12 luku

Jeesus nuhtelee ylipappeja, kirjanoppineita ja kansan vanhimpia vertauksessaan pahoista viinitarhureista 1 – 12, vastaa fariseusten ja herodilaisten kysymykseen veronmaksusta 13 – 17, saddukeusten kysymykseen ylösnousemuksesta 18 – 27 ja kirjanoppineen kysymykseen lain suurimmasta käskystä 28 – 34, kysyy vastustajiltaan, kuinka Kristus voi samalla olla Daavidin poika ja Daavidin Herra 35 – 37, ja varoittaa kirjanoppineiden tekopyhyydestä 38 – 40 Lesken ropo 41 – 44.

1 Ja hän rupesi puhumaan heille vertauksilla: "Mies istutti viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi viinikuurnan ja rakensi tornin; ja hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille.

1 Hän alkoi puhua heille vertauksin: "Mies istutti viinitarhan ja aitasi sen ympäriltä ja kaivoi viinikuurnan ja rakensi tornin. Sitten hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille.

1. Ja hän rupesi heille puhumaan vertauksilla: ihminen istutti viinamäen, ja pani aidan sen ympärille, ja kaivoi kuopan, ja rakensi tornin, ja pani sen vuorolle peltomiehille, ja matkusti muille maille,

1. JA hän rupeis heille puhuman wertauxilla: yxi ihminen istutti wijnapuita ja pani aidan sen ymbärins ja caiwoi cuopan ja rakensi tornin ja pani sen wuorolle wijnamäen miehille ja matcusti muille maille.

1. JA hen rupeis heille wertauxilla puhuman. Yxi Inhiminen istutti Winatarhan/ ia pani Aidhan sen ymberins/ ia caiwoi Wina Copan/ * Rakensi Tornin/ ia pani sen woroille Winatarhamiehille/ ia hen matkusti muille maille. (Ja hän rupesi heille wertauksilla puhuman. Yksi ihminen istutti wiinatarhan/ ja pani aidan sen ympärinsä/ ja kaiwoi wiinakuopan/ Rakensi tornin/ ja pani sen wuorolle wiinatarhamiehille/ ja hän matkusti muille maille.)

1. Καὶ ἤρξατο αὐτοῖς ἐν παραβολαῖς λέγειν· Ἀμπελῶνα ἐφύτευσεν ἄνθρωπος, καὶ περιέθηκε φραγμὸν καὶ ὤρυξεν ὑπολήνιον καὶ ᾠκοδόμησε πύργον, καὶ ἐξέδετο αὐτὸν γεωργοῖς καὶ ἀπεδήμησε.

1. και ηρξατο αυτοις εν παραβολαις λεγειν αμπελωνα εφυτευσεν ανθρωπος και περιεθηκεν φραγμον και ωρυξεν υποληνιον και ωκοδομησεν πυργον και εξεδοτο αυτον γεωργοις και απεδημησεν 1. kai erksato aυtois en paraβolais legein ampelona efυteυsen anthropos kai perietheken fragmon kai orυksen υpolenion kai okodomesen pυrgon kai eksedoto aυton georgois kai apedemesen

1 And he began to speak to them in parables: A man planted a vineyard and placed a fence around it and shoveled a winepress (in it) and built a tower, and rented it out to farmers and went-abroad.

1. And he began to speak unto them by parables. A certain man planted a vineyard, and set an hedge about it, and digged a place for the winefat, and built a tower, and let it out to husbandmen, and went into a far country.

1. Und er fing an, zu ihnen durch Gleichnisse zu reden: Ein Mensch pflanzte einen Weinberg und führte einen Zaun darum und grub eine Kelter und baute einen Turm und tat ihn aus den Weingärtnern und zog über Land.

1. Y COMENZÓ a hablarles por parábolas: Plantó un hombre una viña, y la cercó con seto, y le hizo un foso, y edificó una torre, y la arrendó a labradores, y se partió léjos.

1 И начал говорить им притчами: некоторый человек насадил виноградник и обнес оградою, и выкопал точило, и построил башню, и, отдав его виноградарям, отлучился.

2 Ja kun aika tuli, lähetti hän palvelijan viinitarhurien luo perimään tarhureilta viinitarhan hedelmiä.

2 Määräaikana hän lähetti palvelijan viinitarhurien luo perimään tarhureilta viinitarhan hedelmää.

2. Ja lähetti ajallansa palveliansa peltomiesten tykö, ottamaan peltomiehiltä viinamäen hedelmää.

2. Ja cosca aica tuli lähetti hän palwelians wijnamäen miesten tygö ottaman hedelmä wijnamäen miehildä.

2. Ja lehetti yhden paluelian coska aica tuli/ Winatarha miesten tyge ette henen piti ottaman hedhelmen Winatarhamiehilde winatarhast. (Ja lähetti yhden palwelijan koska aika tuli/ Wiinatarha miesten tykö että hänen piti ottaman hedelmän wiinatarhamiehiltä wiinatarhasta.)

2. καὶ ἀπέστειλε πρὸς τοὺς γεωργοὺς τῷ καιρῷ δοῦλον, ἵνα παρὰ τῶν γεωργῶν λάβῃ ἀπὸ τοῦ καρποῦ τοῦ ἀμπελῶνος.

2. και απεστειλεν προς τους γεωργους τω καιρω δουλον ινα παρα των γεωργων λαβη απο του καρπου του αμπελωνος 2. kai apesteilen pros toυs georgoυs to kairo doυlon ina para ton georgon laβe apo toυ karpoυ toυ ampelonos

2 And at the (harvest) time, he sent a bondservant to the farmers, in order that he might receive from the fruit of the vineyard from the farmers.

2. And at the season he sent to the husbandmen a servant, that he might receive from the husbandmen of the fruit of the vineyard.

2. Und sandte einen Knecht, da die Zeit kam, zu den Weingärtnern, daß er von den Weingärtnern nähme von der Frucht des Weinbergs.

2. Y envió un siervo a los labradores, al tiempo, para que tomase de los labradores del fruto de la viña:

2 И послал в свое время к виноградарям слугу - принять от виноградарей плодов из виноградника.

3 Mutta he ottivat hänet kiinni, pieksivät ja lähettivät tyhjin käsin pois.

3 Mutta he ottivat hänet kiinni, pieksivät ja lähettivät tyhjin käsin pois.

3. Mutta he ottivat hänen kiinni, hosuivat hänen ja lähettivät hänen pois tyhjänä.

3. Mutta he otit hänen kijnni hosuit hänen ja lähetit hänen tyhjänä.

3. Mutta he otit henen kijni/ ia hosuit henen ia laskit henen tyhijene. (Mutta he otit hänen kiinni/ ja hosuit hänen ja laskit hänen tyhjänä.)

3. καὶ λαβόντες αὐτὸν ἔδειραν καὶ ἀπέστειλαν κενόν.

3. οι δε λαβοντες αυτον εδειραν και απεστειλαν κενον 3. oi de laβontes aυton edeiran kai apesteilan kenon

3 But they took him and whipped him and sent him away empty (handed).

3. And they caught him, and beat him, and sent him away empty.

3. Sie nahmen ihn aber und stäupten ihn, und ließen ihn leer von sich.

3. Mas ellos tomándole le hirieron, y le enviaron vacío.

3 Они же, схватив его, били, и отослали ни с чем.

4 Ja vielä hän lähetti heidän luoksensa toisen palvelijan. Ja häntä he löivät päähän ja häpäisivät.

4 Vielä hän lähetti heidän luokseen toisen palvelijan. Häntäkin he (kivittivät ja) löivät päähän ja 'lähettivät hänet matkaan'.

4. Ja taas lähetti hän heidän tykönsä toisen palvelian, ja sen he kivittivät ja pään särkivät, ja lähettivät hänen pois pilkattuna.

4. Taas lähetti hän heidän tygöns toisen palwelian jonga pään he kiwillä särjit ja lähetit hänen pois pilcattuna.

4. Taas hen lehetti heiden tygens toisen paluelian/ sen pään he kiuille särijt ia laskit henen pois pilcattuna. (Taas hän lähetti heidän tykönsä toisen palwelijan/ sen pään he kiwillä särjit ja laskit hänen pois pilkattuna.)

4. καὶ πάλιν ἀπέστειλε πρὸς αὐτοὺς ἄλλον δοῦλον· κἀκεῖνον λιθοβολήσαντες ἐκεφαλαίωσαν καὶ ἀπέστειλαν ἠτιμωμένον.

4. και παλιν απεστειλεν προς αυτους αλλον δουλον κακεινον λιθοβολησαντες εκεφαλαιωσαν και απεστειλαν ητιμωμενον 4. kai palin apesteilen pros aυtoυs allon doυlon kakeinon lithoβolesantes ekefalaiosan kai apesteilan etimomenon

4 And again, he sent another bondservant to them, and having stoned (him), they bashed his head and sent (him) away, having dishonored (him).

4. And again he sent unto them another servant; and at him they cast stones, and wounded him in the head, and sent him away shamefully handled.

4. Abermals sandte er ihnen einen anderen Knecht; dem zerwarfen sie den Kopf mit Steinen und ließen ihn geschmäht von sich.

4. Y volvió a enviarles otro siervo; mas ellos apedreándole, le hirieron en la cabeza, y volvieron a enviarle afrentado.

4 Опять послал к ним другого слугу; и тому камнями разбили голову и отпустили его с бесчестьем.

5 Ja hän lähetti vielä toisen, ja sen he tappoivat; ja samoin useita muita: toisia he pieksivät, toisia tappoivat.

5 Vielä hän lähetti toisen, ja hänet he tappoivat, monia muita — toisia he pieksivät, toisia tappoivat.

5. Ja hän lähetti taas toisen; sen he tappoivat: ja monta muuta, muutamat he hosuivat, ja muutamat tappoivat.

5. Ja hän lähetti taas toisen sen he tapoit: ja monda muuta muutamat he hosuit ja muutamat tapoit.

5. Ja taas hen lehetti toisen/ sen he tapoit ia monda mwta/ Mwtamat tosin he hosuit/ ia monicadhat he tapoit. (Ja taas hän lähetti toisen/ sen he tapoit ja monta muuta/ Muutamat tosin he hosuit/ ja monikahdat he tapoit.)

5. καὶ πάλιν ἄλλον ἀπέστειλε· κἀκεῖνον ἀπέκτειναν, καὶ πολλοὺς μὲν ἄλλους, οὓς μὲν δέροντες, οὓς δὲ ἀποκτέννοντες.

5. και παλιν αλλον απεστειλεν κακεινον απεκτειναν και πολλους αλλους τους μεν δεροντες τους δε αποκτεινοντες 5. kai palin allon apesteilen kakeinon apekteinan kai polloυs alloυs toυs men derontes toυs de apokteinontes

5 And again, he sent another, and they killed him and many others, whipping some but killing others.

5. And again he sent another; and him they killed, and many others; beating some, and killing some.

5. Abermals sandte er einen andern: den töteten sie. Und viele andere, etliche stäupten sie, etliche töteten sie.

5. Y volvió a enviar otro, y a aquel mataron; y a otros muchos, hiriendo a unos y matando a otros.

5 И опять иного послал: и того убили; и многих других то били, то убивали.

6 Vielä hänellä oli ainoa rakas poikansa. Hänet hän lähetti viimeiseksi heidän luoksensa sanoen: 'Kavahtavat kaiketi minun poikaani'.

6 Niin hänellä oli vielä ainoa rakas poikansa. Hänet hän lähetti viimeiseksi heidän luokseen sanoen: 'He kunnioittavat* poikaani.'

6. Niin hänellä oli vielä rakas ainoa poikansa; hän lähetti myös sen viimeiseksi heidän tykönsä, sanoen: he karttavat minun poikaani.

6. NIjn hänellä oli wielä ainoa poica jota hän racasti sen hän wijmein lähetti heidän tygöns sanoden: he carttawat minun poicani.

6. Nin henelle wiele oli yxi ainoa Poica/ ioca oli henelle racas/ Sen lehetti hen mös wimein heiden tygens sanoden/ He cartauat minun Poicani. (Niin hänellä wielä oli yksi ainoa poika/ joka oli hänelle rakas/ Sen lähetti hän myös wiimein heidän tykönsä sanoen/ He karttawat minun poikaani.)

6. ἔτι οὖν ἕνα υἱὸν ἔχων, ἀγαπητόν αὐτοῦ, ἀπέστειλε καὶ αὐτὸν ἔσχατον πρὸς αὐτοὺς λέγων ὅτι ἐντραπήσονται τὸν υἱόν μου.

6. ετι ουν ενα υιον εχων αγαπητον αυτου απεστειλεν και αυτον προς αυτους εσχατον λεγων οτι εντραπησονται τον υιον μου 6. eti oυn ena υion echon agapeton aυtoυ apesteilen kai aυton pros aυtoυs eschaton legon oti entrapesontai ton υion moυ

6 Therefore, he still had one, his beloved son; he also sent him last to them, saying, They will be revering my son.

6. Having yet therefore one son, his wellbeloved, he sent him also last unto them, saying, They will reverence my son.

6. Da hatte er noch einen einzigen Sohn, der war ihm lieb; den sandte er zum letzten auch zu ihnen und sprach: Sie werden sich vor meinem Sohn scheuen.

6. Teniendo, pues, aun un hijo suyo muy amado, le envió también a ellos el postrero, diciendo: Porque tendrán en reverencia a mi hijo.

6 Имея же еще одного сына, любезного ему, напоследок послал и его к ним, говоря: постыдятся сына моего.

7 Mutta viinitarhurit sanoivat toisilleen: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin perintö jää meille'.

7 Mutta nuo viinitarhurit sanoivat keskenään: 'Tämä on perillinen. Tulkaa, tappakaamme hänet, niin perintö on oleva meidän.'

7. Mutta ne peltomiehet sanoiat keskenänsä: tämä on perillinen: tulkaat, tappakaamme häntä, niin perintö jää meille.

7. Mutta wijnamäen miehet sanoit keskenäns: tämä on perillinen tulcat tappacam händä nijn perindö jää meille.

7. Mutta ne winatarhamiehet sanoit keskenens/ Teme ombi se Perilinen/ Tulcat tappacam hende/ nin Perimys ieepi meillen. (Mutta ne wiinatarhamiehet sanoit keskenänsä/ Tämä ompi se perillinen/ Tulkaat tappakaamme häntä/ niin perimys jääpi meillen.)

7. ἐκεῖνοι δὲ οἱ γεωργοὶ, θεασάμενοι αὐτόν ἐρχόμενον, πρὸς ἑαυτοὺς εἶπον ὅτι οὗτός ἐστιν ὁ κληρονόμος· δεῦτε ἀποκτείνωμεν αὐτόν, καὶ ἡμῶν ἔσται ἡ κληρονομία.

7. εκεινοι δε οι γεωργοι ειπον προς εαυτους οτι ουτος εστιν ο κληρονομος δευτε αποκτεινωμεν αυτον και ημων εσται η κληρονομια 7. ekeinoi de oi georgoi eipon pros eaυtoυs oti oυtos estin o kleronomos deυte apokteinomen aυton kai emon estai e kleronomia

7 But those farmers said to themselves, This is the heir. Come-here°. We should kill him and the inheritance will be ours.

7. But those husbandmen said among themselves, This is the heir; come, let us kill him, and the inheritance shall be ours.

7. Aber die Weingärtner sprachen untereinander: Dies ist der Erbe; kommt, laßt uns ihn töten, so wird das Erbe unser sein!

7. Mas aquellos labradores dijeron entre sí: éste es el heredero, veníd, matémosle, y la heredad será nuestra.

7 Но виноградари сказали друг другу: это наследник; пойдем, убьем его, и наследство будет наше.

8 Ja he ottivat hänet kiinni, tappoivat ja heittivät hänet ulos viinitarhasta.

8 Ja he ottivat hänet kiinni, tappoivat ja heittivät [hänet] ulos viinitarhasta.

8. Ja he ottivat hänen ja tappoivat, ja heittivät ulos viinamäestä.

8. Ja he otit hänen ja tapoit ja heitit hänen ulos wijnamäestä.

8. Ja he temmasit henen ia tapoit/ Ja vlosheitit henen Winatarhast. (Ja he tempasit hänen ja tapoit/ ja ulos heitit hänen wiinatarhasta.)

8. καὶ λαβόντες ἀπέκτειναν αὐτόν καὶ ἐξέβαλον αὐτὸν ἔξω τοῦ ἀμπελῶνος.

8. και λαβοντες αυτον απεκτειναν και εξεβαλον εξω του αμπελωνος 8. kai laβontes aυton apekteinan kai ekseβalon ekso toυ ampelonos

8 And they took him and killed (him) and cast (him) forth outside the vineyard.

8. And they took him, and killed him, and cast him out of the vineyard.

8. Und sie nahmen ihn und töteten ihn und warfen ihn hinaus vor den Weinberg.

8. Y prendiéndole, le mataron, y echaron fuera de la viña.

8 И, схватив его, убили и выбросили вон из виноградника.

9 Mitä nyt viinitarhan herra on tekevä? Hän tulee ja tuhoaa viinitarhurit ja antaa viinitarhan muille.

9 Mitä viinitarhan herra nyt tekee? Hän tulee ja tuhoaa viinitarhurit ja antaa viinitarhan muille.

9. Mitäs viinamäen Herra on tekevä? Hän tulee ja hukkaa ne peltomiehet, ja antaa viinamäen muille.

9. Mitästä wijnamäen Herra on tekewä ? Hän tule ja hucka ne wijnamäen miehet ja anda wijnamäen muille.

9. Mite sijs nyt Winatarha' Herra ombi tekeue? Hen tulepi ia huckapi ne Winatarhamiehet/ ia andapi sen Winatarhan muille. (Mitä siis nyt wiinatarhan Herra ompi tekewä? Hän tuleepi ja hukkaapi ne wiinatarhamiehet/ ja antaapi sen wiinatarhan muille.)

9. τί οὖν ποιήσει ὁ κύριος τοῦ ἀμπελῶνος; ἐλεύσεται καὶ ἀπολέσει τοὺς γεωργοὺς τούτους, καὶ δώσει τὸν ἀμπελῶνα ἄλλοις.

9. τι ουν ποιησει ο κυριος του αμπελωνος ελευσεται και απολεσει τους γεωργους και δωσει τον αμπελωνα αλλοις 9. ti oυn poiesei o kυrios toυ ampelonos eleυsetai kai apolesei toυs georgoυs kai dosei ton ampelona allois

9 Therefore, what will the lord of the vineyard be doing? He will come and will destroy the farmers and will be giving the vineyard to others.

9. What shall therefore the lord of the vineyard do? he will come and destroy the husbandmen, and will give the vineyard unto others.

9. Was wird nun der Herr des Weinbergs tun? Er wird kommen und die Weingärtner umbringen und den Weinberg andern geben.

9. ¿Qué, pues, hará el señor de la viña? Vendrá, y destruirá a estos labradores, y dará su viña a otros.

9 Что же сделает хозяин виноградника? - Придет и предаст смерти виноградарей, и отдаст виноградник другим.

10 Ettekö ole lukeneet tätä kirjoitusta: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi;

10 Ettekö ole lukeneet tätäkin kirjoitusta: 'Kivi jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut päätöskiveksi.

10. Ettekö te ole lukeneet tätä kirjoitusta: jonka kiven rakentajat hylkäsivät, se on tullut nurkkakiveksi.

10. Ettekö te ole lukenet tätä kirjoitust: se kiwi jonga rakendajat owat hyljännet se on tehty nurckakiwexi.

10. Ettekö mös te ole lukenuet tete Kirioitust? Se kiui ionga rakendaijat ouat poishylijenyet/ se ombi techty nurcka kiuexi. (Ettekö myös te ole lukeneet tätä kirjoitusta? Se kiwi jonka rakentajat owat pois hyljänneet/ se ompi tehty nurkkakiweksi.)

10. οὐδὲ τὴν γραφὴν ταύτην ἀνέγνωτε, λίθον ὃν ἀπεδοκίμασαν οἱ οἰκοδομοῦντες, οὗτος ἐγενήθη εἰς κεφαλὴν γωνίας·

10. ουδε την γραφην ταυτην ανεγνωτε λιθον ον απεδοκιμασαν οι οικοδομουντες ουτος εγενηθη εις κεφαλην γωνιας 10. oυde ten grafen taυten anegnote lithon on apedokimasan oi oikodomoυntes oυtos egenethe eis kefalen gonias

10 Did you° not even read this Scripture, ‘The stone which the builders rejected*, this became the head of the corner;

10. And have ye not read this scripture; The stone which the builders rejected is become the head of the corner:

10. Habt ihr auch nicht gelesen diese Schrift: "Der Stein, den die Bauleute verworfen haben, der ist zum Eckstein geworden.

10. ¿Ni aun esta Escritura habéis leido: La piedra que desecharon los que edificaban, esta es puesta por cabeza de la esquina:

10 Неужели вы не читали сего в Писании: камень, который отвергли строители, тот самый сделался главою угла;

11 Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'?"

11 Herralta tämä on tullut ja on ihmeellistä silmissämme? '"

11. Herralta on tämä tullut, ja on ihmeellinen meidän silmissämme.

11. Herralda on tämä tehty ja on ihmellinen meidän silmisäm.

11. HERRALda on teme techty/ ia on ihmelinen meiden Silmisem. (HERRALTA on tämä tehty/ ja on ihmeellinen meidän silmissämme.)

11. παρὰ Κυρίου ἐγένετο αὕτη, καὶ ἔστι θαυμαστὴ ἐν ὀφθαλμοῖς ἡμῶν;

11. παρα κυριου εγενετο αυτη και εστιν θαυμαστη εν οφθαλμοις ημων 11. para kυrioυ egeneto aυte kai estin thaυmaste en ofthalmois emon

11 this came* from the Lord and it is marvelous in our eyes’? {Psa 118:22-23}

11. This was the Lord's doing, and it is marvellous in our eyes?

11. Von dem HERRN ist das geschehen, und es ist wunderbarlich vor unseren Augen"?

11. Por el Señor es hecho esto, y es cosa maravillosa en nuestros ojos?

11 это от Господа, и есть дивно в очах наших.

12 Silloin he olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän oli puhunut tämän vertauksen heistä. Ja he jättivät hänet ja menivät pois.

12 Silloin he tahtoivat ottaa Hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa. Sillä he ymmärsivät, että Hän oli puhunut sen vertauksen heistä. Niin he jättivät Hänet ja menivät pois.

12. Ja he etsivät häntä kiinni ottaaksensa, ja pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän heille tämän vertauksen sanonut oli. Ja he jättivät hänen ja menivät pois.

12. Ja he edzeit händä kijnniottaxens ja pelkäisit cuitengin Canssa. Sillä he ymmärsit että hän heitä wastan tämän wertauxen sanonut oli. Ja he jätit hänen ja menit pois.

12. Ja he etzit hende kijniottaxens/ ia pelkesit quitengi Canssa. Sille he ymmersit/ että hen heite wastoin temen Tapauxen oli sanonut. Ja he ietit henen ia poismenit. (Ja he etsit häntä kiinniottaaksensa/ ja pelkäsit kuitenkin kansaa. Sillä he ymmärsit/ että hän heitä wastoin tämän tapauksen oli sanonut. Ja he jätit hänen ja pois menit.)

12. Καὶ ἐζήτουν αὐτὸν κρατῆσαι, καὶ ἐφοβήθησαν τὸν ὄχλον· ἔγνωσαν γὰρ ὅτι πρὸς αὐτοὺς τὴν παραβολὴν εἶπε. καὶ ἀφέντες αὐτὸν ἀπῆλθον.

12. και εζητουν αυτον κρατησαι και εφοβηθησαν τον οχλον εγνωσαν γαρ οτι προς αυτους την παραβολην ειπεν και αφεντες αυτον απηλθον 12. kai ezetoυn aυton kratesai kai efoβethesan ton ochlon egnosan gar oti pros aυtoυs ten paraβolen eipen kai afentes aυton apelthon

12 And they were seeking to take-hold of him, and (yet) they feared the crowd. For* they knew that he spoke the parable to them and they left him and went away. {Mat 22:1-14.}{Mar 12:13-17 & Mat 22:15-22 & Luk 20:20-26 Courtyard of the Temple, Tues.}

12. And they sought to lay hold on him, but feared the people: for they knew that he had spoken the parable against them: and they left him, and went their way.

12. Und sie trachteten darnach, wie sie ihn griffen, und fürchteten sich doch vor dem Volk; denn sie verstanden, daß er auf sie dies Gleichnis geredet hatte. Und sie ließen ihn und gingen davon.

12. Y procuraban prenderle; mas temían a la multitud, porque entendían que decía contra ellos aquella parábola; y dejándole se fueron.

12 И старались схватить Его, но побоялись народа, ибо поняли, что о них сказал притчу; и,оставив Его, отошли.

13 Ja he lähettivät hänen luoksensa muutamia fariseuksia ja herodilaisia kietomaan häntä sanoilla.

13 He lähettivät Hänen luokseen muutamia fariseuksia ja herodilaisia kietomaan Häntä sanoilla.

13. Ja he lähettivät hänen tykönsä muutamat Pharisealaisista ja Herodilaisista, solmeamaan häntä sanoissa.

13. JA he lähetit hänen tygöns muutamat Phariseuxist ja Herodianeist solmeman händä sanoisa.

13. Ja he lehetit henen tygens mwtamat Phariseusist ia Herodesen paluelioist/ että he solmiaisit henen Sanasa. (Ja he lähetit hänen tykönsä muutamat phariseuksista ja Herodeksen palwelijoista/ että he solmisiwat hänen sanassa.)

13. Καὶ ἀποστέλλουσι πρὸς αὐτόν τινας τῶν Φαρισαίων καὶ τῶν Ἡρῳδιανῶν ἵνα αὐτὸν ἀγρεύσωσι λόγῳ.

13. και αποστελλουσιν προς αυτον τινας των φαρισαιων και των ηρωδιανων ινα αυτον αγρευσωσιν λογω 13. kai apostelloυsin pros aυton tinas ton farisaion kai ton erodianon ina aυton agreυsosin logo

13 And they send to him some of the Pharisees and (some) of the Herodians, in order that they might catch him in (his) speech.

13. And they send unto him certain of the Pharisees and of the Herodians, to catch him in his words.

13. Und sie sandten zu ihm etliche von den Pharisäern und des Herodes Dienern, daß sie ihn fingen in Worten.

13. Y envían a él algunos de los Fariseos y de los Herodianos, para que le tomasen en alguna palabra.

13 И посылают к Нему некоторых из фарисеев и иродиан,чтобы уловить Его в слове.

14 Nämä tulivat ja sanoivat hänelle: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen etkä välitä kenestäkään, sillä sinä et katso henkilöön, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa. Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei? Tuleeko meidän antaa vai ei?"

14 Nämä tulivat ja sanoivat Hänelle: "Opettaja, tiedämme, että olet totuullinen etkä välitä kenestäkään, sillä et katso ihmisten muotoon, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa. Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei? (15) Tuleeko meidän antaa vai eikö meidän tule antaa?"

14. Ja he tulivat ja sanoivat hänelle: Mestari, me tiedämme, ettäs olet totinen ja et tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa, mutta opetat Jumalan tien totuudessa. Sopiiko keisarille antaa veron, taikka ei? Pitääkö meidän antaman, taikka ei antaman?

14. Ja he tulit ja sanoit hänelle: Mestari me tiedämme ettäs olet waca ja et tottele ketän: sillä et sinä cadzo ihmisen muoto mutta opetat Jumalan tien totudes. Ongo se oikein että me annamme Keisarille weron taicka ei ?

14. Ja quin he tulit sanoit he henelle/ Mestari/ Me tiedhem ettes waca olet/ ia et sine tottele kestekän/ Sille ettet sine catzo Inhimisen moodhon ielken/ mutta totudhen cansa sine opetat JUMAlan tiete. Ongo se oikein/ Ette me Keisarin Weron annama/ taicka ei? (Ja kuin he tulit sanoit he hänelle/ Mestari/ Me tiedämme ettäs wakaa olet/ ja et sinä tottele kestäkään/ Sillä ettet sinä katso ihmisen muodon jälkeen/ mutta totuuden kanssa sinä opetat Jumalan tietä. Onko se oikein/ Että me keisarin weron annamme/ taikka ei?)

14. οἱ δὲ ἐλθόντες λέγουσιν αὐτῷ· Διδάσκαλε, οἴδαμεν ὅτι ἀληθὴς εἶ καὶ οὐ μέλει σοι περὶ οὐδενός· οὐ γὰρ βλέπεις εἰς πρόσωπον ἀνθρώπων, ἀλλ’ ἐπ’ ἀληθείας τὴν ὁδὸν τοῦ Θεοῦ διδάσκεις. εἶπον οὖν ἡμῖν· ἔξεστι δοῦναι κῆνσον Καίσαρι ἢ οὔ; δῶμεν ἢ μὴ δῶμεν;

14. οι δε ελθοντες λεγουσιν αυτω διδασκαλε οιδαμεν οτι αληθης ει και ου μελει σοι περι ουδενος ου γαρ βλεπεις εις προσωπον ανθρωπων αλλ επ αληθειας την οδον του θεου διδασκεις εξεστιν κηνσον καισαρι δουναι η ου 14. oi de elthontes legoυsin aυto didaskale oidamen oti alethes ei kai oυ melei soi peri oυdenos oυ gar βlepeis eis prosopon anthropon all ep aletheias ten odon toυ theoυ didaskeis eksestin kenson kaisari doυnai e oυ

14 Now (after) they came, they say to him, Teacher, we know that you are true and do not care concerning one(’s appearance). For* you do not look at (the) countenance of men, but teach the way of God in truth. Is it legal to give tribute to Caesar or not?

14. And when they were come, they say unto him, Master, we know that thou art true, and carest for no man: for thou regardest not the person of men, but teachest the way of God in truth: Is it lawful to give tribute to Caesar, or not?

14. Und sie kamen und sprachen zu ihm: Meister, wir wissen, daß du wahrhaftig bist und fragst nach niemand; denn du achtest nicht das Ansehen der Menschen, sondern du lehrst den Weg Gottes recht. Ist's recht, daß man dem Kaiser Zins gebe, oder nicht? Sollen wir ihn geben oder nicht geben?

14. Y viniendo ellos, le dicen: Maestro, ya sabemos que eres hombre de verdad; y no te cuidas de nadie; porque no miras a la apariencia de hombres, ántes con verdad enseñas el camino de Dios. ¿Es lícito dar tributo a César, o no?

14 Они же, придя, говорят Ему: Учитель! мы знаем, что Ты справедлив и не заботишься об угождении кому-либо, ибо не смотришь ни на какое лице, но истинно пути Божию учишь. Позволительно ли давать подать кесарю или нет? давать ли нам или не давать?

15 Mutta hän tiesi heidän ulkokultaisuutensa ja sanoi heille: "Miksi kiusaatte minua? Tuokaa denari minun nähdäkseni."

15 Mutta Hän tunsi heidän tekopyhyytensä ja sanoi heille: "Miksi kiusaatte minua? Tuokaa minulle denari nähdäkseni."

15. Niin hän tiesi heidän viekkautensa, ja sanoi heille: mitä te kiusaatte minua? Tuokaat minulle raha nähdäkseni.

15. Pitäkö meidän andaman taicka ei ? nijn hän tiesi heidän cawaluxens ja sanoi heille: mitä te kiusatte minua ? Tuocat minulle raha nähdäxeni. Ja he toit.

15. Pitekö meiden andaman/ taicka ei andaman? Nin hen tiesi heiden caualuxe's/ ia sanoi heille/ Mite te minua kiusatte? Tokat minulle Raha nädhexen. Ja he toit. (Pitääkö meidän antaman/ taikka ei antaman? Niin hän tiesi heidän kawaluutensa/ ja sanoi heille/ Mitä te minua kiusaatte? Tuokaat minulle raha nähdäksen. Ja he toit.)

15. ὁ δὲ εἰδὼς αὐτῶν τὴν ὑπόκρισιν εἶπεν αὐτοῖς· Τί με πειράζετε; φέρετέ μοι δηνάριον ἵνα ἴδω.

15. δωμεν η μη δωμεν ο δε ειδως αυτων την υποκρισιν ειπεν αυτοις τι με πειραζετε φερετε μοι δηναριον ινα ιδω 15. domen e me domen o de eidos aυton ten υpokrisin eipen aυtois ti me peirazete ferete moi denarion ina ido

15 Should we give or should we not give? But he, knowing their hypocrisy, said to them, Why are you° testing me? Bring° me a denarius {a standard day’s pay} , in order that I may see it.

15. Shall we give, or shall we not give But he, knowing their hypocrisy, said unto them, Why tempt ye me bring me a penny, that I may see it.

15. Er aber merkte ihre Heuchelei und sprach zu ihnen: Was versucht ihr mich? Bringet mir einen Groschen, daß ich ihn sehe.

15. ¿Daremos, o no daremos? Entónces él como entendía la hipocresía de ellos, les dijo: ¿Por qué me tentáis? Traédme un denario para que lo vea.

15 Но Он, зная их лицемерие, сказал им: что искушаете Меня? принесите Мне динарий, чтобы Мне видеть его.

16 Niin he toivat. Ja hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?" He vastasivat hänelle: "Keisarin".

16 Niin he toivat. Hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?" He sanoivat Hänelle: "Keisarin."

16. Niin he toivat. Ja hän sanoi heille: kenenkä on tämä kuva ja päällekirjoitus? He sanoivat hänelle: keisarin.

16. Nijn hän sanoi heille: kenengä on tämä cuwa ja päällekirjoitus ? He sanoit hänelle: Keisarin.

16. Nin sanoi hen heille/ Kenenge ombi teme Cuua/ ia pällekirioitus? He sanoit henelle/ Keisarin. (Niin hän sanoi heille/ Kenenkä ompi tämä kuwa/ ja päällekirjoitus? He sanoit hänelle/ Keisarin.)

16. οἱ δὲ ἤνεγκαν. καὶ λέγει αὐτοῖς· Τίνος ἡ εἰκὼν αὕτη καὶ ἡ ἐπιγραφή; οἱ δὲ εἶπον· Καίσαρος.

16. οι δε ηνεγκαν και λεγει αυτοις τινος η εικων αυτη και η επιγραφη οι δε ειπον αυτω καισαρος 16. oi de enegkan kai legei aυtois tinos e eikon aυte kai e epigrafe oi de eipon aυto kaisaros

16 Now they brought it. And he says to them, Whose (face) is this image and inscription? Now they said to him, Caesar’s.

16. And they brought it. And he saith unto them, Whose is this image and superscription And they said unto him, Caesar's.

16. Und sie brachten ihm. Da sprach er: Wes ist das Bild und die Überschrift? Sie sprachen zu ihm: Des Kaisers!

16. Y ellos se lo trajeron; y les dice: ¿Cúya es esta imágen, y esta inscripción? Y ellos le dijeron: De César.

16 Они принесли. Тогда говорит им: чье это изображениеи надпись? Они сказали Ему: кесаревы.

17 Jeesus sanoi heille: "Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on". Ja he ihmettelivät häntä suuresti.

17 Jeesus (vastasi ja) sanoi heille: "Antakaa keisarin oma keisarille ja Jumalan oma Jumalalle." Ja he ihmettelivät Häntä (suuresti].

17. Niin Jesus vastasi ja sanoi heille: antakaat keisarille, kuin keisarin ovat, ja Jumalalle, kuin Jumalan ovat. Ja he ihmettelivät häntä.

17. Nijn Jesus wastais ja sanoi heille: andacat Keisarille se cuin Keisarin tule ja Jumalalle se cuin Jumalan tule. Ja he ihmettelit händä.

17. Nin wastasi IesuS ia sanoi heille/ Andaca Keisarin mite Keisarin tule/ ia JUMALAN mite JUMALAN tule. Ja he imehttelit heneste. (Niin wastasi Jesus ja sanoi heille/ Antakaa keisarin mitä keisarin tulee/ ja JUMALAN mitä JUMALAN tulee. Ja he ihmettelit hänestä.)

17. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Ἀπόδοτε τὰ Καίσαρος Καίσαρι καὶ τὰ τοῦ Θεοῦ τῷ Θεῷ. καὶ ἐξεθαύμασαν ἐπ’ αὐτῷ.

17. και αποκριθεις ο ιησους ειπεν αυτοις αποδοτε τα καισαρος καισαρι και τα του θεου τω θεω και εθαυμασαν επ αυτω 17. kai apokritheis o iesoυs eipen aυtois apodote ta kaisaros kaisari kai ta toυ theoυ to theo kai ethaυmasan ep aυto

17 And Jesus answered and said to them, Give° to Caesar the things (which are) Caesar’s and give to God the things (which are) God’s. And they marveled at him. {Mar 12:18-27 & Mat 22:23-33 & Luk 20:27-39.}

17. And Jesus answering said unto them, Render to Caesar the things that are Caesar's, and to God the things that are God's. And they marvelled at him.

17. Da antwortete Jesus und sprach zu ihnen: So gebet dem Kaiser, was des Kaisers ist, und Gott, was Gottes ist! Und sie verwunderten sich über ihn.

17. Y respondiendo Jesús, les dijo: Pagád lo que es de César, a César; y lo que es de Dios, a Dios. Y se maravillaron de ello.

17 Иисус сказал им в ответ: отдавайте кесарево кесарю, а Божие Богу. И дивились Ему.

18 Ja hänen luoksensa tuli saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole; ja he kysyivät häneltä sanoen:

18 Hänen luokseen tuli saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ole ylösnousemusta. Ja he kysyivät Häneltä sanoen:

18. Niin hänen tykönsä tulivat Saddukealaiset, jotka sanovat, ettei nousemusta ole, ja kysyivät häneltä sanoen:

18. NIjn hänen tygöns tulit Saduceuxet jotca ei sano olewan ylös nousemista ja kysyit hänelle sanoden: Mestari Moses kirjoitti meille:

18. Nin edheskeuit henen tygens ne Sadduceuset/ iotca sanouat/ Ei oleuan Ylesnousemista/ ne kysyit henelle ia sanoit/ Mestari/ Moses kirioitti meille/ (Niin edeskäwit hänen tykönsä ne saddukeukset/ jotka sanowat/ Ei olewan ylösnousemista/ ne kysyit häneltä ja sanoit/ Mestari/ Moses kirjoitti meille/)

18. Καὶ ἔρχονται Σαδδουκαῖοι πρὸς αὐτόν, οἵτινες λέγουσιν ἀνάστασιν μὴ εἶναι, καὶ ἐπηρώτων αὐτὸν λέγοντες·

18. και ερχονται σαδδουκαιοι προς αυτον οιτινες λεγουσιν αναστασιν μη ειναι και επηρωτησαν αυτον λεγοντες 18. kai erchontai saddoυkaioi pros aυton oitines legoυsin anastasin me einai kai eperotesan aυton legontes

18 And (the) Sadducees come to him, who say that there is no resurrection, and they asked him, saying,

18. Then come unto him the Sadducees, which say there is no resurrection; and they asked him, saying,

18. Da traten die Sadduzäer zu ihm, die da halten, es sei keine Auferstehung; die fragten ihn und sprachen:

18. Entónces vienen a él los Saduceos, que dicen que no hay resurrección, y le preguntaron, diciendo:

18 Потом пришли к Нему саддукеи, которые говорят, чтонет воскресения, и спросили Его, говоря:

19 ”Opettaja, Mooses on säätänyt meille: 'Jos joltakin kuolee veli, joka jättää jälkeensä vaimon, mutta ei jätä lasta, niin ottakoon hän veljensä lesken ja herättäköön veljellensä siemenen'.

19 ”Opettaja, Mooses on kirjoittanut meille: 'Jos jonkun veli kuolee jättäen jälkeensä vaimon, mutta ei jätä lapsia*, niin hänen veljensä ottakoon hänen vaimonsa ja hankkikoon jälkeläisen veljelleen.'

19. Mestari! Moses kirjoitti meille: jos jonkun veli kuolis, ja jättäis vaimon, ja ei lapsia, niin hänen veljensä pitää ottaman hänen vaimonsa ja herättämän veljellensä siemenen.

19. Jos jongun weli cuolis ja jättäis waimon ja ei lapsia nijn hänen weljens pitä ottaman sen waimon ja saattaman weljellens siemenen.

19. Jos iongun Welij coolis/ ia iättepi Waimon/ ia ei iäte Lapsia/ Nin pite henen Weliens ottaman sen Waimon/ ia saattaman welijellens Siemenen. (Jos jonkun weli kuolisi/ ja jättääpi waimon/ ja ei jätä lapsia/ Niin pitää hänen weljensä ottaman sen waimon/ ja saattaman weljellensä siemenen.)

19. Διδάσκαλε, Μωϋσῆς ἔγραψεν ἡμῖν ὅτι ἐάν τινος ἀδελφὸς ἀποθάνῃ καὶ καταλίπῃ γυναῖκα, καὶ τέκνα μὴ ἀφῇ, ἵνα λάβῃ ὁ ἀδελφὸς αὐτοῦ τὴν γυναῖκα αὐτοῦ καὶ ἐξαναστήσῃ σπέρμα τῷ ἀδελφῷ αὐτοῦ.

19. διδασκαλε μωσης εγραψεν ημιν οτι εαν τινος αδελφος αποθανη και καταλιπη γυναικα και τεκνα μη αφη ινα λαβη ο αδελφος αυτου την γυναικα αυτου και εξαναστηση σπερμα τω αδελφω αυτου 19. didaskale moses egrapsen emin oti ean tinos adelfos apothane kai katalipe gυnaika kai tekna me afe ina laβe o adelfos aυtoυ ten gυnaika aυtoυ kai eksanastese sperma to adelfo aυtoυ

19 Teacher, Moses wrote to us, If anyone’s brother dies and (if) he leaves a wife behind him and (if) he leaves no child, that* his brother should take his wife and should raise* up seed to his brother. {Deu 25:5}

19. Master, Moses wrote unto us, If a man's brother die, and leave his wife behind him, and leave no children, that his brother should take his wife, and raise up seed unto his brother.

19. Meister, Mose hat uns geschrieben: Wenn jemands Bruder stirbt und hinterläßt ein Weib, und hinterläßt keine Kinder, so soll sein Bruder sein Weib nehmen und seinem Bruder Samen erwecken.

19. Maestro, Moisés nos escribió, que si el hermano de alguno muriese, y dejase mujer, y no dejase hijos, que su hermano tome su mujer, y despierte simiente a su hermano.

19 Учитель! Моисей написал нам: если у кого умрет брат и оставит жену, а детей не оставит, тобрат его пусть возьмет жену его и восстановит семя брату своему.

20 Oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon, ja kun hän kuoli, ei häneltä jäänyt jälkeläistä.

20 (Nyt) oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon, mutta ei kuollessaan jättänyt jälkeläistä.

20. Niin oli seitsemän veljeä. Ja ensimäinen otti vaimon, ja ei jättänyt kuoltuansa siementä.

20. Seidzemen welje owat ollet ja ensimäinen otti waimon ja ei jättänyt cuoltuans hedelmätä.

20. Nyt seitzemen Welie ouat olluet/ ia ensimeinen otti waimon/ ia coollesans ei iättenut hedhelme. (Mutta seitsemän weljeä owat olleet/ ja ensimmäinen otti waimon/ ja kuollessansa ei jättänyt hedelmää.)

20. ἑπτὰ οὖν ἀδελφοὶ ἦσαν. καὶ ὁ πρῶτος ἔλαβε γυναῖκα, καὶ ἀποθνῄσκων οὐκ ἀφῆκε σπέρμα.

20. επτα {VAR2: ουν } αδελφοι ησαν και ο πρωτος ελαβεν γυναικα και αποθνησκων ουκ αφηκεν σπερμα 20. epta {VAR2: oυn } adelfoi esan kai o protos elaβen gυnaika kai apothneskon oυk afeken sperma

20 There were seven brethren and the first took a wife and dying left no seed;

20. Now there were seven brethren: and the first took a wife, and dying left no seed.

20. Nun sind sieben Brüder gewesen. Der erste nahm ein Weib; der starb und hinterließ keinen Samen.

20. Fueron, pues, siete hermanos; y el primero tomó mujer; y muriendo, no dejó simiente.

20 Было семь братьев: первый взял жену и, умирая, не оставил детей.

21 Silloin toinen otti hänet, ja hänkin kuoli jättämättä jälkeläistä. Niin myös kolmas.

21 Silloin toinen otti hänet ja kuoli *eikä hänkään jättänyt* jälkeläistä. Samoin kolmas.

21. Ja toinen otti hänen, ja kuoli, ja ei hänkään jättänyt siementä. Niin myös kolmas.

21. Ja toinen otti hänen ja cuoli ja ei hängän jättänyt hedelmätä.

21. Ja se toinen otti henen/ ia cooli/ ia ei henke iättenyt hedhelme. (Ja se toinen otti hänen/ ja kuoli/ ja ei hänkään jättänyt hedelmää.)

21. καὶ ὁ δεύτερος ἔλαβεν αὐτήν, καὶ ἀπέθανε καὶ οὐδὲ αὐτὸς οὐκ ἀφῆκε σπέρμα. καὶ ὁ τρίτος ὡσαύτως.

21. και ο δευτερος ελαβεν αυτην και απεθανεν και ουδε αυτος αφηκεν σπερμα και ο τριτος ωσαυτως 21. kai o deυteros elaβen aυten kai apethanen kai oυde aυtos afeken sperma kai o tritos osaυtos

21 and the second took her and died, and did not even leave seed, and the third likewise*;

21. And the second took her, and died, neither left he any seed: and the third likewise.

21. Und der andere nahm sie und starb und hinterließ auch nicht Samen. Der Dritte desgleichen.

21. Y la tomó el segundo, y murió; y ni aquel tampoco dejó simiente; y el tercero, de la misma manera.

21 Взял ее второй и умер, и он не оставил детей; также и третий.

22 Samoin kävi kaikille seitsemälle: heiltä ei jäänyt jälkeläistä. Viimeiseksi kaikista vaimokin kuoli.

22 Ja ne seitsemän *ottivat hänet eivätkä* jättäneet jälkeläistä. Viimeisenä kaikista vaimokin kuoli.

22. Ja hänen ottivat ne seitsemän, ja ei jättäneet siementä. Kaikkein viimein kuoli vaimo.

22. Nijn myös colmas ja hänen otit caicki seidzemen ja ei jättänet siemendä.

22. Se colmas samallamoto/ ia otit henen caiki seitzemen/ ia ei iättenyuet siemende. (Ja kolmas samalla muotoa/ ja otit hänen kaikki seitsemän/ ja ei jättänyt siementä.)

22. καὶ ἔλαβον αὐτήν οἱ ἑπτὰ, καὶ οὐκ ἀφῆκαν σπέρμα. ἐσχάτη πάντων ἀπέθανε καὶ ἡ γυνὴ.

22. και ελαβον αυτην οι επτα και ουκ αφηκαν σπερμα εσχατη παντων απεθανεν και η γυνη 22. kai elaβon aυten oi epta kai oυk afekan sperma eschate panton apethanen kai e gυne

22 and the seven took her and left no seed. Last of all the woman also died.

22. And the seven had her, and left no seed: last of all the woman died also.

22. Und es nahmen sie alle sieben und hinterließen nicht Samen. Zuletzt nach allen starb das Weib auch.

22. Y la tomaron los siete; y tampoco dejaron simiente: a la postre murió también la mujer.

22 Брали ее за себя семеро и не оставили детей.После всех умерла и жена.

23 Ylösnousemuksessa siis, kun he nousevat ylös, kenelle heistä hän joutuu vaimoksi, sillä hän oli ollut kaikkien noiden seitsemän vaimona?"

23 Kun he nousevat ylös, kenelle heistä hän siis joutuu ylösnousemuksessa vaimoksi, sillä hän oli niitten seitsemän vaimona?"

23. Sentähden ylösnousemisessa, kuin he nousevat ylös, kenenkä heistä vaimo pitää oleman? Sillä hän oli niille seitsemälle emäntänä.

23. Caickein wijmein cuoli se waimo. Cosca sijs he ylösnousemises ylösnousewat kenengä heistä se waimo pitä oleman ? Sillä seidzemen pidit sitä waimo.

23. Caikein wimein cooli mös se waimo. Nyt sijs ylesnousemises coska he ylesnouseuat/ kenenge heiste se waimo pite oleman? Sille ette seitzeme' pidhit site waimo. (Kaikkein wiimein kuoli myös se waimo: Nyt siis ylösnousemisessa koska he ylösnousewat/ kenenkä heistä se waimo pitää oleman? Sillä että seitsemän piti sitä waimoa.)

23. ἐν τῇ οὖν ἀναστάσει, ὅταν ἀναστῶσι, τίνος αὐτῶν ἔσται γυνή; οἱ γὰρ ἑπτὰ ἔσχον αὐτὴν γυναῖκα.

23. εν τη ουν αναστασει οταν αναστωσιν τινος αυτων εσται γυνη οι γαρ επτα εσχον αυτην γυναικα 23. en te oυn anastasei otan anastosin tinos aυton estai gυne oi gar epta eschon aυten gυnaika

23 Whenever they rise* up in the resurrection, whose wife will she be of them? For* the seven had her (as their) wife.

23. In the resurrection therefore, when they shall rise, whose wife shall she be of them? for the seven had her to wife.

23. Nun in der Auferstehung, wenn sie auferstehen, wes Weib wird sie sein unter ihnen? Denn sieben haben sie zum Weibe gehabt.

23. En la resurrección, pues, cuando resucitaren, ¿mujer de cuál de ellos será? porque los siete la tuvieron por mujer.

23 Итак, в воскресении, когда воскреснут, которого из них будет она женою? Ибо семеро имели ее женою?

24 Jeesus sanoi heille: "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?

24 Jeesus (vastasi ja) sanoi heille: "Ettekö sen vuoksi eksy, kun ette tunne Kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?"

24. Ja Jesus vastaten sanoi heille: ettekö te sentähden eksy, ettette tiedä kirjoituksia, eikä Jumalan voimaa?

24. Ja Jesus wastaten sanoi heille: te exytte: sillä et te tiedä Kirjoituxia eikä Jumalan woima.

24. Ja IesuS wastaten sanoi heille/ Te exytte/ Sille ettei te tiedhe kiriotuxia/ eike JUMALAN auwu. (Ja Jesus wastaten sanoi heille/ Te eksytte/ Sillä ettei te tiedä kirjoituksia/ eikä JUMALAN awua.)

24. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Οὐ διὰ τοῦτο πλανᾶσθε, μὴ εἰδότες τὰς γραφὰς μηδὲ τὴν δύναμιν τοῦ Θεοῦ;

24. και αποκριθεις ο ιησους ειπεν αυτοις ου δια τουτο πλανασθε μη ειδοτες τας γραφας μηδε την δυναμιν του θεου 24. kai apokritheis o iesoυs eipen aυtois oυ dia toυto planasthe me eidotes tas grafas mede ten dυnamin toυ theoυ

24 And Jesus answered and said to them, Are you° not (being) misled because of this, (by) not knowing the Scriptures, nor the power of God?

24. And Jesus answering said unto them, Do ye not therefore err, because ye know not the scriptures, neither the power of God

24. Da antwortete Jesus und sprach zu ihnen: Ist's nicht also? Ihr irrt darum, daß ihr nichts wisset von der Schrift noch von der Kraft Gottes.

24. Entónces respondiendo Jesús, les dice: ¿No erráis por eso, porque no sabéis las Escrituras, ni el poder de Dios?

24 Иисус сказал им в ответ: этим ли приводитесь вы в заблуждение,не зная Писаний, ни силы Божией?

25 Sillä kun kuolleista noustaan, ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaissa.

25 Sillä kun kuolleista noustaan, ei oteta vaimoa eikä mennä miehelle, vaan he ovat kuin enkelit taivaissa.

25. Sillä kuin he kuolleista nousevat ylös, ei he nai eikä huole, mutta ovat niinkuin enkelit, jotka ovat taivaissa.

25. Cosca he cuolluista nousewat ei he nai eikä huole mutta owat nijncuin Engelit Taiwasa.

25. Sille coska he coluista ylesnouseuat/ Eike he nai/ eike hoole/ mutta he ouat ninquin Engelit Taiuasa. (Sillä koska he kuolleista ylösnousewat/ Eikä he nai/ eikä huole/ mutta he owat kuin enkelit taiwaassa.)

25. ὅταν γὰρ ἐκ νεκρῶν ἀναστῶσιν, οὔτε γαμοῦσιν οὔτε γαμίζονται, ἀλλ’ εἰσὶν ὡς ἄγγελοι οἱ ἐν τοῖς οὐρανοῖς.

25. οταν γαρ εκ νεκρων αναστωσιν ουτε γαμουσιν ουτε γαμισκονται αλλ εισιν ως αγγελοι οι εν τοις ουρανοις 25. otan gar ek nekron anastosin oυte gamoυsin oυte gamiskontai all eisin os aggeloi oi en tois oυranois

25 For* whenever they rise* up from the dead, they neither marry, nor are they betrothed, but are like messengers the (ones) in the heavens.

25. For when they shall rise from the dead, they neither marry, nor are given in marriage; but are as the angels which are in heaven.

25. Wenn sie von den Toten auferstehen werden, so werden sie nicht freien noch sich freien lassen, sondern sie sind wie die Engel im Himmel.

25. Porque cuando resucitarán de los muertos, no se casan, ni se dan en matrimonio; mas son como los ángeles que están en los cielos.

25 Ибо, когда из мертвых воскреснут, тогда не будут ни жениться, ни замуж выходить, но будут, как Ангелы на небесах.

26 Mutta mitä siihen tulee, että kuolleet nousevat ylös, ettekö ole lukeneet Mooseksen kirjasta, kertomuksessa orjantappurapensaasta, kuinka Jumala puhui hänelle sanoen: 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'?

26 Mutta mitä tulee kuolleisiin — että he heräävät eloon — ettekö ole lukeneet Mooseksen kirjasta kertomuksessa pensaasta, kuinka Jumala puhui hänelle sanoen: 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'?

26. Mutta kuolleista, että he nousevat, ettekö te ole lukeneet Moseksen Raamatussa, kuinka Jumala pensaassa hänelle puhui, sanoen: minä olen Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala?

26. Mutta he cuolluista että herätetän ettäkö te ole lukenet Mosexen Ramatus cuinga Jumala pensas hänelle puhui sanoden: Minä olen Abrahamin Jumala ja Isaachin Jumala ja Jacobin Jumala ?

26. Mutta coolluista/ että he ylesheräytetän/ Ettekö te lukeneet ole Mosesen Ramatus/ Quinga JUMALA pensahas henelle puhui sanoden/ Mine olen se Abrahamin JUMALA/ ia Isaachin JUMALA/ ia Jacobin JUMALA? (Mutta kuolleista/ että he ylösheräytetään/ Ettekö te lukeneet ole Moseksen Ramatussa/ Kuinka JUMALA pensaassa hänelle puhui sanoen/ Minä olen se Abrahamin JUMALA/ ja Isaachin JUMALA/ ja Jakobin JUMALA?)

26. περὶ δὲ τῶν νεκρῶν ὅτι ἐγείρονται, οὐκ ἀνέγνωτε ἐν τῇ βίβλῳ Μωϋσέως, ἐπὶ τοῦ βάτου πῶς εἶπεν αὐτῷ ὁ Θεὸς λέγων, ἐγὼ ὁ Θεὸς Ἀβραὰμ καὶ ὁ Θεὸς Ἰσαὰκ καὶ ὁ Θεὸς Ἰακώβ;

26. περι δε των νεκρων οτι εγειρονται ουκ ανεγνωτε εν τη βιβλω μωσεως επι της βατου ως ειπεν αυτω ο θεος λεγων εγω ο θεος αβρααμ και ο θεος ισαακ και ο θεος ιακωβ 26. peri de ton nekron oti egeirontai oυk anegnote en te βiβlo moseos epi tes βatoυ os eipen aυto o theos legon ego o theos aβraam kai o theos isaak kai o theos iakoβ

26 But concerning the dead, that they are raised; did you° not read in the book of Moses, How God spoke to him at the bush, saying, ‘I (am) the God of Abraham and the God of Isaac and the God of Jacob'? {Exo 3:6}

26. And as touching the dead, that they rise: have ye not read in the book of Moses, how in the bush God spake unto him, saying, I am the God of Abraham, and the God of Isaac, and the God of Jacob?

26. Aber von den Toten, daß sie auferstehen werden, habt ihr nicht gelesen im Buch Mose's bei dem Busch, wie Gott zu ihm sagte und sprach: "Ich bin der Gott Abrahams und der Gott Isaaks und der Gott Jakobs"?

26. Y de los muertos que hayan de resucitar, ¿no habéis leido en el libro de Moisés, como le habló Dios en el zarzal, diciendo: Yo soy el Dios de Abraham, y el Dios de Isaac, y el Dios de Jacob?

26 А о мертвых, что они воскреснут, разве не читали выв книге Моисея, как Бог при купине сказал ему: Я Бог Авраама, и Бог Исаака, и Бог Иакова?

27 Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien. Suuresti te eksytte."

27 Hän ei ole kuolleitten Jumala, vaan elävien (Jumala). Kovin te (siis) eksytte."

27. Ei Jumala ole kuolleiden, vaan elävien Jumala: te sentähden suuresti eksytte.

27. Mutta ei hän ole cuolluitten waan eläwitten Jumala sentähden te suurest exytte.

27. Mutta ei hen ole colutten JUMALA/ waan ninen JUMALA iotca eleuet. Sentedhen te sangen exytte. (Mutta ei hän ole kuolleitten JUMALA/ waan niiden JUMALA jotka eläwät. Sentähden te sangen eksytte.)

27. οὐκ ἔστιν ὁ Θεὸς νεκρῶν, ἀλλὰ ζώντων· ὑμεῖς οὖν πολὺ πλανᾶσθε.

27. ουκ εστιν ο θεος νεκρων αλλα θεος ζωντων υμεις ουν πολυ πλανασθε 27. oυk estin o theos nekron alla theos zonton υmeis oυn polυ planasthe

27 He is not the God of the dead, but the God of the living. Therefore, you° are much misled. {Mar 12:28-34 & Mat 22:34-40 & Luk 20:40.}

27. He is not the God of the dead, but the God of the living: ye therefore do greatly err.

27. Gott aber ist nicht der Toten, sondern der Lebendigen Gott. Darum irrt ihr sehr.

27. No es Dios de muertos, sino Dios de vivos: así que vosotros erráis mucho.

27 Бог не есть Бог мертвых, но Бог живых. Итак, вы весьма заблуждаетесь.

28 Silloin tuli hänen luoksensa eräs kirjanoppinut, joka oli kuullut heidän keskustelunsa ja huomannut hänen hyvin vastanneen heille, ja kysyi häneltä: "Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?"

28 Silloin tuli Hänen luokseen muuan kirjanoppinut, joka oli kuullut heidän keskustelevan ja huomannut Hänen vastanneen heille hyvin, ja kysyi Häneltä: "Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?"

28. Ja kuin yksi kirjanoppineista tuli, joka kuuli heidän kamppailevan keskenänsä, ja näki, että hän hyvästi vastasi heitä, kysyi hän häneltä: kuka on kaikkein suurin käsky?

28. JA cuin yxi Kirjanoppenuista tuli ja cuuli heidän kyselewän keskenäns ja näki että hän hywästi wastais heitä kysyi hän häneldä: Cuca on caickein suurin käsky ?

28. Ja quin yxi Kirianoppenuista edheskeui/ ia cuuli heidhet ychten Campaleuan/ ia näki että hen hyuesti wastasi heite/ kysyi hen henelde/ Cuca ombi se caikein ialoin käsky? (Ja kuin yksi kirjanoppineista edeskäwi/ ja kuuli heidät yhteen kamppailewan/ ja näki että hän hywästi wastasi heitä/ kysyi hän häneltä/ Kuka ompi se kaikkein jaloin käsky?)

28. Καὶ προσελθὼν εἷς τῶν γραμματέων, ἀκούσας αὐτῶν συζητούντων, ἰδὼν ὅτι καλῶς αὐτοῖς ἀπεκρίθη, ἐπηρώτησεν αὐτόν· Ποία ἐστὶ πρώτη πάντων ἐντολὴ;

28. και προσελθων εις των γραμματεων ακουσας αυτων συζητουντων ειδως οτι καλως αυτοις απεκριθη επηρωτησεν αυτον ποια εστιν πρωτη πασων εντολη 28. kai proselthon eis ton grammateon akoυsas aυton sυzetoυnton eidos oti kalos aυtois apekrithe eperotesen aυton poia estin prote pason entole

28 And one of the scribes came near and heard them debating together, and knowing that he had answered them well, asked him, What commandment is the first of all?

28. And one of the scribes came, and having heard them reasoning together, and perceiving that he had answered them well, asked him, Which is the first commandment of all?

28. Und es trat zu ihm der Schriftgelehrten einer, der ihnen zugehört hatte, wie sie sich miteinander befragten, und sah, daß er ihnen fein geantwortet hatte, und fragte ihn: Welches ist das vornehmste Gebot vor allen?

28. Y llegándose uno de los escribas, que los había oido disputar, y sabía que les había respondido bien, le preguntó: ¿Cuál es el más principal mandamiento de todos?

28 Один из книжников, слыша их прения и видя, что Иисус хорошо им отвечал, подошел и спросил Его: какая первая из всех заповедей?

29 Jeesus vastasi: "Ensimmäinen on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;

29 Jeesus vastasi (hänelle): "Ensimmäinen (kaikista käskyistä) on: 'Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, *Herra on yksi*,

29. Mutta Jesus vastasi häntä: tämä on kaikkein suurin käsky: kuule, Israel, Herra meidän Jumalamme on yksi Herra.

29. Jesus wastais händä: tämä on caickein suurin käsky: Cuule Israel Herra meidän Jumalam on ainoa Jumala

29. Nin wastasi IesuS hende/ Teme caikista käskyiste ialoin on/ Cuule Israel/ HERRA meiden JUMALA/ ainoa JUMALA on/ (Niin wastasi Jesus häntä/ Tämä kaikista käskyistä jaloin on/ Kuule Israel/ HERRA meidän JUMALA/ ainoa JUMALA on/)

29. ὁ δὲ Ἰησοῦς ἀπεκρίθη αὐτῷ ὅτι Πρώτη πάντων ἐντολὴ· ἄκουε, Ἰσραήλ, Κύριος ὁ Θεὸς ἡμῶν Κύριος εἷς ἐστι·

29. ο δε ιησους απεκριθη αυτω οτι πρωτη πασων των εντολων ακουε ισραηλ κυριος ο θεος ημων κυριος εις εστιν 29. o de iesoυs apekrithe aυto oti prote pason ton entolon akoυe israel kυrios o theos emon kυrios eis estin

29 But Jesus answered, The first of all the commandments is: ‘Hear, (O) Israel; The Lord our God, the Lord is one';

29. And Jesus answered him, The first of all the commandments is, Hear, O Israel; The Lord our God is one Lord:

29. Jesus aber antwortete ihm: Das vornehmste Gebot vor allen Geboten ist das: "Höre Israel, der HERR, unser Gott, ist ein einiger Gott;

29. Y Jesús le respondió: El más principal mandamiento de todos es: Oye, Israel, el Señor nuestro Dios, el Señor, uno es.

29 Иисус отвечал ему: первая из всех заповедей: слушай,Израиль! Господь Бог наш есть Господь единый;

30 ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'.

30 ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi.' (Tämä on ensimmäinen käsky.)

30. Ja sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sinun sielustas, ja kaikesta sinun mielestäs, ja kaikesta sinun voimastas. Tämä on suurin käsky.

30. Ja sinun pitä racastaman sinun Herras Jumalatas caikesta sinun sydämestäs ja caikesta sinun sielustas ja caikesta sinun mielestäs ja caikesta sinun wäestäs. Tämä on suurin käsky.

30. Ja sinun pite rakastaman sinun HERRAS JUMALAS caikesta sinun sydhemestes/ ia kaikesta sinun Sielustas/ ia caikesta sinun mielestes/ ia caikesta sinun wäestes. Teme ombi se ialoin käsky. (Ja sinun pitää rakastaman sinun HERRAASI JUMALAASI kaikesta sinun sydämestäsi/ ja kaikesta sinun sielustasi/ ja kaikesta sinun mielestäsi/ ja kaikesta sinun wäestäsi. Tämä ompi se jaloin käsky.)

30. καὶ ἀγαπήσεις Κύριον τὸν Θεόν σου ἐξ ὅλης τῆς καρδίας σου καὶ ἐξ ὅλης τῆς ψυχῆς σου καὶ ἐξ ὅλης τῆς διανοίας σου καὶ ἐξ ὅλης τῆς ἰσχύος σου. αὕτη πρώτη ἐντολὴ·

30. και αγαπησεις κυριον τον θεον σου εξ ολης της καρδιας σου και εξ ολης της ψυχης σου και εξ ολης της διανοιας σου και εξ ολης της ισχυος σου αυτη πρωτη εντολη 30. kai agapeseis kυrion ton theon soυ eks oles tes kardias soυ kai eks oles tes psυches soυ kai eks oles tes dianoias soυ kai eks oles tes ischυos soυ aυte prote entole

30 and ‘You will love* the Lord your God from all your heart and from your whole soul and from your whole mind and from your whole strength.’ This is the first commandment. {Deu 6:4-6}

30. And thou shalt love the Lord thy God with all thy heart, and with all thy soul, and with all thy mind, and with all thy strength: this is the first commandment.

30. und du sollst Gott, deinen HERRN, lieben von ganzem Herzen, von ganzer Seele, von ganzem Gemüte und von allen deinen Kräften." Das ist das vornehmste Gebot.

30. Amarás pues al Señor tu Dios de todo tu corazón, y de toda tu alma, y de todo tu entendimiento, y de todas tus fuerzas: éste es el más principal mandamiento.

30 и возлюби Господа Бога твоего всем сердцем твоим, и всею душею твоею, и всем разумением твоим, и всею крепостию твоею, - вот первая заповедь!

31 Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."

31 Toinen, (sen veroinen) on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.' Ei ole näitä suurempaa muuta käskyä."

31. Ja toinen senkaltainen on tämä: sinun pitää rakastaman sinun lähimmäistäs niinkuin itse sinuas. Ei ole näitä suurempaa käskyä.

31. Ja se toinen on tämän caltainen: sinun pitä racastaman sinun lähimmäistäs nijncuin idze sinuas. Ei ole näitä suurembata käskyä.

31. Ja se toinen ombi temen caltainen/ Sinun pite racastaman sinun Lehimeistes ninquin itze sinuas. Ei ole neite swremba käsky. (Ja se toinen ompi tämän kaltainen/ Sinun pitää rakastaman sinun lähimmäistäsi niinkuin itse sinua. Ei ole näitä suurempaa käskyä.)

31. καὶ δευτέρα ὁμοία, αὕτη· ἀγαπήσεις τὸν πλησίον σου ὡς σεαυτόν. μείζων τούτων ἄλλη ἐντολὴ οὐκ ἔστι.

31. και δευτερα ομοια αυτη αγαπησεις τον πλησιον σου ως σεαυτον μειζων τουτων αλλη εντολη ουκ εστιν 31. kai deυtera omoia aυte agapeseis ton plesion soυ os seaυton meizon toυton alle entole oυk estin

31 And the second (is) similar, ‘You will love* your neighbor like yourself.’ There is no other commandment greater (than) these. {Lev 19:18}

31. And the second is like, namely this, Thou shalt love thy neighbour as thyself. There is none other commandment greater than these.

31. Und das andere ist ihm gleich: "Du sollst deinen Nächsten lieben wie dich selbst." Es ist kein anderes Gebot größer denn diese.

31. Y el segundo es semejante a él: Amarás a tu prójimo, como a tí mismo. No hay otro mandamiento mayor que estos.

31 Вторая подобная ей: возлюби ближнего твоего, как самого себя. Иной большей сих заповеди нет.

32 Niin kirjanoppinut sanoi hänelle: "Oikein sanoit, opettaja, totuuden mukaan, että yksi hän on, ja ettei ketään muuta ole, paitsi hän.

32 Kirjanoppinut sanoi Hänelle: "Oikein opettaja sanoit totuuden mukaan, että *yksi on Jumala* ja ettei toista ole paitsi Hän."

32. Ja kirjanoppinut sanoi hänelle: oikein, Mestari, sinä sanoit totuuden; sillä yksi on Jumala, ja ei ole toista paitsi häntä:

32. Ja Kirjanoppenut sanoi hänelle: Mestari sinä olet totisest oikein puhunut yxi on Jumala ja ei ole toista paidzi händä.

32. Ja sanoi henelle se Kirianoppenut/ Mestari/ sine olet totisesta oikein puhunut/ Että yxi ombi JUMALA/ ia ei ole toista paitzi henen. (Ja sanoi häneltä se kirjanoppinut/ Mestari/ sinä olet totisesti oikein puhunut/ Että yksi ompi JUMALA/ ja ei ole toista paitsi hän.)

32. καὶ εἶπεν αὐτῷ ὁ γραμματεύς· Καλῶς, διδάσκαλε, ἐπ’ ἀληθείας εἶπας ὅτι εἷς ἐστι καὶ οὐκ ἔστιν ἄλλος πλὴν αὐτοῦ·

32. και ειπεν αυτω ο γραμματευς καλως διδασκαλε επ αληθειας ειπας οτι εις εστιν θεος και ουκ εστιν αλλος πλην αυτου 32. kai eipen aυto o grammateυs kalos didaskale ep aletheias eipas oti eis estin theos kai oυk estin allos plen aυtoυ

32 And the scribe said to him, Teacher, you said well in truth, that he is one, and there is not another him;

32. And the scribe said unto him, Well, Master, thou hast said the truth: for there is one God; and there is none other but he:

32. Und der Schriftgelehrte sprach zu ihm: Meister, du hast wahrlich recht geredet; denn es ist ein Gott und ist kein anderer außer ihm.

32. Entónces el escriba le dijo: Bien, Maestro, verdad has dicho, porque uno es Dios, y no hay otro fuera de él;

32 Книжник сказал Ему: хорошо, Учитель! истину сказал Ты, что один есть Бог и нет иного, кроме Его;

33 Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta ymmärryksestään (ja kaikesta sielustaan) ja kaikesta voimastaan, ja rakastaa lähimmäistään niinkuin itseänsä, se on enemmän kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit."

33 Ja rakastaa Häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta ymmärryksestään (ja kaikesta sielustaan) ja kaikesta voimastaan ja rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään on enemmän kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit."

33. Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestä, ja kaikesta ymmärryksestä, ja kaikesta sielusta ja kaikesta väestä, ja rakastaa lähimmäistä niinkuin itsiänsä, se on enempi kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit.

33. Ja racasta sitä caikesta sydämestä ja caikesta ymmärryxestä ja caikesta sielusta ja caikesta wäestä ja racasta lähimmäistä nijncuin idzens se on enä cuin caicki polttouhrit ja muut uhrit.

33. Ja rakasta site caikest sydhemest/ ia caikest ymmerdhyxest/ ia caikest sielust/ ia caikest wäest/ ia racastaman Lehimeist ninquin itzense/ se ombi enäy quin caiki Poltewffri/ ia caikinaiset wffrit. (Ja rakasta sitä kaikesta sydämestä/ ja kaikesta ymmärryksestä/ ja kaikesta sielusta/ ja kaikesta wäestä/ ja rakastaman lähimmäistä niinkuin itsensä/ se ompi enemmin kuin kaikki polttouhri/ ja kaikkinaiset uhrit.)

33. καὶ τὸ ἀγαπᾶν αὐτὸν ἐξ ὅλης τῆς καρδίας καὶ ἐξ ὅλης τῆς συνέσεως καὶ ἐξ ὅλης τῆς ψυχῆς καὶ ἐξ ὅλης τῆς ἰσχύος, καὶ τὸ ἀγαπᾶν τὸν πλησίον ὡς ἑαυτὸν πλεῖόν ἐστι πάντων τῶν ὁλοκαυτωμάτων καὶ θυσιῶν.

33. και το αγαπαν αυτον εξ ολης της καρδιας και εξ ολης της συνεσεως και εξ ολης της ψυχης και εξ ολης της ισχυος και το αγαπαν τον πλησιον ως εαυτον πλειον εστιν παντων των ολοκαυτωματων και των θυσιων 33. kai to agapan aυton eks oles tes kardias kai eks oles tes sυneseos kai eks oles tes psυches kai eks oles tes ischυos kai to agapan ton plesion os eaυton pleion estin panton ton olokaυtomaton kai ton thυsion

33 and to love* him from the whole heart and from the whole intelligence and from the whole soul and from the whole strength and to love* his neighbor like himself, is more-than all (the) whole burnt-offerings and sacrifices.

33. And to love him with all the heart, and with all the understanding, and with all the soul, and with all the strength, and to love his neighbour as himself, is more than all whole burnt offerings and sacrifices.

33. Und ihn lieben von ganzem Herzen, von ganzem Gemüte, von ganzer Seele, und von allen Kräften, und lieben seinen Nächsten wie sich selbst, das ist mehr denn Brandopfer und alle Opfer.

33. Y amarle de todo corazón, y de todo entendimiento, y de toda el alma, y de todas las fuerzas, y amar al prójimo como a sí mismo, más es que todos los holocaustos y sacrificios.

33 и любить Его всем сердцем и всем умом, и всею душею, и всею крепостью, и любить ближнего, как самого себя, есть больше всех всесожжений и жертв.

34 Kun Jeesus näki, että hän vastasi ymmärtäväisesti, sanoi hän hänelle: "Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta". Eikä kukaan enää rohjennut häneltä kysyä.

34 Nähdessään hänen vastaavan ymmärtävästi Jeesus sanoi hänelle: "Et ole kaukana Jumalan valtakunnasta." Eikä kukaan rohjennut enää kysyä Häneltä.

34. Ja koska Jesus näki, että hän toimellisesti vastasi, sanoi hän hänelle: et sinä ole kaukana Jumalan valtakunnasta. Ja ei tohtinut kenkään sitte häneltä enempää kysyä.

34. Cosca Jesus näki että hän toimellisest wastais sanoi hän hänelle: et sinä ole caucana Jumalan waldacunnasta. Ja ei tohtinut kengän sijtte hänelle enämbätä kysyä.

34. Nin IesuS näki että hen toimelisesta wastasi/ sanoi hen henelle/ Edh ole sine caucan JUMALAN Waldakunnasta. Ja ei kenge' tochtinut sijtte henelle kysye. (Niin Jesus näki että hän toimellisesti wastasi/ sanoi hän hänelle/ Et ole sinä kaukana JUMALAN waltakunnasta. Ja ei kenkään tohtinut siitä häneltä kysyä.)

34. καὶ ὁ Ἰησοῦς ἰδὼν ὅτι νουνεχῶς ἀπεκρίθη, εἶπεν αὐτῷ· Οὐ μακρὰν εἶ ἀπὸ τῆς βασιλείας τοῦ Θεοῦ. καὶ οὐδεὶς οὐκέτι ἐτόλμα αὐτὸν ἐπερωτῆσαι.

34. και ο ιησους ιδων αυτον οτι νουνεχως απεκριθη ειπεν αυτω ου μακραν ει απο της βασιλειας του θεου και ουδεις ουκετι ετολμα αυτον επερωτησαι 34. kai o iesoυs idon aυton oti noυnechos apekrithe eipen aυto oυ makran ei apo tes βasileias toυ theoυ kai oυdeis oυketi etolma aυton eperotesai

34 And (after) Jesus saw that he answered with perception, he said to him, You are not far from the kingdom of God. And no one was daring (enough) to ask him anymore. {Mar 12:35-37 & Mat 22:41-46 & Luk 20:41-44.}

34. And when Jesus saw that he answered discreetly, he said unto him, Thou art not far from the kingdom of God. And no man after that durst ask him any question.

34. Da Jesus aber sah, daß er vernünftig antwortete, sprach er zu ihm: "Du bist nicht ferne von dem Reich Gottes." Und es wagte ihn niemand weiter zu fragen.

34. Jesús entónces viendo que había respondido sabiamente, le dijo: No estás léjos del reino de Dios. Y ninguno le osaba ya preguntar.

34 Иисус, видя, что он разумно отвечал, сказал ему: недалеко ты от Царствия Божия. После того никто уже не смел спрашивать Его.

35 Ja opettaessaan pyhäkössä Jeesus puhui edelleen ja sanoi: "Kuinka kirjanoppineet sanovat, että Kristus on Daavidin poika?

35 Opettaessaan pyhäkössä Jeesus puhui vielä ja sanoi: "Kuinka kirjanoppineet sanovat että Kristus on Daavidin poika?

35. Ja Jesus vastasi ja sanoi, opettain templissä: kuinka sanovat kirjanoppineet, että Kristus on Davidin poika?

35. JA Jesus wastais ja sanoi opettain Templis: cuinga sanowat Kirjanoppenet Christuxen olewan Dawidin Pojan ?

35. Ja IesuS wastasi ia sanoi opettain Templis/ Quinga sanouat ne Kirianoppenuet/ CHRISTUSEN oleuan Dauidin Poian? (Ja Jesus wastasi ja sanoi opettajain templissä/ Kuinka sanowat ne kirjanoppineet/ KRISTUKSEN olewan Dawidin pojan?)

35. Καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς ἔλεγε διδάσκων ἐν τῷ ἱερῷ· Πῶς λέγουσιν οἱ γραμματεῖς ὅτι ὁ Χριστὸς υἱὸς Δαυῒδ ἐστι;

35. και αποκριθεις ο ιησους ελεγεν διδασκων εν τω ιερω πως λεγουσιν οι γραμματεις οτι ο χριστος υιος εστιν δαβιδ 35. kai apokritheis o iesoυs elegen didaskon en to iero pos legoυsin oi grammateis oti o christos υios estin daβid

35 And Jesus answered and said, (while) teaching in the temple, How (is it that) the scribes say that the Christ is the son of David?

35. And Jesus answered and said, while he taught in the temple, How say the scribes that Christ is the Son of David

35. Und Jesus antwortete und sprach, da er lehrte im Tempel: Wie sagen die Schriftgelehrten, Christus sei Davids Sohn?

35. Y respondiendo Jesús decía, enseñando en el templo: ¿Cómo dicen los escribas que el Cristo es hijo de David?

35 Продолжая учить в храме, Иисус говорил: как говорят книжники, что Христос есть Сын Давидов?

36 Onhan Daavid itse sanonut Pyhässä Hengessä: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.

36 Sanoihan Daavid itse Pyhässä Hengessä: 'Herra sanoi Herralleni: Istu oikealle puolelleni, kunnes panen vihollisesi jalkaisi astinlaudaksi*.'

36. Sillä David sanoi itse Pyhän Hengen kautta: Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikialle kädelleni siihenasti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkas astinlaudaksi.

36. Silllä Dawid sanoi idze Pyhän Hengen cautta: Herra sanoi minun Herralleni istu minun oikialle kädelleni sijhenasti cuin minä panen sinun wihollises sinun jalcais astinlaudaxi.

36. Sille itze Dauid sanoi pyhen Hengen cautta/ HERRA sanoi minun Herraleni/ Istu minun oikealle Kädheleni/ sihenasti quin mine panen sinun wiholises sinun ialcais astilaudhaxi. (Sillä itse Dawid sanoi Pyhän Hengen kautta/ HERRA sanoi minun Herralleni/ Istu minun oikealle kädelleni/ siihen asti kuin minä panen sinun wihollisesi sinun jalkaisi astinlaudaksi.)

36. αὐτὸς γὰρ Δαυῒδ εἶπεν ἐν Πνεύματι ἁγίῳ· λέγει ὁ Κύριος τῷ Κυρίῳ μου, κάθου ἐκ δεξιῶν μου ἕως ἂν θῶ τοὺς ἐχθρούς σου ὑποπόδιον τῶν ποδῶν σου.

36. αυτος γαρ δαβιδ ειπεν εν τω πνευματι τω αγιω ειπεν ο κυριος τω κυριω μου καθου εκ δεξιων μου εως αν θω τους εχθρους σου υποποδιον των ποδων σου 36. aυtos gar daβid eipen en to pneυmati to agio eipen o kυrios to kυrio moυ kathoυ ek deksion moυ eos an tho toυs echthroυs soυ υpopodion ton podon soυ

36 For* David himself said in (the) Holy Spirit, ‘The Lord says to my Lord, Sit at my right (hand), until I should place your enemies (as the) footstool of your feet.’ {Psa 110:1}

36. For David himself said by the Holy Ghost, The LORD said to my Lord, Sit thou on my right hand, till I make thine enemies thy footstool.

36. Er aber, David, spricht durch den heiligen Geist: "Der HERR hat gesagt zu meinem Herrn: Setze dich zu meiner Rechten, bis daß ich lege deine Feinde zum Schemel deiner Füße."

36. Porque el mismo David dijo por el Espíritu Santo: Dijo el Señor a mi Señor: Asiéntate a mi diestra, hasta que ponga tus enemigos por estrado de tus piés.

36 Ибо сам Давид сказал Духом Святым: сказал Господь Господу моему: седи одесную Меня, доколе положу врагов Твоих в подножие ног Твоих.

37 Daavid itse sanoo häntä Herraksi; kuinka hän sitten on hänen poikansa?" Ja suuri kansanjoukko kuunteli häntä mielellään.

37 Daavid itse sanoo Häntä (siis) Herraksi. Kuinka Hän sitten on hänen poikansa?" Ja suuri kansanjoukko kuunteli Häntä mielellään."

37. Itse siis David sanoo hänen Herraksi; kuinka hän siis on hänen poikansa? Ja paljo kansaa kuuli häntä mielellänsä.

37. Sijnä Dawid cudzu hänen Herraxens cuingast hän on hänen Poicans ? Ja paljo Canssa cuuli händä mielelläns.

37. Sijne Dauid sijs cutzupi henen Herraxens. Custa hen ombi sijs henen poicans? Ja enimitten Canssa cuuli hende kernasta. (Siinä Dawid siis kutsuupi hänen Herraksensa. Kusta hän ompi siis hänen poikansa? Ja enimmiten kansa kuuli häntä kernaasti.)

37. αὐτὸς οὖν Δαυῒδ λέγει αὐτὸν Κύριον· καὶ πόθεν υἱός αὐτοῦ ἐστι; καὶ ὁ πολὺς ὄχλος ἤκουεν αὐτοῦ ἡδέως.

37. αυτος ουν δαβιδ λεγει αυτον κυριον και ποθεν υιος αυτου εστιν και ο πολυς οχλος ηκουεν αυτου ηδεως 37. aυtos oυn daβid legei aυton kυrion kai pothen υios aυtoυ estin kai o polυs ochlos ekoυen aυtoυ edeos

37 Therefore David himself calls* him Lord, and from where is he his son? And the large crowd was gladly hearing him. {Mar 12:38-40 & Mat 23:1-39 & Luk 20:45-47 Courts of the Temple, Tues.}

37. David therefore himself calleth him Lord; and whence is he then his son And the common people heard him gladly.

37. Da heißt ihn ja David seinen Herrn; woher ist er denn sein Sohn? Und viel Volks hörte ihn gern.

37. Luego llamándole el mismo David Señor, ¿de dónde pues es su hijo? Y la grande multitud le oía de buena gana.

37 Итак, сам Давид называет Его Господом: как же Он Сын ему? И множество народа слушало Его с услаждением.

38 Ja opettaessaan hän sanoi: "Varokaa kirjanoppineita, jotka mielellään käyskelevät pitkissä vaipoissa ja haluavat tervehdyksiä toreilla

38 Ja Hän sanoi (heille) opettaessaan: "Kavahtakaa kirjanoppineita, jotka mielivät käyskennellä pitkissä vaipoissa ja tervehtimisiä toreilla

38. Ja hän opetti heitä ja sanoi heille: kavahtakaat kirjanoppineita, jotka mielellänsä pitkissä vaatteissa käyvät, ja antavat itseänsä turulla tervehtiä,

38. JA hän opetti heitä ja sanoi heille: cawattacat teitän Kirjanoppenuista jotca pitkisä waatteisa käywät ja andawat mielelläns heitäns Turulla terwehtä.

38. Ja hen opetti heite/ ia sanoi heille/ Cauattaca teiten nijlde Kirianoppenuilda/ iotca pitkise waatteisa kieuuet/ ia andauat kernasta heitens teruechte turulla/ (Ja hän opetti heitä/ ja sanoi heille/ Kawahtakaat teitän niiltä kirjanoppineilta/ jotka pitkissä waatteissa käywät/ ja antawat kernaasit heitänsä terwehtiä turulla/)

38. Καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς ἐν τῇ διδαχῇ αὐτοῦ· Βλέπετε ἀπὸ τῶν γραμματέων τῶν θελόντων ἐν στολαῖς περιπατεῖν καὶ ἀσπασμοὺς ἐν ταῖς ἀγοραῖς

38. και ελεγεν αυτοις εν τη διδαχη αυτου βλεπετε απο των γραμματεων των θελοντων εν στολαις περιπατειν και ασπασμους εν ταις αγοραις 38. kai elegen aυtois en te didache aυtoυ βlepete apo ton grammateon ton thelonton en stolais peripatein kai aspasmoυs en tais agorais

38 And he said to them in his teaching, Beware° (of things) from the scribes, who wish to walk in (long) robes and (to have) greetings in the marketplaces,

38. And he said unto them in his doctrine, Beware of the scribes, which love to go in long clothing, and love salutations in the marketplaces,

38. Und er lehrte sie und sprach zu ihnen: Sehet euch vor vor den Schriftgelehrten, die in langen Kleidern gehen und lassen sich gern auf dem Markte grüßen

38. Y les decía en su doctrina: Guardáos de los escribas, que quieren andar con ropas largas, y aman las salutaciones en las plazas,

38 И говорил им в учении Своем: остерегайтесь книжников, любящих ходить в длинных одеждах и принимать приветствия в народных собраниях,

39 ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa,

39 ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja kutsuilla,

39. Ja rakastavat ylimmäisiä istuimia kokouksissa ja ensimäisiä sijoja ehtoollisissa,

39. Ja mielelläns istuwat ylimmäisnä cocouxisa ja ensimäisis siois ehtolisis.

39. ia kernasta istuuat ylimeis Cokouxisa/ ia ensimeisis sijois Echtolisis. (Ja kernaasti istuwat ylimmäisenä kokouksissa/ en ensimmäisissä sijoissa ehtoollisissa.)

39. καὶ πρωτοκαθεδρίας ἐν ταῖς συναγωγαῖς καὶ πρωτοκλισίας ἐν τοῖς δείπνοις.

39. και πρωτοκαθεδριας εν ταις συναγωγαις και πρωτοκλισιας εν τοις δειπνοις 39. kai protokathedrias en tais sυnagogais kai protoklisias en tois deipnois

39 and (the) foremost seats in the synagogues and foremost-places at the suppers.

39. And the chief seats in the synagogues, and the uppermost rooms at feasts:

39. und sitzen gern obenan in den Schulen und über Tisch beim Gastmahl;

39. Y las primeras sillas en las sinagogas, y los primeros asientos en las cenas:

39 сидеть впереди в синагогах и возлежать на первом месте на пиршествах, -

40 noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia; he saavat sitä kovemman tuomion".

40 noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi rukoilevat pitkään. He saavat sitä kovemman tuomion."

40. Jotka syövät leskein huoneet, ja muodoksi pitävät pitkät rukoukset. Nämät saavat sitä raskaamman kadotuksen.

40. Jotca syöwät leskein huonet että he cauwan rucoilewat. Nämät saawat sitä rascamman cadotuxen.

40. Jotca ylessöuet Leskein hooneet/ ia edhesweteuet pitket Rucouxet. Neme samat saauat site raskaman cadhotuxen. (Jotka ylössyöwät leskein huoneet/ je edeswetäwät pitkät rukoukset. Nä mä samat saawat siitä raskaamman kadotuksen.)

40. οἱ κατεσθίοντες τὰς οἰκίας τῶν χηρῶν καὶ προφάσει μακρὰ προσευχόμενοι! οὗτοι λήψονται περισσότερον κρῖμα.

40. οι κατεσθιοντες τας οικιας των χηρων και προφασει μακρα προσευχομενοι ουτοι ληψονται περισσοτερον κριμα 40. oi katesthiontes tas oikias ton cheron kai profasei makra proseυchomenoi oυtoi lepsontai perissoteron krima

40 (They are) those who devour widows’ houses and are praying long (prayers) for a pretext; these will be receiving even-more condemnation. {Mar 12:41-44 & Luk 21:1-4 In the Temple Treasury, Tues.}

40. Which devour widows' houses, and for a pretence make long prayers: these shall receive greater damnation.

40. sie fressen der Witwen Häuser und wenden langes Gebet vor. Diese werden desto mehr Verdammnis empfangen.

40. Que devoran las casas de las viudas, y ponen delante que hacen largas oraciones. Estos recibirán mayor condenación.

40 сии, поядающие домы вдов и напоказ долго молящиеся, примут тягчайшее осуждение.

41 Ja hän istui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun. Ja monet rikkaat panivat paljon.

41 Istuen vastapäätä uhriarkkua Jeesus katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun. Ja monet rikkaat panivat paljon.

41. Ja kuin Jesus istui uhri-arkun kohdalla ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhri-arkkuun, ja monta rikasta pani paljon,

41. JA cuin Jesus istui uhriarcun cohdalla ja cadzeli cuinga Canssa pani raha uhriarckun. Ja monda ricasta panit paljon.

41. Ja quin IesuS istui wffriarkun cohdhalla/ ia catzeli quinga Canssa pani peningite wffriarkun. Ja monda ricasta panit palion. (Ja kuin Jesus istui uhriarkun kohdalla/ ja katseli kuinka kanssa pani penninkiä uhriarkkuun. Ja monta rikasta pani paljon.)

41. Καὶ καθίσας ὁ Ἰησοῦς κατέναντι τοῦ γαζοφυλακίου ἐθεώρει πῶς ὁ ὄχλος βάλλει χαλκὸν εἰς τὸ γαζοφυλάκιον.

41. και καθισας ο ιησους κατεναντι του γαζοφυλακιου εθεωρει πως ο οχλος βαλλει χαλκον εις το γαζοφυλακιον και πολλοι πλουσιοι εβαλλον πολλα 41. kai kathisas o iesoυs katenanti toυ gazofυlakioυ etheorei pos o ochlos βallei chalkon eis to gazofυlakion kai polloi ploυsioi eβallon polla

41 And having sat down opposite the treasury, Jesus was viewing how the crowd cast brass (coins) into the treasury, and many (who were) rich were casting (in) much.

41. And Jesus sat over against the treasury, and beheld how the people cast money into the treasury: and many that were rich cast in much.

41. Und Jesus setzte sich gegen den Gotteskasten und schaute, wie das Volk Geld einlegte in den Gotteskasten; und viele Reiche legten viel ein.

41. Y estando sentado Jesús delante del arca de las ofrendas, miraba como el pueblo echaba dinero en el arca; y muchos ricos echaban mucho.

41 И сел Иисус против сокровищницы и смотрел, как народ кладет деньги в сокровищницу. Многие богатые клали много.

42 Niin tuli köyhä leski ja pani kaksi ropoa, yhteensä muutamia pennejä.

42 Niin tuli muuan köyhä leski ja pani kaksi ropoa* mikä on neljännes assi.

42. Niin tuli köyhä leski, ja pani kaksi ropoa, se on kuusinainen.

42. Nijn tuli yxi köyhä leski ja pani caxi ropoja ne tekewät yhden cuusinaisen.

42. Nin tuli yxi kieuhe leski/ ia pani caxi ropoija/ ne tekeuet yhden peningin. (Niin tuli yksi köyhä leski/ ja pani kaksi ropoa/ ne tekewät yhden penningin.)

42. καὶ πολλοὶ πλούσιοι ἔβαλλον πολλά· καὶ ἐλθοῦσα μία χήρα πτωχὴ ἔβαλε λεπτὰ δύο, ὅ ἐστι κοδράντης.

42. και ελθουσα μια χηρα πτωχη εβαλεν λεπτα δυο ο εστιν κοδραντης 42. kai elthoυsa mia chera ptoche eβalen lepta dυo o estin kodrantes

42 And one poor widow came and she cast in two bronze-coins, which is (equal to) a copper-coin.

42. And there came a certain poor widow, and she threw in two mites, which make a farthing.

42. Und es kam eine arme Witwe und legte zwei Scherflein ein; die machen einen Heller.

42. Y vino una viuda pobre, y echó dos blancas que es un maravedí.

42 Придя же, одна бедная вдова положила две лепты, что составляет кодрант.

43 Ja hän kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun.

43 Kutsuttuaan opetuslapsensa luokseen Hän sanoi heille: ”Totisesti sanon teille, että tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun.

43. Niin hän kutsui opetuslapsensa tykönsä, ja sanoi heille: Totisesti sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enemmän uhri-arkkuun kuin kaikki ne, jotka siihen panivat.

43. Nijn hän cudzui Opetuslapsens tygöns ja sanoi heille: totisest sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enämmän uhriarckun cuin caicki ne jotca sijhen panit:

43. Nin hen cutzui Opetuslapsens tygens ia sanoi heille/ Totisesta sanon mine teille/ että teme keuhe Leski pani enäme' wffriarkun/ quin caiki ne iotca sinne sisellepanit/ (Niin hän kutsui opetuslapsen tykönsä ja sanoi heille/ Totisesti sanon minä teille/ että tämä köyhä leski pani enemmin uhriarkkuun/ kuin kaikki ne jotka sinne sisälle panit/)

43. καὶ προσκαλεσάμενος τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ εἶπεν αὐτοῖς· Ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι ἡ χήρα ἡ πτωχὴ αὕτη πλεῖον πάντων ἔβαλε τῶν βαλλόντων εἰς τὸ γαζοφυλάκιον·

43. και προσκαλεσαμενος τους μαθητας αυτου λεγει αυτοις αμην λεγω υμιν οτι η χηρα αυτη η πτωχη πλειον παντων βεβληκεν των βαλοντων εις το γαζοφυλακιον 43. kai proskalesamenos toυs mathetas aυtoυ legei aυtois amen lego υmin oti e chera aυte e ptoche pleion panton βeβleken ton βalonton eis to gazofυlakion

43 And he called his disciples to him and says to them, Assuredly I am saying to you°, This poor widow has cast in more-than all those who are casting (in much) into the treasury;

43. And he called unto him his disciples, and saith unto them, Verily I say unto you, That this poor widow hath cast more in, than all they which have cast into the treasury:

43. Und er rief seine Jünger zu sich und sprach zu ihnen: Diese arme Witwe hat mehr in den Gotteskasten gelegt denn alle, die eingelegt haben.

43. Entónces llamando a sus discípulos, les dice: De cierto os digo, que esta viuda pobre echó más que todos los que han echado en el arca;

43 Подозвав учеников Своих, Иисус сказал им: истинно говорю вам, что эта бедная вдова положила больше всех, клавших в сокровищницу,

44 Sillä he kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä."

44 Sillä kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elantonsa."

44. Sillä he ovat kaikki panneet siitä, mitä heille liiaksi oli; mutta tämä köyhyydestänsä pani kaiken, mitä hänellä oli, kaiken tavaransa.

44. Sillä he owat caicki pannet sijtä cuin heillä lijaxi oli mutta tämä on hänen köyhydestäns mitä hänellä oli caiken hänen tawarans pannut.

44. Sille että he caiki ouat pa'nuuet nijste/ quin heille lijaxi oli/ mutta teme ombi henen kieuhydhestens caiki mite henelle oli/ caike' henen tauarans pannut. (Sillä että he kaikki owat panneet niistä/ kuin heille liiaksi oli/ mutta tämä ompi hänen köyhyydestänsä kaikki mitä hänellä oli/ kaiken hänen tawaransa pannut.)

44. πάντες γὰρ ἐκ τοῦ περισσεύοντος αὐτοῖς ἔβαλον· αὕτη δὲ ἐκ τῆς ὑστερήσεως αὐτῆς πάντα ὅσα εἶχεν ἔβαλεν, ὅλον τὸν βίον αὐτῆς.

44. παντες γαρ εκ του περισσευοντος αυτοις εβαλον αυτη δε εκ της υστερησεως αυτης παντα οσα ειχεν εβαλεν ολον τον βιον αυτης 44. pantes gar ek toυ perisseυontos aυtois eβalon aυte de ek tes υstereseos aυtes panta osa eichen eβalen olon ton βion aυtes

44 for* they all cast in out of what is abounding to them, but she cast in, out of her lack (of) all things, as many things as she had, her whole livelihood.

44. For all they did cast in of their abundance; but she of her want did cast in all that she had, even all her living.

44. Denn sie haben alle von ihrem Überfluß eingelegt; diese aber hat von ihrer Armut alles, was sie hatte, ihre ganze Nahrung, eingelegt.

44. Porque todos ellos han echado de lo que les sobra; mas esta de su pobreza echó todo lo que tenía, todo su sustento.

44 ибо все клали от избытка своего, а она от скудости своей положила все, что имела, все пропитание свое.