1 luku

Kehoitus kääntymykseen. Ensimmäinen näky: Mies myrttien keskellä. Toinen näky: Neljä sarvea ja neljä seppää.

1. Kahdeksannessa kuussa Daarejaveksen toisena vuotena tuli profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, joka oli Iddon poika, tämä Herran sana:

1. Kahdeksantena kuukautena toisena Dariuksen vuotena, tapahtui Herran sana Sakarjalle Berekian pojalle, Iddon pojalle, prophetalle, sanoen:

1. CAhdexandena Cuucautena toisna Cuningas Dariuxen wuonna tapahdui tämä HERran sana ZacharJalle Berechian pojalle Iddon pojalle Prophetalle ja sanoi:

1. Cadhexenna Cwcautena sine Toisna woonna Kuningan Dariusen/ tapactui Teme HERRAN Sana ZacharJan tyge/ sen Berechian poian/ Iddon poian/ sen Prophetan/ ia sanoi. (Kahdeksantena kuukautena sinä toisena wuonna kuningas Dareuksen/ tapahtui tämä HERRAN sana Zacharjan tykö/ sen Berechian pojan/ Iddon pojan/ sen prophetan/ ja sanoi.)

1 In the eighth month, in the second year of Darius, the word of Jehovah came to Zechariah the son of Berechiah, the son of Iddo, the prophet, saying,

1. In the eighth month, in the second year of Darius, came the word of the LORD unto Zechariah, the son of Berechiah, the son of Iddo the prophet, saying,

1. I den ottende Maaned, i Darius's andet Aar, kom Herrens Ord til Profeten Sakarias, en Søn af Berekias, en Sønnesøn af Iddo, saaledes:

1. Uti åttonde månadenom, i andro årena (Konungs) Darios, skedde detta Herrans ord till ZacharIa, Berechia son, Iddo sons, den Propheten, och sade:

1. TEise Tariusse aasta kahheksamal kuul sai Jehowa sanna prohweti Sakaria kätte, kes olli Iddo poia Perekja poeg, sedda wisi:

1. Antraisiais Darijaus metais, aštuntą mėnesį, Viešpats kalbėjo Zacharijui, Idojo sūnaus Berechijos sūnui, sakydamas:

1. Im achten Monat des zweiten Jahres des Königs Darius geschah das Wort des HERR zu Sacharja, dem Sohn Berechjas, des Sohnes Iddos, dem Propheten, und sprach:

1. La seconde année du règne de Darius, au huitième mois, la parole de l'Éternel fut adressée au prophète Zacharie, fils de Barachie, fils d'Iddo, en ces mots:

1. EN el mes octavo, en el año segundo de Darío, fué palabra de Jehová a Zacarías profeta, hijo de Baraquías, hijo de Addo, diciendo:

1 In de achtste maand, in het tweede jaar van Darius, geschiedde het woord des HEEREN tot Zacharia, den zoon van Berechja, den zoon van Iddo, den profeet, zeggende:

1. Miesiąca ósmego roku wtórego Daryjusza stało się słowo Paóskie do mnie Zacharyjasza, syna Barachyjaszowego, syna Iddowego, proroka, mówiąc:

1. Dárius második esztendejében, a nyolczadik hónapban szóla az Úr Zakariáshoz, [1†] a Berekiás fiához, a ki Iddó próféta fia, mondván:

1 В восьмом месяце, во второй год Дария, было слово Господне к Захарии, сыну Варахиину, сыну Аддову, пророку:

1. У восьмому місяцї, в другому Дарійовому роцї, надійшло слово Господнє до пророка Захарії Варахієнка, сина Аддового, таке:

2. Herra on tuimasti vihastunut teidän isiinne.

2. Herra on ollut vihainen teidän isillenne sangen kovasti.

2. HERra on ollut wihainen teidän Isillen.

2. HERRA ombi wihainen ollut teidem Isein päle. Ja sanos heille. (HERRA ompi wihainen ollut teidän isäin päälle. Ja sanos heille.)

2 Jehovah was greatly displeased with your* fathers.

2. The LORD hath been sore displeased with your fathers.

2. Herren har været højlig fortørnet paa eders Fædre.

2. Herren hafver vred varit uppå edra fäder.

2. Jehowa on üpres wägga wihhane olnud teie wannematte peäle.

2. ‘‘Viešpats buvo labai užsirūstinęs ant jūsų tėvų.

2. Der HERR ist zornig gewesen über eure Väter.

2. L'Éternel a été fort indigné contre vos pères.

2. Airóse Jehová con ira contra vuestros padres.

2 De HEERE is zeer vertoornd geweest tegen uw vaderen.

2. Rozgniewał się Pan na ojców waszych bardzo.

2. Igen megharagudott az Úr a ti atyáitokra.

2 прогневался Господь на отцов ваших великим гневом,

2. Прогнївився вельми Господь на ваших отцїв;

3. Sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot: Kääntykää minun tyköni, sanoo Herra Sebaot, niin minä käännyn teidän tykönne, sanoo Herra Sebaot.

3. Sano siis heille: näin sanoo Herra Zebaot: kääntykäät minun tyköni, sanoo Herra Zebaot; niin minä käännyn teidän tykönne, sanoo Herra Zebaot.

3. Nijn sano HERra Zebaoth: käändäkät teitän minun tygöni sano HERra Zebaoth nijn minä käännän minuni teidän tygönne sano HERra Zebaoth.

3. NIN sanopi se HERRA Zebaoth/ Kiendeket teiten minun tykeni/ sanopi se HERRA Zebaoth/ Nin mine tadhon kiete minun teiden tygenne/ sanopi se HERRA Zebaoth. (Niin sanoopi se HERRA Zebaoth/ Kääntäkäät teitän minun tyköni/ sanoopi se HERRA Zebaoth/ Niin minä tahdon kääntää minun teidän tykönne/ sanoopi se HERRA Zebaoth.)

3 Therefore you say to them, Jehovah of hosts says thus: Return to me, says Jehovah of hosts and I will return to you*, says Jehovah of hosts.

3. Therefore say thou unto them, Thus saith the LORD of hosts; Turn ye unto me, saith the LORD of hosts, and I will turn unto you, saith the LORD of hosts.

3. Og du skal sige til dem: Saa siger den Herre Zebaoth: Vender om til mig, siger den Herre Zebaoth, saa vil jeg vende om til eder, siger den Herre Zebaoth.

3. Och säg; till dem: Detta säger Herren Zebaoth: Vänder eder till mig, säger Herren Zebaoth; så vill jag vända mig till eder, säger Herren Zebaoth.

3. Sepärrast pead sa nende wasto ütlema: Nenda ütleb wäggede Jehowa: Pöörge minno pole, ütleb wäggede Jehowa, siis tahhan minna teie pole pöörda, ütleb wäggede Jehowa.

3. Todėl sakyk jiems: ‘Taip sako kareivijų Viešpats: ‘Gręžkitės į mane, tai Aš gręšiuosi į jus.

3. Und sprich zu ihnen: So spricht der HERR Zebaoth: Kehret euch zu mir, spricht der HERR Zebaoth, so will ich mich zu euch kehren, spricht der HERR Zebaoth.

3. Tu leur diras donc: Ainsi a dit l'Éternel des armées: Revenez à moi, dit l'Éternel des armées, et je reviendrai à vous, dit l'Éternel des armées.

3. Decirles has pues: Así dijo Jehová de los ejércitos: Volvéos a mí, dijo Jehová de los ejércitos, y yo me volveré a vosotros, dijo Jehová de los ejércitos.

3 Daarom zeg tot hen: Alzo zegt de HEERE der heirscharen: Keert weder tot Mij, spreekt de HEERE der heirscharen, zo zal Ik weder tot ulieden keren, zegt de HEERE der heirscharen.

3. Przetoż rzecz do nich: Tak mówi Pan zastępów: Nawróćcie się do mnie, mówi Pan zastępów, a nawrócę się do was, mówi Pan zastępów.

3. Mondjad azért nékik: Ezt mondja a Seregeknek Ura: Térjetek [2†] hozzám, szól a Seregeknek Ura, és hozzátok térek, mond a Seregeknek Ura.

3 и ты скажи им: так говорит Господь Саваоф: обратитесь ко Мне, говорит Господь Саваоф, и Я обращусь к вам, говорит Господь Саваоф.

3. Оце ж скажи їм: Так говорить Господь сил небесних: Обернїтесь до мене, говорить Господь Саваот, то й я обернусь до ваc, говорить Господь сил небесних.

4. Älkää olko isienne kaltaiset, joille entiset profeetat ovat saarnanneet sanoen: Näin sanoo Herra Sebaot: Kääntykää pois pahoilta teiltänne ja pahoista teoistanne; mutta he eivät kuulleet, eivät kuunnelleet minua.

4. Älkäät olko niinkuin teidän isänne, joille entiset prophetat saarnasivat, sanoen: näin sanoo Herra Zebaot: palatkaat teidän pahoista teistänne ja teidän häijystä menostanne; mutta ei he kuulleet, eikä totelleet minua, sanoo Herra.

4. Älkät olco nijncuin teidän Isän joille endiset Prophetat saarnaisit sanoden: nijn sano HERra Zebaoth palaitcat teidän pahoista teistän ja teidän häijystä menostan. Mutta ei he cuullet eikä totellet minua sano HERra.

4. Elket olco ninquin teiden Iseet/ ioille ne entiset Prophetat sarnasit/ sanoden/ Palatkat teiden pahoista Teisten/ ia teiden heijusta menostan. Mutta euet he cwlluet/ eike minua totelluet/ sanopi se HERRA. (Älkäät olko niinkuin teidän isät/ joille ne entiset prophetat saarnasit/ sanoen/ Palatkaat teidän pahoista teistän/ ja teidän häjystä menostan. Mutta eiwät he kuulleet/ eikä minua totelleet/ sanoopi se HERRA.)

4 Do not be as your* fathers, to whom the former prophets cried, saying, Jehovah of hosts says thus: Return now from your* evil ways and from your* evil practices, but they did not hear, nor listen to me, says Jehovah.

4. Be ye not as your fathers, unto whom the former prophets have cried, saying, Thus saith the LORD of hosts; Turn ye now from your evil ways, and from your evil doings: but they did not hear, nor hearken unto me, saith the LORD.

4. Værer ikke som eders Fædre, til hvilke de forrige Profeter raabte og sagde: Saa siger den Herre Zebaoth: Vender dob om fra eders onde Veje og eders onde Idrætter; men de hørte ikke og gave ikke Agt paa mig, siger Herren.

4. Varer icke såsom edra fäder, hvilkom de förre Propheter predikade, och sade: så säger Herren Zebaoth: Vänder eder ifrån edra onda vägar, och ifrån edart onda väsende; men de hörde intet, och skötte intet om mig, säger Herren.

4. Ärge olge mitte nenda kui teie wannemad, kedda need endised prohwetid hüüdsid, ja ütlesid: Nenda ütleb wäggede Jehowa: Et pöörge omma kurja tede peält ja ommast kurjest teggudest; agga nemmad ei kuulnud mitte, egga holind minnust, ütleb Jehowa.

4. Nebūkite kaip jūsų tėvai, kuriems prieš tai buvę pranašai skelbė: ‘Taip sako kareivijų Viešpats: ‘Nusisukite nuo savo piktų kelių ir darbų!’ Bet jie neklausė ir nekreipė dėmesio,­sako Viešpats.­

4. Seid nicht wie eure Väter, welchen die vorigen Propheten predigten und sprachen: So spricht der HERR Zebaoth: Kehret euch von euren bösen Wegen und von eurem bösen Tun! aber sie gehorchten nicht und achteten nicht auf mich, spricht der HERR.

4. Ne soyez pas comme vos pères, que les premiers prophètes ont appelés, en disant: Ainsi a dit l'Éternel des armées: Détournez-vous de vos voies mauvaises et de vos mauvaises actions; mais ils n'ont pas écouté, ils n'ont point fait attention à ma parole, dit l'Éternel.

4. No seais como vuestros padres, a los cuales dieron voces aquellos profetas primeros, diciendo: Así dijo Jehová de los ejércitos: Volvéos ahora de vuestros malos caminos, y de vuestras malas obras; y nunca oyeron, ni me escucharon, dijo Jehová.

4 Weest niet als uw vaderen, tot dewelke de vorige profeten riepen, zeggende: Alzo zegt de HEERE der heirscharen: Bekeert u toch van uw boze wegen, en uw boze handelingen; maar zij hoorden niet, en zij luisterden niet naar Mij, spreekt de HEERE.

4. Nie bądźcież jako ojcowie wasi, na których wołali ojcowie pierwsi, mówiąc: Tak mówi Pan zastępów: Nawróćcież się teraz od złych dróg waszych, i od złych spraw waszych; ale nie usłuchali, ani dbali na mię, mówi Pan.

4. Ne legyetek olyanok, mint atyáitok, a kikhez az elébbi próféták kiáltottak, mondván: Ezt mondja a Seregeknek Ura: Térjetek meg kérlek a ti gonosz útaitokról, és a ti gonosz cselekedeteitekből, de nem [3†] hallgattak meg, és nem figyelmeztek reám, szól az Úr.

4 Не будьте такими, как отцы ваши, к которым взывали прежде бывшие пророки,говоря: „так говорит Господь Саваоф: обратитесь от злых путей ваших и от злых дел ваших"; но они не слушались и не внимали Мне, говоритГосподь.

4. Не будьте ж такі, як отцї ваші, що до них промовляли прежнї пророки, кажучи: Так говорить Господь Саваот: Зверніте з ледачих стежок ваших і від лихих учинків ваших; та вони не слухали й не вважали на мене, говорить Господь.

5. Teidän isänne — missä he ovat? Ja profeetat — ovatko he eläneet iäti?

5. Kussa nyt ovat teidän isänne? ja vieläkö prophetat elävät?

5. Cusa nyt owat teidän Isän ja Prophetan? wieläkö he eläwät?

5. Cwssa nyt ouat teiden Iset ia Prophetat? Wielekö he eleuet? (Kussa nyt owat teidän isät ja prophetat? Wieläkö he eläwät?)

5 Your* fathers, where are they? And the prophets, do they live everlasting?

5. Your fathers, where are they? and the prophets, do they live for ever?

5. Eders Fædre, hvor ere de? og Profeterne, mon de leve til evig Tid?

5. Hvar äro nu edre fäder och Propheter? Lefva de ock ännu?

5. Kus on teie wannemad? ja kas need walle-prohwetid iggaweste ellawad?

5. Jūsų tėvų nebėra ir pranašai negyvena per amžius,

5. Wo sind nun eure Väter? Und die Propheten, leben sie auch noch?

5. Vos pères, où sont-ils? Et ces prophètes devaient-ils toujours vivre?

5. ¿Vuestros padres, dónde están? ¿y los profetas, han de vivir para siempre?

5 Uw vaderen, waar zijn die? En de profeten, zullen zij in eeuwigheid leven?

5. Gdzież są ojcowie wasi, i prorocy? Izali na wieki żyć będą?

5. Atyáitok? Hol vannak ők? És a próféták örökké élnek-é?

5 Отцы ваши – где они? да и пророки, будут ли они вечно жить?

5. Отцї ваші,- де ж вони? та й пророки - чи вічно ж їм жити?

6. Mutta minun sanani ja käskyni, jotka minä olen säätänyt palvelijoilleni profeetoille — eivätkö ne ole kohdanneet teidän isiänne: ja niin he kääntyivät ja sanoivat: 'Niinkuin Herra Sebaot aikoi meille tehdä, meidän vaelluksemme ja tekojemme mukaan, niin hän on meille tehnyt.'

6. Eikö niin ole tapahtunut, että minun sanani ja oikeuteni, jotka minä minun palveliaini prophetain kautta käskin, ovat teidän isiinne sattuneet? että heidän täytyi palata ja sanoa: niinkuin Herra Zebaot ajatteli meille tehdä meidän teittemme ja töittemme jälkeen, niin hän on myös meille tehnyt.

6. Eikö nijn ole tapahtunut? että minun sanan ja oikeuden jotca minä minun palweliaini Prophetain cautta käskin owat teidän Isijn sattunet? Että heidän täyty palaita ja sano: cuinga HERra Zebaoth ajatteli meille tehdä? sen jälken cuin me meidän käytim ja teim nijn hän on myös meille tehnyt.

6. Eikö nin ole tapactanut? Ette minun Sanan/ ia minun Oikiudhen/ iotca mine keskin/ minun Palueliani/ Prophetain cautta/ ouat teiden Isein sattunut? Ette heiden teuty palaiaman/ ia sanoman/ Quin se HERRA Zebaoth aiatteli meille tedhexens/ senielkin quin me kieuttim meiden/ ia teimme/ nin ikenens hen mös meille tehnyt on. (Eikö niin ole tapahtunut? Että minun sanani/ ja minun oikeuden/ jotka minä käskin/ minun palwelijani/ prophetain kautta/ owat teidän isiin sattunut? Että heidän täytyy palaaman/ ja sanoman/ Kuin se HERRA Zebaoth ajatteli meille tehdäksensä/ senjälkeen kuin me käytimme meitän/ ja teimme/ niin ikänänsä hän myös meille tehnyt on.)

6 But my words and my statutes, which I commanded my servants the prophets, did they not overtake your* fathers? And they turned and said, Like as Jehovah of hosts thought to do to us, according to our ways and according to our practices, so he has dealt with us.

6. But my words and my statutes, which I commanded my servants the prophets, did they not take hold of your fathers? and they returned and said, Like as the LORD of hosts thought to do unto us, according to our ways, and according to our doings, so hath he dealt with us.

6. Dog, mine Ord og mine Bestemmelser, som jeg meddelte mine Tjenere, Profeterne, have de ikke rammet eders Fædre, saa de vendte om og sagde: Ligesom den Herre Zebaoth havde tænkt at gøre imod os efter vore Veje og efter vore Idrætter, saaledes har han gjort imod os.

6. Hafva min ord och mina rätter, som jag böd, genom mina tjenare Propheterna, icke kommit intill edra fäder? att de hafva måst vända sig om, och säga: Lika som Herren Zebaoth i sinnet hade att göra emot oss, efter som vi gingom och gjordom; alltså hafver han ock gjort emot oss.

6. Agga minno sannad ja minno seädmissed, mis ma ommad sullased, need prohwetid käsksin, eks need olle teie wannematte kätte tulnud? nenda et nemmad taggasi tulles ütlesid: Nenda kui wäggede Jehowa on möttelnud meile tehha meie wisisid möda ja meie teggusid möda, nenda on ta meiega teinud.

6. bet mano žodžiai ir nuostatai, kuriuos buvau paskelbęs savo tarnams pranašams, pasivijo jūsų tėvus. Jie sugrįžo ir sakė: ‘Kaip kareivijų Viešpats sumanė mums padaryti pagal mūsų kelius ir darbus, taip Jis ir pasielgė’ ‘‘.

6. Ist's aber nicht also, daß meine Worte und meine Rechte, die ich durch meine Knechte, die Propheten, gebot, haben eure Väter getroffen, daß sie haben müssen umkehren und sagen: Gleichwie der HERR Zebaoth vorhatte uns zu tun, wie wir gingen und taten, also hat er uns auch getan?

6. Cependant mes paroles et mes ordres, que j'avais donnés aux prophètes mes serviteurs, ne se sont-ils pas accomplis sur vos pères? Ils sont revenus, et ils ont dit: Tout ce que l'Éternel des armées avait résolu de nous faire, selon nos voies et selon nos actions, il l'a exécuté sur nous.

6. Con todo esto, mis palabras, y mis ordenanzas que mandé a mis siervos los profetas, ¿no comprendieron a vuestros padres? los cuales se volvieron, y dijeron: Como Jehová de los ejércitos pensó tratarnos conforme a nuestros caminos, y conforme a nuestras obras, así lo hizo con nosotros.

6 Nochtans Mijn woorden en Mijn inzettingen, die Ik Mijn knechten, den profeten, geboden had, hebben zij uw vaders niet getroffen? zodat zij wederkerende zeiden: Gelijk als de HEERE der heirscharen gedacht heeft ons te doen, naar onze wegen en naar onze handelingen, alzo heeft Hij met ons gedaan.

6. Wszakże izali słowa moje i ustawy moje, którem rozkazał prorokom, sługom moim, nie zasięgły ojców waszych? tak, że nawróciwszy się rzekli: Jako nam Pan zastępów uczynić umyślił według dróg naszych i według uczynków naszych, tak nam uczynił.

6. De az én beszédeim és végzéseim, a [4†] melyeket szolgáim, a próféták által hirdettem: nem beteljesedtek-é a ti atyáitokon? És megtértek és azt mondták: A mint elhatározta vala a Seregeknek Ura, hogy a mi útaink és cselekedeteink szerint bánik velünk: úgy bánt velünk.

6 Но слова Мои и определения Мои, которые заповедал Я рабам Моим, пророкам, разве не постигли отцов ваших? и они обращались и говорили: „как определил Господь Саваоф поступить с нами по нашим путям и по нашим делам, так и поступил с нами".

6. Слова ж мої й присуди мої, що я заповідав через слуг моїх пророків, чи ж не справджались на отцях ваших? і вони навертались та й говорили : Як призначив Господь Саваот учинити нам після стежок наших і по вчинках наших, так і зробив.

7. Kahdentenakymmenentenä neljäntenä päivänä yhdennessätoista kuussa, joka on sebat-kuu, Daarejaveksen toisena vuotena, tuli profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, joka oli Iddon poika, tämä Herran sana:

7. Neljäntenä päivänä kolmattakymmentä ensimäisessä kuukaudessa toistakymmentä, joka on Sebatin kuu, toisena Dariuksen vuotena, tapahtui Herran sana Sakarjalle Berekian pojalle, Iddon pojalle, prophetalle, ja hän sanoi:

7. NEljändenä colmattakymmendenä päiwänä ensimäises Cuucaudes toistakymmendä joca on Sebatin Cuu toisna Cuningas Dariuxen wuonna tapahdui tämä HERran sana ZacharJalle Berechian pojalle Iddon pojalle Prophetalle ja sanoi:

7 Upon the twenty-fourth day of the eleventh month, which is the month Shebat, in the second year of Darius, the word of Jehovah came to Zechariah the son of Berechiah, the son of Iddo, the prophet, saying,

7. Upon the four and twentieth day of the eleventh month, which is the month Sebat, in the second year of Darius, came the word of the LORD unto Zechariah, the son of Berechiah, the son of Iddo the prophet, saying,

7. Paa den fire og tyvende Dag i den ellevte Maaned, det er Maaneden Sebat, i Darius's andet Aar kom Herrens Ord til Profeten Sakarias, Berekias's Søn, Iddos Sønnesøn, saaledes:

7. På fjerde och tjugonde dagen i ellofte månadenom, som är den månaden Sebat, uti andro årena (Konungs) Darios, skedde detta Herrans ord till ZacharIa, Berechia son, Iddo sons, den Propheten, och sade:

7. Tariusse teise aasta ühheteistkümnemal kuul (se on Sebati ku) neljandal päwal kolmatkümmend sai Jehowa sanna prohweti Sakaria kätte, kes olli Iddo poia Perekja poeg, sedda wisi:

7. Antraisiais Darijaus metais, vienuolikto mėnesio dvidešimt ketvirtą dieną, Viešpats kalbėjo pranašui Zacharijui, Idojo sūnaus Berechijos sūnui.

7. Am vierundzwanzigsten Tage des elften Monats, welcher ist der Monat Sebat, im zweiten Jahr des Königs Darius, geschah das Wort des HERRN zu Sacharja, dem Sohn Berechjas, des Sohnes Iddos dem Propheten, und sprach:

7. Le vingt-quatrième jour du onzième mois, qui est le mois de Shébat, la seconde année de Darius, la parole de l'Éternel fut adressée au prophète Zacharie, fils de Barachie, fils d'Iddo, en ces mots:

7. A los veinte y cuatro del mes onceno, que es el mes de Sebat, en el año segundo de Darío, fué palabra de Jehová a Zacarías profeta, hijo de Baraquías, hijo de Addo, diciendo:

7 Op den vier en twintigsten dag, in de elfde maand (die de maand Schebat is), in het tweede jaar van Darius, geschiedde het woord des HEEREN tot Zacharia, den zoon van Berechja, den zoon van Iddo, den profeet, zeggende:

7. Dnia dwudziestego i czwartego jedenastego miesiąca (ten jest miesiąc Sebat) roku wtórego Daryjuszowego stało się słowo Paóskie do Zacharyjasza, syna Barachyjaszowego, syna Iddowego, proroka, mówiąc:

7. A tizenegyedik hónapnak, azaz a Sebat hónapnak huszonnegyedik napján, Dáriusnak második esztendejében, szóla az Úr Zakariáshoz, a Berekiás fiához, a ki Iddó próféta fia, mondván:

7 В двадцать четвертый день одиннадцатого месяца, – это месяц Шеват, – во второй год Дария, было слово Господне к Захарии, сыну Варахиину, сыну Аддову, пророку:

7. Двайцять четвертого дня одинайцятого місяця, у другому Дарійовому роцї, надійшло слово Господнє до пророка Захарії Варахієнка, сина Аддового, таке:

8. Minä näin yöllä, katso, mies ratsasti punaisenruskealla hevosella, ja hän seisahtui myrttien keskelle laaksoon, ja hänen jäljessänsä oli punaisenruskeita ja punaisia ja valkeita hevosia.

8. Minä näin yöllä, ja katso, mies istui ruskian hevosen päällä, ja seisahti myrttien sekaan laaksossa, ja hänen takanansa olivat ruskiat ja maksankarvaiset ja valkiat hevoset.

8. Minä näin yöllä ja cadzo yxi mies istui ruskian hewoisen päällä ja seisatti Myrtein secaan laxos ja hänen tacanans olit ruskiat ja maxan carwaiset ja walkiat hewoiset.

8 I saw in the night, and behold, a man riding upon a red horse and he stood among the myrtle trees that were in the bottom. And behind him there were horses, red, sorrel and white.

8. I saw by night, and behold a man riding upon a red horse, and he stood among the myrtle trees that were in the bottom; and behind him were there red horses, speckled, and white.

8. Jeg saa om Natten, og se, en Mand, der red paa en rød Hest, og han holdt stille imellem Myrtetræerne, som vare i Dalen, og bag ham var der røde, graa og hvide Heste.

8. Jag såg om nattena, och si, en man satt på enom rödom häst, och han höll ibland myrtenträ i dalenom; och bakför honom voro röde, brune och hvite hästar.

8. Ma näggin ösel, ja wata, üks mees söitis punnase hobbose selgas, ja sesamma seisis hadassi-pude wahhel, need ollid maddala Ma sees; ja temma järrele tullid punnased, woigud, ja walged hobbosed.

8. Naktį aš regėjau vyrą. Jis sėdėjo ant sarto žirgo, kuris stovėjo tarp mirtų dauboje; už jo buvo sartų, margų ir baltų žirgų.

8. Ich sah bei der Nacht, und siehe, ein Mann saß auf einem roten Pferde, und er hielt unter den Myrten in der Aue, und hinter ihm waren rote, braune und weiße Pferde.

8. J'eus la nuit une vision; et voici, un homme monté sur un cheval roux; il se tenait parmi les myrtes qui étaient dans le fond; et, après lui, des chevaux roux, bais et blancs.

8. Ví una noche, y he aquí un varón que cabalgaba sobre un caballo bermejo, el cual estaba entre los arrayanes que están en la hondura; y detrás de él estaban caballos bermejos, overos, y blancos.

8 Ik zag des nachts, en ziet, een Man rijdende op een rood paard, en Hij stond tussen de mirten, die in de diepte waren; en achter Hem waren rode, bruine en witte paarden.

8. Widziałem w nocy, a oto mąż jechał na koniu rydzym, który stał między mirtami, które były w nizinie, a za nim konie rydze, czarne i białe.

8. Látám éjszaka, hogy ímé, egy férfiú veres [5†] lovon ül vala, és áll vala a mirtus-fák között, a melyek egy árnyas völgyben valának; háta megett pedig veres, tarka és fehér lovak.

8 видел я ночью: вот, муж на рыжем коне стоит между миртами, которые в углублении, а позади него кони рыжие, пегие и белые, –

8. Бачив я вночі видиво: чоловік на червоному конї стоїть проміж миртами в зеленій долинї, а за ним конї червонобурі, теркаті й білі;

9. Niin minä kysyin: Mitä nämä ovat, Herra? Enkeli, joka puhutteli minua, vastasi minulle: Minä näytän sinulle, mitä ne ovat.

9. Ja minä sanoin: minun herrani, kutka nämät ovat? Ja enkeli, joka minun kanssani puhui, sanoi minulle: minä osoitan sinulle, kutka nämät ovat.

9. Ja minä sanoin: minun Herran cutca nämät owat? Ja Engeli joca minun cansani puhui sanoi minulle:

9 Then I said, O my lord, what are these? And the messenger who talked with me said to me, I will show you what these are.

9. Then said I, O my lord, what are these? And the angel that talked with me said unto me, I will shew thee what these be.

9. Og jeg sagde: Hvad betyde disse min Herre? Og Engelen, som talte med mig, sagde til mig: Jeg vil lade dig se, hvad disse betyde.

9. Och jag sade: Min herre, ho äro desse? Och Ängelen, som med mig talade, sade till mig: Jag vill kungöra dig, ho desse äro.

9. Ja ma ütlesin: Issand, kes need on? ja se Ingel, kes minno wasto räkis, ütles mulle: Minna tahhan sulle näidata, mis needsinnatsed on.

9. Aš paklausiau: ‘‘Kas jie, mano viešpatie?’‘ Angelas, kuris kalbėjo su manimi, atsakė: ‘‘Aš tau paaiškinsiu’‘.

9. Und ich sprach: Mein HERR, wer sind diese? Und der Engel, der mit mir redete, sprach zu mir: Ich will dir zeigen, wer diese sind.

9. Et je dis: Mon Seigneur, qui sont-ils? Et l'ange qui me parlait me dit: Je vais te faire voir ce que sont ces chevaux.

9. Y yo dije: ¿Quién son estos, Señor mío? y díjome el ángel que hablaba conmigo: Yo te enseñaré quién son estos.

9 En Ik zeide: Mijn Heere! wat zijn deze? Toen zeide tot mij de Engel, Die met mij sprak: Ik zal u tonen, wat deze zijn.

9. Tedym rzekł: Co zacz są ci, panie mój? I rzekł do mnie Anioł rozmawiający zemną: Ja tobie okażę, co zacz są.

9. És mondám: Mik ezek Uram? És mondá nékem az angyal, a ki beszél vala nékem: Én megmutatom néked: mik ezek.

9 и сказал я: кто они, господин мой? И сказал мне Ангел, говоривший сомною: я покажу тебе, кто они.

9. І спитав я: Хто вони, пане мій? і сказав менї ангел, що розмовляв ізо мною: Я скажу тобі, хто вони.

10. Ja mies, joka seisoi myrttien keskellä, lausui ja sanoi: Nämä ovat ne, jotka Herra on lähettänyt maata kuljeksimaan.

10. Ja mies, joka myrttien seassa oli, vastasi ja sanoi: nämät ovat ne, jotka Herra on lähettänyt vaeltamaan lävitse maan.

10. Minä osotan sinulle cutca nämät owat. Ja se mies joca Myrtein seas oli wastais ja sanoi: nämät owat jotca HERra on lähettänyt waeldaman läpidze maan.

10 And the man who stood among the myrtle trees answered and said, These are they whom Jehovah has sent to walk to and fro through the earth.

10. And the man that stood among the myrtle trees answered and said, These are they whom the LORD hath sent to walk to and fro through the earth.

10. Og den Mand, som holdt stille imellem Myrtetræerne, svarede og sagde: Det er dem, som Herren har sendt til at vandre Jorden rundt.

10. Och mannen, som höll ibland myrtenträn, svarade, och sade: Desse äro de som Herren utsändt hafver till att draga genom landet.

10. Ja se Mees, kes hadassi-pude wahhel seisis, räkis weel, ja ütles: Need on, kedda Jehowa on läkkitanud, et nemmad peawad maad läbbikäima.

10. Vyras, kuris stovėjo tarp mirtų, tarė: ‘‘Viešpats siuntė juos apvaikščioti žemę’‘.

10. Und der Mann, der unter den Myrten hielt, antwortete und sprach: Diese sind es, die der HERR ausgesandt hat, die Erde zu durchziehen.

10. Et l'homme qui se tenait parmi les myrtes, répondit et dit: Ce sont ceux que l'Éternel a envoyés pour parcourir la terre.

10. Y aquel varón que estaba entre los arrayanes respondió, y dijo: Estos son los que Jehová ha enviado, para que anden la tierra.

10 Toen antwoordde de Man, Die tussen de mirten stond, en zeide: Deze zijn het, die de HEERE uitgezonden heeft, om het land te doorwandelen.

10. I odpowiedział mąż, który stał między mirtami, i rzekł: Ci są, których posłał Pan, aby przeszli ziemię.

10. Akkor felele az a férfiú, a ki a mirtus-fák között áll vala, és mondá: Azok ezek, a kiket az Úr küldött, hogy járják be e földet;

10 И отвечал муж, который стоял между миртами, и сказал: это те, которых Господь послал обойти землю.

10. Тодї озвався чоловік, що стояв проміж миртами, й сказав: Се ті, що їх Господь послав пройти землю.

11. Niin ne vastasivat Herran enkelille, joka seisoi myrttien keskellä, ja sanoivat: Me olemme kuljeksineet maata, ja katso, koko maa on alallansa ja rauhassa.

11. Mutta he vastasivat Herran enkelille, joka myrttien seassa oli, ja sanoivat: me olemme vaeltaneet maan lävitse, ja katso, kaikki maa istuu alallansa.

11. Mutta he wastaisit HERran Engelille joca Myrtein seas oli ja sanoit: me olemma waeldanet maan läpidzen ja cadzo caicki maacunnat istuwat alallans.

11 And they answered the messenger of Jehovah who stood among the myrtle trees and said, We have walked to and fro through the earth, and behold, all the earth sits still and is at rest.

11. And they answered the angel of the LORD that stood among the myrtle trees, and said, We have walked to and fro through the earth, and, behold, all the earth sitteth still, and is at rest.

11. Og de svarede Herrens Engel, som stod imellem Myrtetræerne, og sagde: Vi have vandret Jorden rundt, og se, hele Jorden nyder Ro og Hvile.

11. Men de svarade Herrans Ängel, som ibland myrtenträn höll, och sade: Vi hafve dragit igenom landet; och si, all land sitta stilla.

11. Ja need sammad hakkasid Jehowa Ingliga räkima, kes hadassi-pude wahhel seisis, ja ütlesid: Meie olleme maad läbbikäinud, ja wata, keik se Ma ellab hästi ja rahhul.

11. Jie atsakė Viešpaties angelui, stovinčiam tarp mirtų: ‘‘Mes apvaikščiojome žemę­visur ramybė ir taika’‘.

11. Sie aber antworteten dem Engel des HERRN, der unter den Myrten hielt, und sprachen: Wir haben die Erde durchzogen, und siehe, alle Länder sitzen still.

11. Et ils répondirent à l'ange de l'Éternel, qui se tenait parmi les myrtes, et dirent: Nous avons parcouru la terre; et voici, toute la terre est tranquille et en repos.

11. Y ellos hablaron a aquel ángel de Jehová, que estaba entre los arrayanes, y dijeron: Hemos andado la tierra, y he aquí que toda la tierra está reposada y quieta.

11 En zij antwoordden den Engel des HEEREN, Die tussen de mirten stond, en zeiden: Wij hebben het land doorwandeld, en ziet, het ganse land zit en het is stil.

11. I odpowiedzieli Aniołowi Paóskiemu stojącemu między mirtami, i rzekli: Przeszliśmy ziemię, a oto wszystka ziemia bezpieczeóstwa i pokoju używa.

11. És felelének az Úr angyalának, a ki a mirtus-fák között áll vala, és mondák: Bejártuk a földet, és ímé, az egész föld vesztegel és nyugodt.

11 И они отвечали Ангелу Господню, стоявшему между миртами, и сказали: обошли мы землю, и вот, вся земля населена и спокойна.

11. Вони ж заговорили до ангела Господнього, що стояв проміж миртами й сказали: Пройшли ми землю й ось, вся земля заселена й спокійна.

12. Ja Herran enkeli lausui ja sanoi: Herra Sebaot, kuinka kauan sinä viivyt etkä armahda Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja, joille olet ollut vihainen nämä seitsemänkymmentä vuotta?

12. Niin vastasi Herran enkeli ja sanoi: Herra Zebaot, kuinka kauvan et sinä tahdo armahtaa Jerusalemia, ja Juudan kaupungeita, joille vihainen olet ollut nyt seitsemänkymmentä ajastaikaa?

12. Nijn wastais HERran Engeli: HERra Zebaoth cuinga cauwan et sinä tahdo armahta Jerusalemin päälle ja nijden Judan Caupungein päälle joilles wihainen olet ollut näinä sedzemenä kymmenenä ajastaicana?

12. Nin wastasi se HERRAN Engeli ioca minun cansan puhui ia sanoi. HERRA Zebaoth/ Quincauuan et sine tachdo armachta Jerusalemin ylitze/ Ja ninen Judan Caupungein ylitze/ ioinenga päle sine olet wihainen ollut neisse seitzemenkymmenden aiastaican? (Niin wastasi se HERRAN enkeli joka minun kanssani puhui ja sanoi. HERRA Zebaoth/ Kuin kauan et sinä tahdo armahtaa Jerusalemin ylitse/ Ja niiden Judan kaupunkein ylitse/ joidenka päälle sinä olet wihainen ollut näissä seitsemänkymmentä ajastaikaan?)

12 Then the messenger of Jehovah answered and said, O Jehovah of hosts, how long will you not have mercy on Jerusalem and on the cities of Judah, against which you have had indignation these seventy years?

12. Then the angel of the LORD answered and said, O LORD of hosts, how long wilt thou not have mercy on Jerusalem and on the cities of Judah, against which thou hast had indignation these threescore and ten years?

12. Da svarede Herrens Engel og sagde: Herre Zebaoth! hvor længe varer det, inden du vil forbarme dig over Jerusalem og over Judas St eder, paa hvilke du har været vred nu i halvfjerdsindstyve Aar?

12. Då svarade Herrans Ängel, och sade: Herre Zebaoth, huru länge vill du då icke förbarma dig öfver Jerusalem, och öfver Juda städer, uppå hvilka du hafver vred varit i dessa sjutio år?

12. Siis kostis Jehowa Ingel, ja ütles: Wäggede Jehowa! kui kaua ei wotta sinna mitte Jerusalemma ja Juda liñnade peäle hallastada , kelle pärrast so meel wägga pahha olnud need seitsekümmend aastat;

12. Viešpaties angelas klausė: ‘‘Kareivijų Viešpatie, kiek dar laiko nepasigailėsi Jeruzalės ir Judo miestų, prieš kuriuos rūstinaisi septyniasdešimt metų?’‘

12. Da antwortete der Engel des HERRN und sprach: HERR Zebaoth, wie lange willst du denn dich nicht erbarmen über Jerusalem und über die Städte Juda's, über welche du zornig bist gewesen diese siebzig Jahre?

12. Alors l'ange de l'Éternel répondit et dit: Éternel des armées! jusqu'à quand n'auras-tu pas compassion de Jérusalem et des villes de Juda, contre lesquelles tu es indigné depuis soixante et dix ans?

12. Y respondió el ángel de Jehová, y dijo: O! Jehová de los ejércitos, ¿hasta cuándo no habrás piedad de Jerusalem, y de las ciudades de Judá, con las cuales has estado airado ya ha setenta años?

12 Toen antwoordde de Engel des HEEREN, en zeide: HEERE der heirscharen! hoe lang zult Gij U niet ontfermen over Jeruzalem, en over de steden van Juda, op welke Gij gram geweest zijt, deze zeventig jaren?

12. Tedy odpowiedział Anioł Paóski, i rzekł: O Panie zastępów! i dokądże się nie zmiłujesz nad Jeruzalemem, i nad miastami Judzkiemi, na któreś się gniewał już siedmdziesiąt lat?

12. Az Úr angyala pedig felele, és mondá: Seregeknek Ura! Meddig nem könyörülsz még Jeruzsálemen és Júdának városain, a melyekre haragszol immár hetven [6†] esztendő óta?

12 И отвечал Ангел Господень и сказал: Господи Вседержителю! ДоколеТы не умилосердишься над Иерусалимом и над городами Иуды, на которые Ты гневаешься вот уже семьдесят лет?

12. І озвавсь ангел Господень і сказав: Господи Вседержителю! докіль будеш ти немилосерден до Ерусалиму й городів Юдиних, що гнївишся на них уже сїмдесять років?

13. Niin Herra vastasi enkelille, joka puhutteli minua, ja lausui hyviä, lohdullisia sanoja.

13. Ja Herra vastasi sille enkelille, joka minun kanssani puhui, hyvillä ja lohdullisilla sanoilla.

13. Ja HERra wastais sille Engelille joca minun cansani puhui ystäwälisillä ja lohdullisilla sanoilla.

13. Ja se HERRA wastasi sille Engelille/ ioca minun cansani puhui/ ysteueliset sanat ia lohuliset sanat. (Ja se HERRA wastasi sille enkelille/ joka minun kanssani puhui/ ystäwälliset ja lohdulliset sanat.)

13 And Jehovah answered the messenger who talked with me with good words, comforting words.

13. And the LORD answered the angel that talked with me with good words and comfortable words.

13. Og Herren svarede Engelen, som talte med mig, med gode Ord, med trøstende Ord.

13. Och Herren svarade Änglenom, som med mig talade, vänlig ord, och tröstelig ord.

13. Agga Jehowa wastas selle Inglile, kes minno wasto head sannad räkis, trööstimisse sannad.

13. Viešpats gerais ir paguodžiančiais žodžiais atsakė su manimi kalbančiam angelui.

13. Und der HERR antwortete dem Engel, der mit mir redete, freundliche Worte und tröstliche Worte.

13. Et l'Éternel répondit à l'ange qui me parlait, de bonnes paroles, des paroles de consolation.

13. Y Jehová respondió buenas palabras, palabras consolatorias a aquel ángel que hablaba conmigo.

13 En de HEERE antwoordde den Engel, Die met mij sprak, goede woorden, troostelijke woorden.

13. I odpowiedział Pan Aniołowi onemu, który mówił zemną, słowy dobremi, słowy pociesznemi.

13. És nyájas szavakkal, vígasztaló szókkal felele az Úr az angyalnak, a ki beszél vala velem.

13 Тогда в ответ Ангелу, говорившему со мною, изрек Господь слова благие, слова утешительные.

13. І відказав Господь ангелові, що розмовляв ізо мною, словами благими, словами відрадними.

14. Ja enkeli, joka puhutteli minua, sanoi minulle: Saarnaa ja sano: Näin sanoo Herra Sebaot: Minä kiivailen Jerusalemin ja Siionin puolesta suurella kiivaudella.

14. Ja enkeli, joka minua puhutteli, sanoi minulle: saarnaa ja sano: näin sanoo Herra Zebaot: minä olen suuresti kiivastunut Jerusalemille ja Zionille;

14. Ja se Engeli joca minua puhutteli sanoi minulle: saarna ja sano näitä sano HERra Zebaoth: Minä olen suurest wihastunut Jerusalemille ja Zionille.

14. Ja se Engeli ioca minua puhutteli/ sanoi minulle/ Sarna ia sano/ Neite sanopi se HERRA Zebaoth. Mine olen sangen kiuanut Jerusalemin ia Zionin ylitze/ (Ja se enkeli joka minua puhutteli/ sanoi minulle/ Saarnaa ja sano/ Näitä sanoopi se HERRA Zebaoth. Minä olen sangen kiiwannut Jerusalemin ja Zionin ylitse/)

14 So the messenger who talked with me said to me, Cry, saying, Jehovah of hosts says thus: I am jealous for Jerusalem and for Zion with a great jealousy.

14. So the angel that communed with me said unto me, Cry thou, saying, Thus saith the LORD of hosts; I am jealous for Jerusalem and for Zion with a great jealousy.

14. Og Engelen, som talte med mig, sagde til mig: Raab og sig: Saa siger den Herre Zebaoth: Jeg har været nidkær for Jerusalem og for Zion med en stor Nidkærhed.

14. Och Ängelen, som med mig talade, sade till mig: Predika, och säg: Detta säger Herren Zebaoth: Jag hafver stort nit haft öfver Jerusalem och Zion.

14. Ja se Ingel, kes minno wasto räkis, ütles mulle: Hüa peäle, ja ütle: Nenda ütleb wäggede Jehowa: Ma ollen sure pühha wihhaga wihhaseks sanud Jerusalem̃a ja Sioni pärrast.

14. Angelas, kuris kalbėjo su manimi, tarė: ‘‘Skelbk: ‘Taip sako kareivijų Viešpats: ‘Mano pavydas dėl Jeruzalės ir Siono yra didelis.

14. Und der Engel, der mit mir redete, sprach zu mir: Predige und sprich: So spricht der HERR Zebaoth: Ich eifere um Jerusalem und Zion mit großem Eifer

14. Et l'ange qui me parlait me dit: Crie, et dis: Ainsi a dit l'Éternel des armées: Je suis jaloux pour Jérusalem, pour Sion, d'une grande jalousie;

14. Y díjome el ángel que hablaba conmigo: Clama, diciendo: Así dijo Jehová de los ejércitos: Zelé a Jerusalem, y a Sión con gran zelo;

14 En de Engel, Die met mij sprak, zeide tot mij: Roep uit, zeggende: Alzo zegt de HEERE der heirscharen: Ik ijver over Jeruzalem en over Sion met een groten ijver.

14. I rzekł do mnie Anioł, który mówił zemną: Wołaj a rzecz: Tak mówi Pan zastępów: Zapaliłem się za Jeruzalemem i za Syonem gorliwością wielką.

14. És mondá nékem az angyal, a ki beszél vala velem: Kiálts, ezt mondván: Ezt mondja a Seregeknek Ura: szeretem Jeruzsálemet és a Siont nagy szeretettel!

14 И сказал мне Ангел, говоривший со мною: провозгласи и скажи: так говорит Господь Саваоф: возревновал Я о Иерусалиме и о Сионе ревностью великою;

14. І сказав менї ангел, що розмовляв ізо мною: Вісти голосно й скажи: Так говорить Господь Саваот: Я жалую Ерусалима й Сиона великою ревностю;

15. Suurella vihalla minä olen vihastunut suruttomiin pakanoihin, jotka, kun minä vähän vihastuin, auttoivat onnettomuutta tapahtumaan.

15. Mutta minä olen juuri vihainen myös suruttomille pakanoille; sillä minä olin ainoasti vähän vihainen, mutta he auttivat hävitykseen.

15. Mutta minä olen juuri wihainen myös nijlle coreille pacanoille: sillä minä olin ainoastans wähä wihainen mutta he autit häwityxeen.

15. Mutta mine olen iwri wihainen ninen corein Pacanain päle. Sille mine olin waan wähe wihainen/ Mutta he autit häuitoxehen. (Mutta minä olen juuri wihainen niiden korein pakanain päälle. Sillä minä olin waan wähän wihainen/ Mutta he autit häwitykseen.)

15 And I am very greatly displeased with the nations that are at ease. For I was but a little displeased and they helped forward the affliction.

15. And I am very sore displeased with the heathen that are at ease: for I was but a little displeased, and they helped forward the affliction.

15. Men med en stor Fortørnelse er jeg fortørnet paa Hedningerne, som ere saa trygge; thi da jeg en liden Stund havde været fortørnet, saa hjalp de til Ulykken.

15. Men jag är ganska vred uppå de stolta Hedningar; ty jag var icke utan litet vred, men de hulpo till förderf.

15. Sest minna wihhastan üpres wägga nende holetumatte pagganatte peäle: sest minna wihhastasin wähha, agga nemmad aitasid kurja pole.

15. Ir Aš labai supykęs ant tautų, kurios jaučiasi saugios. Kai Aš buvau truputį supykęs, jos padidino jūsų vargus’.

15. und bin sehr zornig über die stolzen Heiden; denn ich war nur ein wenig zornig, sie aber halfen zum Verderben.

15. Et je suis courroucé d'un grand courroux contre ces nations tranquilles; car, lorsque j'étais un peu courroucé, elles ont aidé au mal.

15. Y con grande enojo estoy airado contra las gentes que están reposadas; porque yo estaba enojado un poco, y ellos ayudaron para el mal.

15 En Ik ben met een zeer groten toorn vertoornd tegen die geruste heidenen; want Ik was een weinig toornig, maar zij hebben ten kwade geholpen.

15. A gniewam się bardzo na te narody, które używają pokoju; bo gdym się Ja trochę zagniewał, tedy one pomagały do złego.

15. De nagy haraggal haragszom én a hivalkodó népekre, a kikre kevéssé haragudtam ugyan, de ők [7†] gonoszra törtek.

15 и великим негодованием негодую на народы, живущие в покое; ибо, когда Я мало прогневался, они усилили зло.

15. І палаю великим гнівом, проти тих спокойних народів, бо як я легко, гнівився, вони збільшали зло.

16. Sentähden sanoo Herra näin: Minä käännyn Jerusalemin puoleen armahtavaisuudessa. Minun temppelini siellä rakennetaan, sanoo Herra Sebaot, ja mittanuora jännitetään Jerusalemin ylitse.

16. Sentähden näin sanoo Herra: minä palajan Jerusalemiin laupiudella, ja minun huoneeni pitää hänessä rakennettaman, sanoo Herra Zebaot; ja Jerusalemin päälle pitää mittanuora vedettämän.

16. Sentähden sano HERra: minä palajan Jerusalemijn laupiudella ja minun huonen pitä hänes rakettaman sano HERra Zebaoth ja Jerusalemin päälle pitä mittanuora wedettämän.

16. Senteden sanopi HERRA/ Mine tadhon palaita Jerusalemin tyge Laupiudhen cansa/ Ja minun Honen pite henes ylesrakettaman. (Sentähden sanoopi HERRA/ Minä tahdon palata Jerusalemin tykö laupeuden kanssa/ Ja minun huoneen pitää hänessä ylösrakettaman.)

16 Therefore Jehovah says thus: I have returned to Jerusalem with mercies. My house will be built in it, says Jehovah of hosts and a line will be stretched forth over Jerusalem.

16. Therefore thus saith the LORD; I am returned to Jerusalem with mercies: my house shall be built in it, saith the LORD of hosts, and a line shall be stretched forth upon Jerusalem.

16. Derfor, saa siger Herren, har jeg atter vendt mig til Jerusalem med Barmhjertighed, mit Hus skal bygges derudi, siger den Herre Zebaoth, og Maalesnoren skal udstrækkes over Jerusalem.

16. Derföre så säger Herren: Jag vill åter vända mig till Jerusalem med barmhertighet; och mitt hus skall deruti uppbygdt varda, säger Herren Zebaoth; dertill skall timbersnöret i Jerusalem draget varda.

16. Sepärrast ütleb Jehowa nenda: Ma pöran hallastussega Jerusalemma pole; mo kodda peab senna sama üllesehhitud, ütleb wäggede Jehowa; ja Jerusalemmat peab nöriga moödetama.

16. Todėl taip sako Viešpats: ‘Aš pasigailėsiu Jeruzalės, mano šventykla bus statoma joje.

16. Darum so spricht der HERR: Ich will mich wieder zu Jerusalem kehren mit Barmherzigkeit, und mein Haus soll darin gebaut werden, spricht der HERR Zebaoth; dazu soll die Zimmerschnur in Jerusalem gezogen werde.

16. C'est pourquoi, ainsi a dit l'Éternel: Je reviens vers Jérusalem avec compassion; ma maison y sera rebâtie, dit l'Éternel des armées, et le cordeau sera étendu sur Jérusalem.

16. Por tanto así dijo Jehová: Yo me he tornado a Jerusalem con miseraciones: mi casa será edificada en ella, dice Jehová de los ejércitos, y cordel de albañil será tendido sobre Jerusalem.

16 Daarom zegt de HEERE alzo: Ik ben tot Jeruzalem wedergekeerd met ontfermingen; Mijn huis zal daarin gebouwd worden, spreekt de HEERE der heirscharen, en het richtsnoer zal over Jeruzalem uitgestrekt worden.

16. Przetoż tak mówi Pan: Nawróciłem się do Jeruzalemu w miłosierdziu, dom mój zbudowany będzie w niem, mówi Pan zastępów, i sznur rozciągniony będzie na Jeruzalem.

16. Azt mondja azért az Úr: könyörületességgel fordulok Jeruzsálemhez; benne építtetik meg az én házam, szól a Seregeknek Ura, és mérőzsinór nyujtatik ki Jeruzsálem felett.

16 Посему так говорит Господь: Я обращаюсь к Иерусалиму с милосердием; в нем соорудится дом Мой, говорит Господь Саваоф, и землемерная вервь протянется по Иерусалиму.

16. Тим же то таж говорить Господь: Повернусь ізнов милосердно до Ерусалиму: в йому одбудується мій храм, говорить Господь Саваот, та й простягнуть будівельнїй шнур через Ерусалим.

17. Saarnaa vielä ja sano: Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä minun kaupunkini ovat hyvyydestä ylitsevuotavaiset, ja vielä Herra lohduttaa Siionin ja valitsee vielä Jerusalemin.

17. Ja saarnaa vielä ja sano: näin sanoo Herra Zebaot: taas pitää minun kaupungeilleni hyvin käymän, ja Herra on Zionia taas lohduttava, ja Jerusalem taas valitaan.

17. Ja saarna enä ja sano: näitä sano HERra Zebaoth: taas pitä minun Caupungilleni hywin käymän ja HERra on Zionita taas lohduttawa ja Jerusalem taas walitan.

17. Ja sarna enembi/ ia sanos/ Neite sanopi se HERRA Zebaoth. Taas minun Caupungini pite hyuesti kieumen/ Ja HERRAN pite Zionin taas lohuttaman/ ia Jerusalemin taas wloswalittaman. (Ja saarnaa enempi/ ja sanos/ Näitä sanoopi se HERRA Zebaoth. Taas minun kaupunkini pitää hywästi käymän/ Ja HERRAN pitää Zionin taas lohduttaman/ ja Jerusalem taas uloswalittaman.)

17 Cry yet again, saying, Jehovah of hosts says thus: My cities will yet overflow with prosperity and Jehovah will yet comfort Zion and will yet choose Jerusalem.

17. Cry yet, saying, Thus saith the LORD of hosts; My cities through prosperity shall yet be spread abroad; and the LORD shall yet comfort Zion, and shall yet choose Jerusalem.

17. Raab fremdeles, og sig: Saa siger den Herre Zebaoth: Mine Stæder skulle endnu strømme over af gode Ting, og Herren skal endnu trøste Zion og endnu udvælge Jerusalem.

17. Och predika ytterligare, och säg: Detta säger Herren Zebaoth: Mina städer skall åter gå väl, och Herren skall åter trösta Zion, och skall åter utvälja Jerusalem.

17. Hüa weel: ja ütle: Nenda ütleb wäggede Jehowa: Minno liñnad peawad weel ennast laiale lautama hea pölwe pärrast: sest Jehowa tahhab weel Sionit trööstida, ja Jerusalemma weel ärrawallitseda.

17. Mano miestai bus perpildyti gėrybių. Viešpats paguos Sioną, vėl išsirinks Jeruzalę’ ‘‘.

17. Und predige weiter und sprich: So spricht der HERR Zebaoth: Es soll meinen Städten wieder wohl gehen, und der HERR wird Zion wieder trösten und wird Jerusalem wieder erwählen.

17. Crie encore, et dis: Ainsi a dit l'Éternel des armées: Mes villes regorgeront encore de biens, et l'Éternel consolera encore Sion, et il élèvera encore Jérusalem.

17. Clama aun, diciendo: Así dice Jehová de los ejércitos: Aun serán mis ciudades esparcidas por la abundancia del bien; y aun consolará Jehová a Sión, y escogerá aun a Jerusalem.

17 Roep nog, zeggende: Alzo zegt de HEERE der heirscharen: Mijn steden zullen nog uitgespreid worden vanwege het goede; want de HEERE zal Sion nog troosten, en Hij zal Jeruzalem nog verkiezen.

17. Jeszcze wołaj, mówiąc: Tak mówi Pan zastępów: Jeszcze się osadzą miasta moje dla obfitości dobrego; bo jeszcze Pan Syon pocieszy, i obierze jeszcze Jeruzalem.

17. Mégis kiálts, mondván: Ezt mondja a Seregeknek Ura: Bővelkedni fognak még városaim a jóban, mert megvígasztalja még az Úr a Siont, és magáévá fogadja még Jeruzsálemet!

17 Еще провозгласи и скажи: так говорит Господь Саваоф: снова переполнятся города Мои добром, и утешит Господь Сион, и снова изберет Иерусалим.

17. Далїй оповісти й скажи: Так говорить Господь сил небесних: Городи мої попереповнюються знов добром, і потїшить Господь Сиона, й вибере собі знов Ерусалим.

18. Ja minä nostin silmäni ja katsoin. Ja katso: neljä sarvea.

18. Ja minä nostin silmäni ja näin: ja katso, siellä oli neljä sarvea.

18. JA minä nostin silmäni ja näin ja cadzo siellä oli neljä sarwe.

18 And I lifted up my eyes and saw, and behold, four horns.

18. Then lifted I up mine eyes, and saw, and behold four horns.

1. Og jeg opløftede mine Øjne og saa, og se, fire Horn!

18. Och jag hof upp min ögon, och såg; och si der voro fyra horn.

1. Ja ma töstsin ommad silmad ülles, ja waatsin, ja wata, seäl olli nelli sarwe.

18. Pakėlęs akis, pamačiau: štai buvo keturi ragai!

18. 2:1 Und ich hob meine Augen auf und sah, und siehe, da waren vier Hörner.

18. Puis je levai les yeux et regardai; et je vis quatre cornes.

18. Y alcé mis ojos, y miré, y he aquí cuatro cuernos.

18 En ik hief mijn ogen op, en zag; en ziet, er waren vier hoornen.

1. Tedym podniósł oczy swe i ujrzałem, a oto cztery rogi.

18. Majd felemelém szemeimet, és ímé, négy szarvat láték.

18 И поднял я глаза мои и увидел: вот четыре рога.

18. І підвів я мої очі й дивлюсь: ось чотири роги.

19. Ja minä sanoin enkelille, joka puhutteli minua: Mitä nämä ovat? Niin hän sanoi minulle: Nämä ovat ne sarvet, jotka ovat hajottaneet Juudan ja Israelin ja Jerusalemin.

19. Ja minä sanoin enkelille, joka puhui minun kanssani: mitä nämät ovat? Hän sanoi minulle: nämät ovat ne sarvet, jotka Juudan, Israelin ja Jerusalemin hajoittaneet ovat.

19. Ja minä sanoin Engelille joca puhui minun cansani: cutca nämät owat? Hän sanoi minulle: nämät owat ne sarwet jotca Judan Israelin ja Jerusalemin hajottanet owat.

19 And I said to the messenger who talked with me, What are these? And he answered me, These are the horns which have scattered Judah, Israel and Jerusalem.

19. And I said unto the angel that talked with me, What be these? And he answered me, These are the horns which have scattered Judah, Israel, and Jerusalem.

2. Og jeg sagde til Engelen, som talte med mig: Hvad betyde disse? og han sagde til mig: Disse ere de Horn, som adspredte Juda, Israel og Jerusalem.

19. Och jag sade till Ängelen, som med mig talade: Ho äro dessa? Han sade till mig: Desse äro de hornen, som Juda, Israel och Jerusalem förskingrat hafva.

2. Ja ma ütlesin Inglile, kes minno wasto räkis: Mis need on? ja ta ütles mo wasto: Need on need sarwed, mis Juda, Israeli ja Jerusalemma rahwast on laiale saatnud.

19. Aš klausiau angelą, kuris su manimi kalbėjo: ‘‘Ką reiškia šitie ragai?’‘ Jis atsakė: ‘‘Šitie ragai išsklaidė Izraelį, Judą ir Jeruzalę’‘.

19. 2:2 Und ich sprach zu dem Engel, der mit mir redete: Wer sind diese? Er sprach zu mir: Es sind Hörner, die Juda samt Israel und Jerusalem zerstreut haben.

19. Et je dis à l'ange qui me parlait: Qu'est-ce que ces cornes? Et il me dit: Ce sont les cornes qui ont dispersé Juda, Israël et Jérusalem.

19. Y dije al ángel que hablaba conmigo: ¿Qué son estos? y respondióme: Estos son los cuernos que aventaron a Judá, a Israel, y a Jerusalem.

19 En ik zeide tot den Engel, Die met mij sprak: Wat zijn deze? En Hij zeide tot mij: Dat zijn de hoornen, welke Juda, Israel en Jeruzalem verstrooid hebben.

2. I rzekłem do Anioła, który mówił zemną: Cóż to jest? I rzekł do mnie: Teć są rogi, które rozrzuciły Judę i Izraela i Jeruzalem.

19. És mondám az angyalnak, a ki beszél vala velem: Mik ezek? És monda nékem: Ezek azok a szarvak, a melyek szétszórták Júdát, Izráelt és Jeruzsálemet.

19 И сказал я Ангелу, говорившему со мною: что это? И он ответил мне: это роги, которые разбросали Иуду, Израиля и Иерусалим.

19. І спитав я у ангела, що розмовляв ізо мною: Що се? а він відказав менї: Се роги, що порозкидали Юду, Ізраїля й Ерусалим.

20. Sitten Herra näytti minulle neljä seppää.

20. Ja Herra osoitti minulle neljä seppää.

20. Ja HERra osotti minulle neljä seppä.

20 And Jehovah showed me four smiths.

20. And the LORD shewed me four carpenters.

3. Da lod Herren mig se fire Smede.

20. Och Herren viste mig fyra smeder.

3. Ja Jehowa näitis mulle nelli seppa.

20. Po to Viešpats parodė man keturis kalvius.

20. 2:3 Und der HERR zeigte mir vier Schmiede.

20. Puis l'Éternel me fit voir quatre forgerons.

20. Y mostróme Jehová cuatro carpinteros.

20 En de HEERE toonde mij vier smeden.

3. Ukazał mi też Pan czterech kowali.

20. Azután mutata nékem az Úr négy mesterembert.

20 Потом показал мне Господь четырех рабочих.

20. Потім показав мені Господь чотирі ремісники.

21. Minä sanoin: Mitä nämä ovat tulleet tekemään? Ja hän vastasi näin: Nuo sarvet ovat ne, jotka ovat hajottaneet Juudan, niin ettei yksikään mies voi päätänsä nostaa; ja nämä ovat tulleet saattamaan ne pelkoon ja heittämään maahan niiden pakanakansain sarvet, jotka ovat nostaneet sarven Juudan maata vastaan hajottaaksensa sen.

21. Silloin minä sanoin: mitä ne tahtovat tehdä? Hän sanoi: ne ovat ne sarvet, jotka Juudan hajoittaneet ovat, juuri niin, ettei kenkään ole voinut päätänsä nostaa; nämät ovat tulleet niitä karkottamaan, ja lohkaisemaan pakanain sarvia, jotka Juudan maan ylitse sarven nostaneet ovat sitä hajoittaaksensa.

21. Silloin minä sanoin: mitä ne tahtowat tehdä? Hän sanoi: Me owat ne sarwet jotca Judan hajottanet owat ettei kengän ole woinut päätäns nosta. Nämät owat tullet nijtä carcottaman ja lohcaiseman pacanain sarweja jotca Judan maan ylidze sarwen nostanet owat sitä hajottaxens.

21 Then I said, What are these coming to do? And he spoke, saying, These are the horns which scattered Judah, so that no man lifted up his head. But these have come to terrify them, to cast down the horns of the nations, which lifted up their horn against the land of Judah to scatter it.

21. Then said I, What come these to do? And he spake, saying, These are the horns which have scattered Judah, so that no man did lift up his head: but these are come to fray them, to cast out the horns of the Gentiles, which lifted up their horn over the land of Judah to scatter it.

4. Og jeg sagde: Hvad komme disse for at gøre? og han sagde: Hine ere de Horn, som adspredte Juda paa den Maade, at ingen opløftede sit Hoved; men saa kom disse for at forfærde dem, for at nedslaa de Hedningers Horn, som rejste Horn imod Judas Land, for at adsprede det.

21. Då sade jag: Hvad vilja dessa göra? Han sade: De hornen, som Juda så förskingrat hafva, att ingen hafver kunnat upplyfta sitt hufvud; till att afskräcka dem äro desse komne, på det de skola afstöta Hedningarnas horn; hvilke hornet upphäfvit hafva öfver Juda land, till att förskingra det.

4. Ja kui ma ütlesin: Mis need tullewad teggema? siis wastas temma ja ütles: Need on need sarwed, mis Juda-rahwast on laiale saatnud, nenda et ükski ei woind omma Pea üllestösta, ja need seppad on tulnud neid ärrapelletama, nende pagganatte sarwed mahhawiskama, kes ollid sarwe üllestöstnud Juda Ma wasto, et nemmad sedda laiale sataksid.

21. Aš klausiau: ‘‘Ką šitie darys?’‘ Jis atsakė: ‘‘Ragai išsklaidė Judą taip, kad niekas nebegalėjo pakelti galvos. O šitie atėjo numušti ragus toms tautoms, kurios pakėlė ragus prieš Judo žemę, kad ją išsklaidytų’‘.

21. 2:4 Da sprach ich: Was sollen die machen? Er sprach: Die Hörner, die Juda so zerstreut haben, daß niemand sein Haupt hat mögen aufheben, sie abzuschrecken sind diese gekommen, daß sie die Hörner der Heiden abstoßen, welche das Horn haben über das Land Juda gehoben, es zu zerstreuen.

21. Et je dis: Qu'est-ce que ceux-ci viennent faire? Et il répondit: Ce sont là les cornes qui ont dispersé Juda, tellement que personne n'osait lever la tête; mais ceux-ci sont venus pour les effrayer, pour abattre les cornes des nations, qui ont levé la corne contre le pays de Juda pour le disperser.

21. Y yo dije: ¿Qué vienen estos a hacer? Y respondióme, diciendo: Estos son los cuernos que aventaron a Judá, tanto que ninguno alzó su cabeza; y estos han venido para hacerlos temblar, y para derribar los cuernos de las gentes, que alzaron el cuerno sobre la tierra de Judá para aventarla.

21 Toen zeide ik: Wat komen die maken? En Hij sprak, zeggende: Dat zijn de hoornen, die Juda verstrooid hebben, zodat niemand zijn hoofd ophief; maar deze zijn gekomen om die te verschrikken, om de hoornen der heidenen neder te werpen, welke den hoorn verheven hebben tegen het land van Juda, om dat te verstrooien.

4. I rzekłem: Cóż ci idą czynić? I odpowiedział, mówiąc: Teć są rogi, które rozrzuciły Judę, tak, iż żaden nie mógł podnieść głowy swojej; przetoż ci przyszli, aby je przestraszyli, i strącili rogi tych narodów, które podniosły róg przeciwko ziemi Judzkiej, aby ją rozrzuciły.

21. És mondám: Mit jöttek ezek cselekedni? Ő pedig szóla, mondván: Ezek azok a szarvak, a melyek szétszórták Júdát annyira, hogy senki sem emelheti vala fel fejét: de eljöttek ezek, hogy elrettentsék őket, hogy letörjék a pogányok szarvait, a kik szarvakkal támadtak vala Júda földe ellen, hogy szétszórják azt.

21 И сказал я: что они идут делать? Он сказал мне так: эти роги разбросали Иуду, так что никто не может поднять головы своей; а сии пришли устрашить их, сбить роги народов, поднявших рог свой против земли Иуды, чтобы рассеять ее.

21. І поспитав я: Що вони йдуть робити? а він відказав так: Оті роги так порозкидали Юду, що нїхто не здолїе підвести голови своєї: а сї прийшли, щоб їх полякати та позбивати роги в народів, що підняли рога проти Юдиної землі, щоб її порозмітувати.