4 luku

Lupaus päästä Jumalan lepoon pysyy varmana, mutta on vain uskoville hyödyksi 1 – 10 Kehoitus kuuliaisuudessa pyrkimään siihen; sinne johdattaa meitä Jumalan elävä ja voimallinen sana 11 – 13 ja suuri ylimmäinen pappimme, joka on kaikessa kiusattu niin kuin mekin, mutta ilman syntiä; hänen armonsa istuimen eteen me uskalluksella käykäämme 14 – 16.

1 Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle.

1 Varokaamme siis, koska lupaus päästä Hänen lepoonsa pysyy voimassa, ettei kukaan teistä osoittautuisi jälkeen jääneeksi.

1. Niin peljätkäämme siis, ettemme joskus hänen lepoonsa tulemisen lupausta hylkäisi, ja ettei kenkään meistä takaperin jäisi;

1. NIjn peljätkäm sijs etten me hänen lepoons tulemisen lupausta unhodais ja ettei kengän meistä tacaperin jäis:

1. NIn pelietkem sijs ettei me sen Lupauxen/ siseltulemasta henen Lepoonsa/ wnodhaisi/ ia eikengen meiste tacaperin ieisi/ (Niin peljätkääm siis ettei sen lupauksen/ sisältulemasta hänen lepoonsa/ unohtaisi/ ja ei kenkään meistä takaperin jäisi/)

1. Φοβηθῶμεν οὖν μή ποτε, καταλειπομένης ἐπαγγελίας εἰσελθεῖν εἰς τὴν κατάπαυσιν αὐτοῦ, δοκῇ τις ἐξ ὑμῶν ὑστερηκέναι.

1. φοβηθωμεν ουν μηποτε καταλειπομενης επαγγελιας εισελθειν εις την καταπαυσιν αυτου δοκη τις εξ υμων υστερηκεναι 1. foβethomen oυn mepote kataleipomenes epaggelias eiselthein eis ten katapaυsin aυtoυ doke tis eks υmon υsterekenai

1 Therefore, since a promise was left of entering into his rest, let us fear lest anyone out of you° seem to have come-short (of it).

1. Let us therefore fear, lest, a promise being left us of entering into his rest, any of you should seem to come short of it.

1. So lasset uns nun fürchten, daß wir die Verheißung, einzukommen zu seiner Ruhe, nicht versäumen und unser keiner dahinten bleibe.

1. TEMAMOS, pues, no sea que, habiéndonos sido dejada una promesa de entrada en su reposo, parezca a alguno de nosotros quedar frustrado de ella.

1 Посему будем опасаться, чтобы, когда еще остается обетование войти в покой Его, не оказался кто из вас опоздавшим.

2 Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.

2 Ilosanoma on näet julistettu myös meille niin kuin heillekin, mutta julistuksen sana ei hyödyttänyt heitä, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.

2. Sillä se on meille ilmoitettu niinkuin heillekin; mutta ei heitä sanan kuulo mitään auttanut, koska ei he niitä uskoneet, jotka sen kuulivat.

2. Sillä se on meille ilmoitettu nijncuin heillekin.

2. Sille ette se ombi mös meille ilmoitettu/ ninquin heilleki. (Sillä että se ompi myös meille ilmoitettu/ niinkuin heillekin.)

2. καὶ γάρ ἐσμεν εὐηγγελισμένοι, καθάπερ κἀκεῖνοι· ἀλλ’ οὐκ ὠφέλησεν ὁ λόγος ἀκοῆς ἐκείνους μὴ συγκεκραμένους τῇ πίστει τοῖς ἀκούσασιν.

2. και γαρ εσμεν ευηγγελισμενοι καθαπερ κακεινοι αλλ ουκ ωφελησεν ο λογος της ακοης εκεινους μη συγκεκραμενος τη πιστει τοις ακουσασιν 2. kai gar esmen eυeggelismenoi kathaper kakeinoi all oυk ofelesen o logos tes akoes ekeinoυs me sυgkekramenos te pistei tois akoυsasin

2 For* we also are having the good-news proclaimed to us, just-as they also (had). But the word of hearing did not profit them, (because) it had not been mixed together with the faith in those who heard (it).

2. For unto us was the gospel preached, as well as unto them: but the word preached did not profit them, not being mixed with faith in them that heard it.

2. Denn es ist uns auch verkündigt gleichwie jenen; aber das Wort der Predigt half jenen nichts, da nicht glaubten die, so es hörten.

2. Porque también a nosotros nos ha sido anunciada la buena nueva como a ellos; mas la palabra oida no les aprovechó a ellos, no siendo mezclada con fé en aquellos que la oyeron.

2 Ибо и нам оно возвещено, как и тем; но не принесло им пользы слово слышанное, не растворенное верою слышавших.

3 Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niinkuin hän on sanonut: "Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'", vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti.

3 Sillä me, jotka tulimme uskoon, pääsemme lepoon niin kuin Hän on sanonut: "Niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse lepooni' ", vaikka *Hänen tekonsa olivat valmiina' maailman perustamisesta asti.

3. Sillä me, jotka uskoimme, tulemme lepoon, niinkuin hän sanoi: niinkuin minä vannoin minun vihassani: ei heidän pidä minun lepooni tuleman; ja tosin, koska työt maailman alusta täytetyt olivat.

3. Mutta ei heitä sanan cuulo mitän auttanut cosca ei he nijtä usconet cuin sen cuulit. Sillä me jotca uscoimma tulemma lepoon nijncuin hän sanoi: minä wannoin minun wihasani ei heidän pidä minun lepooni tuleman.

3. Mutta ei heidhen Sanan cwlo miten auttanut coska eiuet ne wskonuet iotca sen cwlit. Sille me iotca wskoima siseltulema Lepohon/ ninquin hen sanoi/ ette mine wannoin minun wihasani ei heiden pidhe minun Lepohoni siseltuleman. (Mutta ei heidän Sanan kuulo miten auttanut, koska eiwät ne uskoneet, jotka sen kuulit. Sillä me jotka uskoimme sisälle tuleman lepohon/ niinkuin hän sanoi/ että minä wannoin minun wihassani, ei heidän pidä minun lepohoni sisälle tuleman.)

3. εἰσερχόμεθα γὰρ εἰς τὴν κατάπαυσιν οἱ πιστεύσαντες, καθὼς εἴρηκεν· ὡς ὤμοσα ἐν τῇ ὀργῇ μου, εἰ εἰσελεύσονται εἰς τὴν κατάπαυσίν μου· καίτοι τῶν ἔργων ἀπὸ καταβολῆς κόσμου γενηθέντων.

3. εισερχομεθα γαρ εις την καταπαυσιν οι πιστευσαντες καθως ειρηκεν ως ωμοσα εν τη οργη μου ει εισελευσονται εις την καταπαυσιν μου καιτοι των εργων απο καταβολης κοσμου γενηθεντων 3. eiserchometha gar eis ten katapaυsin oi pisteυsantes kathos eireken os omosa en te orge moυ ei eiseleυsontai eis ten katapaυsin moυ kaitoi ton ergon apo kataβoles kosmoυ genethenton

3 For* we who believed are entering into that rest; just-as he has said, ‘As I swore in my wrath, they will not be entering into my rest,’ although the works (have) happened from the conception of the world. {Psa 95:7:11, Num 14:22}

3. For we which have believed do enter into rest, as he said, As I have sworn in my wrath, if they shall enter into my rest: although the works were finished from the foundation of the world.

3. Denn wir, die wir glauben, gehen in die Ruhe, wie er spricht: "Daß ich schwur in meinem Zorn, sie sollten zu meiner Ruhe nicht kommen." Und zwar, da die Werke von Anbeginn der Welt gemacht waren,

3. Entramos empero en el reposo los que hemos creido, de la manera que dijo: Así que juré en mi ira, si entrarán en mi reposo: aun acabadas las obras desde el principio del mundo.

3 А входим в покой мы уверовавшие, так как Он сказал: „Я поклялся в гневе Моем, что они не войдут в покой Мой", хотя дела Его были совершены еще вначале мира.

4 Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: "Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa";

4 Sillä jossain Hän on sanonut seitsemännestä päivästä näin: "Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistaan"

4. Sillä hän sanoi yhdessä paikassa seitsemännestä päivästä näin: ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista töistänsä;

4. Ja tosin cosca ne työt mailman algusta täytetyt olit sanoi hän yhdes paicas sijtä seidzemennestä päiwästä näin: Ja Jumala lepäis seidzemendenä päiwänä caikista hänen töistäns.

4. Ja tosin/ coska ne Tööt Mailman alghusta teutetyt olit/ sanoi hen ydhese Paicasa sijte seitzemeneste peiueste/ nein/ ia Jumala lepeisi seitzemenden peiuene caikista henen Töistens. (Ja tosin /koska ne työt maailman alusta täytetyt olit/ sanoi hän yhdessä paikassa siitä seitsemännestä päiwästä/ näin/ ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päiwänä kaikista hänen töistänsä.)

4. εἴρηκε γάρ που περὶ τῆς ἑβδόμης οὕτω· καὶ κατέπαυσεν ὁ Θεὸς ἐν τῇ ἡμέρᾳ τῇ ἑβδόμῃ ἀπὸ πάντων τῶν ἔργων αὐτοῦ·

4. ειρηκεν γαρ που περι της εβδομης ουτως και κατεπαυσεν ο θεος εν τη ημερα τη εβδομη απο παντων των εργων αυτου 4. eireken gar poυ peri tes eβdomes oυtos kai katepaυsen o theos en te emera te eβdome apo panton ton ergon aυtoυ

4 For* he has thus said somewhere concerning the seventh (day), ‘And God rested on the seventh day from all his works’; {Gen 2:2}

4. For he spake in a certain place of the seventh day on this wise, And God did rest the seventh day from all his works.

4. sprach er an einem Ort von dem siebenten Tag also: "Und Gott ruhte am siebenten Tage von allen seinen Werken;"

4. Porque en un cierto lugar dijo así del séptimo día: Y reposó Dios de todas sus obras en el séptimo día.

4 Ибо негде сказано о седьмом дне так: и почил Бог в день седьмый от всех дел Своих.

5 ja tässä taas: "He eivät pääse minun lepooni".

5 ja tässä taas: "He eivät pääse lepooni."

5. Ja taas tässä: ei heidän pidä minun lepooni tuleman.

5. Ja taas täsä: ei heidän pidä minun lepooni tuleman.

5. Ja taas nyt tesse/ Ei heiden pidhe minun Leponi siseltulema'. (Ja taas nyt tässä/ Ei heidän pidä minun lepooni sisälle tuleman.)

5. καὶ ἐν τούτῳ πάλιν· εἰ εἰσελεύσονται εἰς τὴν κατάπαυσίν μου.

5. και εν τουτω παλιν ει εισελευσονται εις την καταπαυσιν μου 5. kai en toυto palin ei eiseleυsontai eis ten katapaυsin moυ

5 and again in this one, ‘They will not be entering into my rest.’ {Psa 95:11}

5. And in this place again, If they shall enter into my rest.

5. und hier an diesem Ort abermals: "Sie sollen nicht kommen zu meiner Ruhe."

5. Y otra vez aquí, Si entrarán en mi reposo.

5 И еще здесь: „не войдут в покой Мой".

6 Koska siis varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden tähden,

6 Koska siis pysyy varmana, että muutamat pääsevät siihen, ja ne joille ilosanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden vuoksi,

6. Että siis se vielä edespäin on, että muutamain pitää siihen tuleman, ja ne, joille se ensin ilmoitettu oli, ei ole siihen tulleet epäuskon tähden,

6. Että sijs se wielä edespäin on että muutamat pitä sijhen tuleman. Ja ne joille se ensin ilmoitettu oli ei ole sijhen epäuscons tähden tullet/

6. Senielkin sijs ette se wiele nyt edhespeiten on/ ette mutamat pite sihen siseltuleman. Ja ne iolle se ensin ilmoitettu oli/ eiuet sihen tulluet Epeuskonsa tedhen/ (Sen jälkeen siis että se wielä nyt edespäiten oli/ että muutamat piti siihen sisälle tuleman. Ja ne jolle se ensin ilmoitettu oli/ eiwät siihen tulleet epäuskonsa tähden/)

6. ἐπεὶ οὖν ἀπολείπεταί τινας εἰσελθεῖν εἰς αὐτήν, καὶ οἱ πρότερον εὐαγγελισθέντες οὐκ εἰσῆλθον δι’ ἀπείθειαν,

6. επει ουν απολειπεται τινας εισελθειν εις αυτην και οι προτερον ευαγγελισθεντες ουκ εισηλθον δι απειθειαν 6. epei oυn apoleipetai tinas eiselthein eis aυten kai oi proteron eυaggelisthentes oυk eiselthon di apeitheian

6 Therefore, since it is left (for) some to enter into it, and those to whom the good-news was proclaimed beforehand did not enter into (it) because of disobedience,

6. Seeing therefore it remaineth that some must enter therein, and they to whom it was first preached entered not in because of unbelief:

6. Nachdem es nun noch vorhanden ist, daß etliche sollen zu ihr kommen, und die, denen es zuerst verkündigt ist, sind nicht dazu gekommen um des Unglaubens willen,

6. Así que pues que resta que algunos han de entrar en él, y que aquellos a quiénes primero fué anunciado el evangelio, no entraron por causa de la incredulidad,

6 Итак, как некоторым остается войти в него, а те, которым прежде возвещено, не вошли в него за непокорность,

7 niin hän taas määrää päivän, "tämän päivän", sanomalla Daavidin kautta niin pitkän ajan jälkeen, niinkuin ennen on sanottu: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne".

7 niin Hän taas määrää tietyn päivän, "tämän päivän", sanomalla 'Daavidin suulla' niin pitkän ajan jälkeen, niin kuin [ennen] on sanottu: "Tänä päivänä, jos kuulette Hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne."

7. Määrää hän taas yhden päivän, niin pitkän ajan perästä, ja Davidin kautta sanoo: tänäpänä, (niinkuin sanottu on) tänäpänä, jos te kuulette hänen äänensä, niin älkäät paaduttako teidän sydämiänne.

7. Määrä hän yhden päiwän pitkän ajan perästä ja Dawidin cautta sano: Tänäpän nijncuin sanottu on tänäpän jos te cuuletta hänen änens nijn älkät paaduttaco teidän sydämitän:

7. Märepi hen taas ydhen peiuen/ nein pitken aighan pereste/ ia sanopi Dauidin cautta/ Tenepene/ ninquin sanottu on/ Tenepene/ ios te cwletta hene' änensä/ nin elket couatco teidhen sydhemiten. (Määrääpi hän taas yhden päiwän/ näin pitkän ajan perästä/ ja sanoopi Daawidin kautta/ Tänäpänä/ niinkuin sanottu on/ Tänäpänä/ jos te kuulette hänen äänensä/ niin älkäät kowettako teidän sydämitän.)

7. πάλιν τινὰ ὁρίζει ἡμέραν, σήμερον, ἐν Δαυῒδ λέγων, μετὰ τοσοῦτον χρόνον, καθὼς εἴρηται· σήμερον ἐὰν τῆς φωνῆς αὐτοῦ ἀκούσητε, μὴ σκληρύνητε τὰς καρδίας ὑμῶν.

7. παλιν τινα οριζει ημεραν σημερον εν δαβιδ λεγων μετα τοσουτον χρονον καθως ειρηται σημερον εαν της φωνης αυτου ακουσητε μη σκληρυνητε τας καρδιας υμων 7. palin tina orizei emeran semeron en daβid legon meta tosoυton chronon kathos eiretai semeron ean tes fones aυtoυ akoυsete me sklerυnete tas kardias υmon

7 he again determines a certain day (as) today, saying in David, after so-much time, (just-as it has been said (beforehand)), ‘Today if you° hear his voice, do not harden your° hearts.’ {Psa 95:7, 8}

7. Again, he limiteth a certain day, saying in David, To day, after so long a time; as it is said, To day if ye will hear his voice, harden not your hearts.

7. bestimmt er abermals einen Tag nach solcher langen Zeit und sagt durch David: "Heute," wie gesagt ist, "so ihr seine Stimme hören werdet, so verstocket eure Herzen nicht."

7. Determina otra vez un cierto día, diciendo por David: Hoy, tanto tiempo después; como está dicho: Si oyereis hoy su voz, no endurezcáis vuestros corazones.

7 то еще определяет некоторый день, „ныне", говоря через Давида, после столь долгого времени, как выше сказано: „ныне, когда услышите глас Его, не ожесточите сердец ваших".

8 Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, senjälkeisestä päivästä.

8 Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin Hän ei sen jälkeen olisi puhunut toisesta päivästä.

8. Sillä jos Josua olis heidät lepoon saattanut, niin ei hän olisi toisesta päivästä puhunut.

8. Sillä jos Josua olis heidän lepoon saattanut nijn ei hän olis toisesta päiwästä puhunut.

8. Sille ios Josua olis heite Lepohon saattanut/ eisuingan hen olis sijte toisesta peiueste puhunut. (Sillä jos Josua olisi heitä lepohon saattanut/ ei suinkaan hän olisi siitä toisesta päiwästä puhunut.)

8. εἰ γὰρ αὐτοὺς Ἰησοῦς κατέπαυσεν, οὐκ ἂν περὶ ἄλλης ἐλάλει μετὰ ταῦτα ἡμέρας·

8. ει γαρ αυτους ιησους κατεπαυσεν ουκ αν περι αλλης ελαλει μετα ταυτα ημερας 8. ei gar aυtoυs iesoυs katepaυsen oυk an peri alles elalei meta taυta emeras

8 For* if Joshua had given-rest to them, he would have not been speaking concerning another day after these things.

8. For if Jesus had given them rest, then would he not afterward have spoken of another day.

8. Denn so Josua hätte sie zur Ruhe gebracht, würde er nicht hernach von einem andern Tage gesagt haben.

8. Porque si Josué les hubiera dado el reposo, nunca habría él hablado, después de esto, de otro día.

8 Ибо если бы Иисус Навин доставил им покой, то не было бы сказано после того о другом дне.

9 Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.

9 Niin on siis Jumalan kansalle sapatinlepo tallella.

9. Sentähden on Jumalan kansalle yksi lepo vielä tarjona.

9. Sentähden on Jumalan Canssalle yxi lepo wielä tarjona:

9. Sentedhen ombi Jumalan Canssalle yxi Lepo wiele saataua. (Sentähden ompi Jumalan kansalla yksi lepo wielä saatawa.)

9. ἄρα ἀπολείπεται σαββατισμὸς τῷ λαῷ τοῦ Θεοῦ.

9. αρα απολειπεται σαββατισμος τω λαω του θεου 9. ara apoleipetai saββatismos to lao toυ theoυ

9 Consequently*, a Sabbath-rest is left for the people of God.

9. There remaineth therefore a rest to the people of God.

9. Darum ist noch eine Ruhe vorhanden dem Volke Gottes.

9. Así que queda el sabatismo para el pueblo de Dios.

9 Посему для народа Божия еще остается субботство.

10 Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.

10 Sillä joka on päässyt Hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin niin kuin Jumala omistaan.

10. Sillä joka hänen lepoonsa jo tullut on, se lepää töistänsä, niinkuin Jumalakin lepää töistänsä.

10. Sillä joca hänen lepoons jo tullut on hän lewäjä töistäns nijncuin Jumalakin hänen töistäns.

10. Sille ioca henen Lepohonsa io tullut on/ hen lepepi mös henen Töistens/ ninquin Jumalaki henen. (Sillä joka hänen lepohonsa jo tullut on/ hän lepääpi myös hänen töistänsä/ niinkuin Jumalakin hänen.)

10. ὁ γὰρ εἰσελθὼν εἰς τὴν κατάπαυσιν αὐτοῦ καὶ αὐτὸς κατέπαυσεν ἀπὸ τῶν ἔργων αὐτοῦ, ὥσπερ ἀπὸ τῶν ἰδίων ὁ Θεός.

10. ο γαρ εισελθων εις την καταπαυσιν αυτου και αυτος κατεπαυσεν απο των εργων αυτου ωσπερ απο των ιδιων ο θεος 10. o gar eiselthon eis ten katapaυsin aυtoυ kai aυtos katepaυsen apo ton ergon aυtoυ osper apo ton idion o theos

10 For* the one who entered into his rest (has) also rested from his works, just-as God did from his own.

10. For he that is entered into his rest, he also hath ceased from his own works, as God did from his.

10. Denn wer zu seiner Ruhe gekommen ist, der ruht auch von seinen Werken gleichwie Gott von seinen.

10. Porque el que ha entrado en el reposo de él, ha reposado también él mismo de sus propias obras, como Dios reposó de las suyas.

10 Ибо, кто вошел в покой Его, тот и сам успокоился от дел своих, как и Бог от Своих.

11 Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä.

11 Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, jottei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä.

11. Niin ahkeroitkaamme siis siihen lepoon tulla, ettei joku samaan epäuskon esikuvaan lankeaisi.

11. NIjn ahkeroitcam sijs sijhen lepoon tulla ettei jocu epäuscoon langeis.

11. Nin ahkeroitcam sijs sihen Lepohon siseltulla/ senpäle ettei iocu langeisi sihen saman Epewskon esicuuahan. (Niin ahkeroikaamme siis siihen lepohon sisälle tulla/ sen päälle ettei joku lankeisi siihen saman epäuskon esikuwahan.)

11. Σπουδάσωμεν οὖν εἰσελθεῖν εἰς ἐκείνην τὴν κατάπαυσιν, ἵνα μὴ ἐν τῷ αὐτῷ τις ὑποδείγματι πέσῃ τῆς ἀπειθείας.

11. σπουδασωμεν ουν εισελθειν εις εκεινην την καταπαυσιν ινα μη εν τω αυτω τις υποδειγματι πεση της απειθειας 11. spoυdasomen oυn eiselthein eis ekeinen ten katapaυsin ina me en to aυto tis υpodeigmati pese tes apeitheias

11 Therefore let us be diligent to enter into that rest, in order that no one should fall into the same example of disobedience.

11. Let us labour therefore to enter into that rest, lest any man fall after the same example of unbelief.

11. So lasset uns nun Fleiß tun, einzukommen zu dieser Ruhe, auf daß nicht jemand falle in dasselbe Beispiel des Unglaubens.

11. Esforcémosnos, pues, a entrar en aquel reposo, a fin de que ninguno caiga en el mismo ejemplo de incredulidad.

11 Итак постараемся войти в покой оный, чтобы кто по тому же примеру не впал в непокорность.

12 Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;

12 Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee läpi, kunnes se erottaa (sekä) sielun että* hengen, sekä nivelet että ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aikeitten tuomitsija,

12. Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen, ja terävämpi kuin joku kaksiteräinen miekka, ja tunkee lävitse, siihenasti kuin se sielun ja hengen eroittaa, ja jäsenet ja ytimet, ja on ajatusten ja sydämen aivoitusten tuomari,

12. Sillä Jumalan sana on eläwä ja woimallinen ja teräwämbi cuin caxiteräinen miecka ja tunge läpidze sijhenasti cuin se sielun ja hengen eroitta ja ytymen ja luut: Ja on ajatusten ja sydämen aiwoitusten Duomari.

12. Sille ette Jumalan Sana o'bi Eleue ia Woimalinen/ ia teräuembi quin iocu caxiteräinen Miecka/ ia lepitze tungepi/ sinhenasti ette se Sielun ia Henge' eroitapi/ ia ydhymet ia Luud/ ia on yxi Domari ylitze aiatoste' ia sydhemen aighotuste'/ (Sillä että Jumalan Sana ompi eläwä ja woimallinen/ ja teräwämpi kuin joku kaksiteräinen miekka/ ja läwitse tunkeepi/ siihen asti että se sielun ja hengen eroittaapi/ ja ytimet ja luut/ ja on yksi tuomari ylitse ajatusten ja sydämen aiwoitusten/)

12. Ζῶν γὰρ ὁ λόγος τοῦ Θεοῦ καὶ ἐνεργὴς καὶ τομώτερος ὑπὲρ πᾶσαν μάχαιραν δίστομον καὶ διικνούμενος ἄχρι μερισμοῦ ψυχῆς τε καὶ πνεύματος, ἁρμῶν τε καὶ μυελῶν, καὶ κριτικὸς ἐνθυμήσεων καὶ ἐννοιῶν καρδίας,

12. ζων γαρ ο λογος του θεου και ενεργης και τομωτερος υπερ πασαν μαχαιραν διστομον και διικνουμενος αχρι μερισμου ψυχης τε και πνευματος αρμων τε και μυελων και κριτικος ενθυμησεων και εννοιων καρδιας 12. zon gar o logos toυ theoυ kai energes kai tomoteros υper pasan machairan distomon kai diiknoυmenos achri merismoυ psυches te kai pneυmatos armon te kai mυelon kai kritikos enthυmeseon kai ennoion kardias

12 For* the word of God is living and effective and sharper beyond (that of) every two edged sword and (is) penetrating till the division of both soul and spirit, of both joints and marrow and (is) a judge of (the) contemplations and deliberations of (the) heart.

12. For the word of God is quick, and powerful, and sharper than any twoedged sword, piercing even to the dividing asunder of soul and spirit, and of the joints and marrow, and is a discerner of the thoughts and intents of the heart.

12. Denn das Wort Gottes ist lebendig und kräftig und schärfer denn kein zweischneidig Schwert, und dringt durch, bis daß es scheidet Seele und Geist, auch Mark und Bein, und ist ein Richter der Gedanken und Sinne des Herzens.

12. Porque la palabra de Dios es viva y eficaz, y más penetrante que toda espada de dos filos; y que alcanza hasta partir el alma, y aun el espíritu, y las coyunturas, y tuétanos; y que discierne los pensamientos, y las intenciones del corazón.

12 Ибо слово Божие живо и действенно и острее всякого меча обоюдоострого: оно проникает до разделения души и духа, составов и мозгов, и судит помышления и намерения сердечные.

13 eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.

13 eikä mikään luotu ole Hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua Hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.

13. Ja ei ole yhtään luontokappaletta hänen edessänsä näkymättä, mutta kaikki ovat paljaat ja julki hänen silmäinsä edessä, josta me puhumme.

13. Ja ei ole yhtän luondocappalda hänen edesäns näkymätä mutta caicki owat hänen silmäins edes paljat ja julki. Hänestä me puhumma.

13. ia ei ole ycte' Loondocappalda hene' edesens näkymete/ Mutta caiki ouat paliahat/ ia iulki henen Silmeins edes. Heneste me puhuma. (ja ei ole yhtään luontokappalta hänen edessänsä näkymätä/ Mutta kaikki owat paljahat/ ja julki hänen silmäinsä edes. Hänestä me puhumme.)

13. καὶ οὐκ ἔστι κτίσις ἀφανὴς ἐνώπιον αὐτοῦ, πάντα δὲ γυμνὰ καὶ τετραχηλισμένα τοῖς ὀφθαλμοῖς αὐτοῦ, πρὸς ὃν ἡμῖν ὁ λόγος.

13. και ουκ εστιν κτισις αφανης ενωπιον αυτου παντα δε γυμνα και τετραχηλισμενα τοις οφθαλμοις αυτου προς ον ημιν ο λογος 13. kai oυk estin ktisis afanes enopion aυtoυ panta de gυmna kai tetrachelismena tois ofthalmois aυtoυ pros on emin o logos

13 And there is no created thing unapparent in his sight, but all things are naked and have been laid-bare to his eyes to whom (is) our account.

13. Neither is there any creature that is not manifest in his sight: but all things are naked and opened unto the eyes of him with whom we have to do.

13. Und keine Kreatur ist vor ihm unsichtbar, es ist aber alles bloß und entdeckt vor seinen Augen. Von dem reden wir.

13. Y no hay criatura alguna que no sea manifiesta en su presencia: ántes todas las cosas están desnudas y abiertas a los ojos de aquel a quien tenemos que dar cuenta.

13 И нет твари, сокровенной от Него, но все обнажено и открыто перед очами Его: Ему дадим отчет.

14 Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta.

14 Kun meillä siis on suuri ylin pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta.

14. Että siis meillä suuri ylimmäinen Pappi on, Jesus Jumalan Poika. joka taivaisiin mennyt on, niin pysykäämme siinä tunnustuksessa;

14. Että nyt meillä yxi suuri ylimmäinen Pappi on Jesus Jumalan Poica joca Taiwaisijn mennyt on. Nijn pysykäm sijnä tunnustuxes:

14. Ette meille nyt yxi swri ylimeinen Pappi ombi/ IesuS se Jumalan Poica/ ioca Taiuaisijn mennyt on. Nin pitekem se Tunnustos/ (Että meillä nyt yksi suuri ylimmäinen pappi ompi/ Jesus se Jumalan Poika/ Joka taiwaisiin mennyt on. Niin pitäkäämme se tunnustus/)

14. Ἔχοντες οὖν ἀρχιερέα μέγαν διεληλυθότα τοὺς οὐρανούς, Ἰησοῦν τὸν υἱὸν τοῦ Θεοῦ, κρατῶμεν τῆς ὁμολογίας.

14. εχοντες ουν αρχιερεα μεγαν διεληλυθοτα τους ουρανους ιησουν τον υιον του θεου κρατωμεν της ομολογιας 14. echontes oυn archierea megan dielelυthota toυs oυranoυs iesoυn ton υion toυ theoυ kratomen tes omologias

14 Therefore having a great high-priest, Jesus the Son of God, who has gone through the heavens, let us hold-fast our confession.

14. Seeing then that we have a great high priest, that is passed into the heavens, Jesus the Son of God, let us hold fast our profession.

14. Dieweil wir denn einen großen Hohenpriester haben, Jesum, den Sohn Gottes, der gen Himmel gefahren ist, so lasset uns halten an dem Bekenntnis.

14. Teniendo pues un gran sumo sacerdote, que penetró los cielos, Jesús el Hijo de Dios, retengamos firme nuestra profesión.

14 Итак, имея Первосвященника великого, прошедшего небеса, Иисуса Сына Божия, будем твердо держаться исповедания нашего .

15 Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.

15 Sillä meillä ei ole sellainen ylin pappi, joka ei voi sääliä heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattuna samalla lailla kuin me, kuitenkin ilman syntiä.

15. Sillä ei meillä ole se ylimmäinen pappi, joka ei taida meidän heikkouttamme armahtaa, vaan se, joka kaikissa kiusattu on, niin kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.

15. Sillä ei meillä ole se ylimmäinen Pappi joca ei taida meidän heickouttam armahta waan se joca caikis kiusattu on nijncuin mekin cuitengin ilman synnitä.

15. Sille ei meille ole ylimeinen Pappi/ ioca ei taidha henens armacta meiden Heickoudhen päle/ waan ioca kiusattu ombi caikitein/ ninquin mekin/ quitengin ilman synnite. (Sillä ei meillä ole ylimmäinen pappi/ joka ei taida hänens armahtaa meidän heikkouden päälle/ waan joka kiusattu ompi kaikitein/ niinkuin mekin/ kuitenkin ilman synnittä.)

15. οὐ γὰρ ἔχομεν ἀρχιερέα μὴ δυνάμενον συμπαθῆσαι ταῖς ἀσθενείαις ἡμῶν, πεπειρασμένον δὲ κατὰ πάντα καθ’ ὁμοιότητα χωρὶς ἁμαρτίας.

15. ου γαρ εχομεν αρχιερεα μη δυναμενον συμπαθησαι ταις ασθενειαις ημων {VAR1: πεπειραμενον } {VAR2: πεπειρασμενον } δε κατα παντα καθ ομοιοτητα χωρις αμαρτιας 15. oυ gar echomen archierea me dυnamenon sυmpathesai tais astheneiais emon {VAR1: pepeiramenon } {VAR2: pepeirasmenon } de kata panta kath omoioteta choris amartias

15 For* we do not have a high-priest who is unable to sympathize together with our weaknesses, but one who has been tempted according to all things according to (our) likeness, (yet) without sin.

15. For we have not an high priest which cannot be touched with the feeling of our infirmities; but was in all points tempted like as we are, yet without sin.

15. Denn wir haben nicht einen Hohenpriester, der nicht könnte Mitleiden haben mit unsern Schwachheiten, sondern der versucht ist allenthalben gleichwie wir, doch ohne Sünde.

15. Que no tenemos un sumo sacerdote que no se pueda resentir de nuestras flaquezas; mas tentado en todo según nuestra semejanza, sacado el pecado.

15 Ибо мы имеем не такого первосвященника, который не может сострадать нам в немощах наших, но Который, подобно нам , искушен во всем, кроме греха.

16 Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.

16 Käykäämme sen vuoksi uskalluksella armon istuimen eteen, jotta saisimme laupeuden ja löytäisimme armon avuksemme oikeaan aikaan.

16. Sentähden käykäämme edes uskalluksella armoistuimen tykö, että me laupiuden saisimme ja löytäisimme silloin armon, kuin me apua tarvitsemme.

16. Sentähden käykäm edes uscalluxella Armonistuimen tygö että me laupiuden saisimme ja löydäisimme silloin Armon cosca me apua tarwidzemma.

16. Edheskieukem senteden wskalluxen cansa sen Armoinstolin tyge/ senpäle ette me Laupiudhen saisimma/ ia Armon leudhesime/ sihen aican coska me Apua taruitzemme. (Edeskäykäämme sentähden uskalluksen kanssa sen armoinstoolin tykö/ sen päälle että me laupiuden saisimme/ ja armon löytäisimme/ siihen aikaan koska me apua tarwitsemme.)

16. προσερχώμεθα οὖν μετὰ παρρησίας τῷ θρόνῳ τῆς χάριτος, ἵνα λάβωμεν ἔλεον καὶ χάριν εὕρωμεν εἰς εὔκαιρον βοήθειαν.

16. προσερχωμεθα ουν μετα παρρησιας τω θρονω της χαριτος ινα λαβωμεν ελεον και χαριν ευρωμεν εις ευκαιρον βοηθειαν 16. proserchometha oυn meta parresias to throno tes charitos ina laβomen eleon kai charin eυromen eis eυkairon βoetheian

16 Therefore let us come near to the throne of grace with boldness, in order that we may receive mercy and may find grace *for opportune help.

16. Let us therefore come boldly unto the throne of grace, that we may obtain mercy, and find grace to help in time of need.

16. Darum laßt uns hinzutreten mit Freudigkeit zu dem Gnadenstuhl, auf daß wir Barmherzigkeit empfangen und Gnade finden auf die Zeit, wenn uns Hilfe not sein wird.

16. Lleguémosnos, pues, confiadamente al trono de su gracia, a fin de alcanzar misericordia, y hallar gracia para el auxilio oportuno.

16 Посему да приступаем с дерзновением к престолу благодати, чтобы получить милость и обрести благодать для благовременной помощи.