EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN |
PYHÄN MATTEUKSEN EVANKELIUMI |
Pyhän Mattheuxen Evangelium . |
1938 | 1776 | 1642 |
22 LUKU | 22 LUKU | XXII. Lucu . |
22:1 Ja Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksilla ja sanoi: | 22:1 Ja Jesus vastaten puhui taas heille vertauksilla, sanoen: | 22:1 Ja Jesus puhui taas heille wertauxilla/ ja sanoi: |
22:2 "Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät pojallensa. | 22:2 Taivaan valtakunta on kuninkaan vertainen, joka teki häitä pojallensa, | 22:2 TAiwan waldacunda on Cuningan wertainen/ joca teki häitä Pojallens. |
22:3 Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla. | 22:3 Ja lähetti palveliansa kutsumaan kutsutuita häihin, ja ei he tahtoneet tulla. | 22:3 Ja lähetti palwelians cudzuman cudzutuita häihin/ ja ei he tahtonet tulla. |
22:4 Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: 'Sanokaa kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani, minun härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina; tulkaa häihin.' | 22:4 Taas hän lähetti toiset palveliat, sanoen: sanokaat kutsutuille: katso, minä valmistin atriani, härkäni ja syöttilääni ovat tapetut, ja kaikki ovat valmistetut: tulkaat häihin! | 22:4 Taas hän lähetti toiset palweliat/ sanoden: sanocat cudzutuille/ cadzo/ minä walmistin minun atrian/ minun härkäni ja syöttiläni owat tapetut/ ja caicki owat walmistetut/ tulcat häihin. |
22:5 Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen, mikä kaupoilleen; | 22:5 Mutta he katsoivat ylön, ja menivät pois, yksi pellollensa, toinen kaupallensa. | 22:5 Mutta he cadzoit ylön. Ja menit pois yxi pellollens/ toinen caupallens. |
22:6 ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat. | 22:6 Mutta muut ottivat kiinni hänen palveliansa, ja pilkkasivat heitä, ja tappoivat. | 22:6 Mutta muut otit kijnni hänen palwelians/ ja pilckaisit heitä/ ja tapoit. |
22:7 Mutta kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa. | 22:7 Mutta kuin kuningas sen kuuli, vihastui hän, ja lähetti sotaväkensä, ja hukutti ne murhamiehet, ja heidän kaupunkinsa poltti. | 22:7 Cosca Cuningas sen cuuli/ wihastui hän/ ja lähetti sotawäkens/ ja hucutti ne murhamiehet ja heidän Caupungins poltti. |
22:8 Sitten hän sanoi palvelijoillensa: 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia. | 22:8 Silloin hän sanoi palvelioillensa: häät tosin ovat valmistetut, mutta kutsutut ei olleet mahdolliset. | 22:8 Silloin hän sanoi palwelioillens: Häät tosin owat walmistetut/ mutta cudzutut ei ollet mahdolliset. |
22:9 Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä tapaatte.' | 22:9 Menkäät siis teiden haaroihin, ja kaikki, jotka te löydätte, kutsukaat häihin. | 22:9 Mengät sijs teiden haaroin/ ja caicki jotca te löydätte/ cudzucat häihin. |
22:10 Ja palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita. | 22:10 Ja palveliat menivät ulos teille, ja kokosivat kaikki, jotka he löysivät, pahat ja hyvät; ja häähuone täytettiin vieraista. | 22:10 Ja hänen palwelians menit teille/ ja cocoisit caicki cuin he löysit/ pahat ja hywät/ ja häähuone täytettin wierahista. |
22:11 Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin. | 22:11 Niin kuningas meni katsomaan vieraita, ja näki siellä yhden ihmisen, joka ei ollut vaatetettu häävaatteilla. | 22:11 Nijn Cuningas meni cadzoman wieraitans. Cosca hän näki siellä yhden ihmisen/ joca ei ollut waatetettu hääwaatteilla. |
22:12 Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi. | 22:12 Niin hän sanoi hänelle: ystäväni, kuinkas tänne tulit, ja ei sinulla ole häävaatteita? Mutta hän vaikeni. | 22:12 Ja hän sanoi hänelle: ystäwän/ cuingas tänne tulit/ ja ei sinulla ole hääwaatteita? Nijn hän waickeni. |
22:13 Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen.' Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. | 22:13 Silloin sanoi kuningas palvelioille: sitokaat hänen kätensä ja jalkansa, ottakaat ja heittäkäät häntä ulkoiseen pimeyteen; siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys. | 22:13 Silloin sanoi Cuningas palwelioillen: sitocat hänen kätens ja jalcans/ ottacat ja heittäkät händä ulcoiseen pimeyteen/ siellä pitä oleman itcu ja hammasten kiristys. |
22:14 Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut." | 22:14 Sillä monta on kutsuttu, mutta harvat ovat valitut. | 22:14 Sillä monda on cudzuttu/ mutta harwat owat walitut. |
22:15 Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoissa solmituksi. | 22:15 Silloin Pharisealaiset menivät pitämään neuvoa, kuinka he hänen sanoissa solmeaisivat. | 22:15 Silloin Phariseuxet menit pitämän neuwo/ cuinga he hänen sanoisa solmeisit. |
22:16 Ja he lähettivät hänen luoksensa opetuslapsensa herodilaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, kenestäkään välittämättä, sillä sinä et katso henkilöön. | 22:16 Ja he lähettivät hänen tykönsä opetuslapsensa Herodilaisten kanssa, sanoen: Mestari, me tiedämme sinun totiseksi, ja sinä opetat Jumalan tien totuudessa, et myös tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa. | 22:16 Ja he lähetit hänen tygöns heidän Opetuslapsens Herodianein cansa/ sanoden: Mestari/ me tiedämme sinun totisexi/ ja sinä opetat Jumalan tien totudes/ et myös tottele ketän/ sillä et sinä cadzo ihmisten muoto. |
22:17 Sano siis meille: miten arvelet? Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?" | 22:17 Sano siis meille, kuinkas luulet: sopiiko keisarille antaa veroa taikka ei? | 22:17 Sano sijs meille/ cuingas luulet? sopico Keisarille anda wero taicka ei? |
22:18 Mutta Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa ja sanoi: "Miksi kiusaatte minua, te ulkokullatut? | 22:18 Mutta kuin Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa, sanoi hän: mitä te ulkokullatut kiusaatte minua? | 22:18 Cosca Jesus ymmärsi heidän pahudens/ sanoi hän: mitä te ulcocullatut kiusatta minua? |
22:19 Näyttäkää minulle veroraha." Niin he toivat hänelle denarin. | 22:19 Osoittakaat minulle veroraha. Niin he antoivat hänelle verorahan. | Osottacat minulle
weromynti. 22:19 Nijn he annoit hänelle werorahan. |
22:20 Hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?" | 22:20 Ja hän sanoi heille: kenenkä on tämä kuva ja päällekirjoitus? | 22:20 Ja hän sanoi heille: Kenengä on tämä cuwa ja päällekirjoitus? |
22:21 He vastasivat: "Keisarin." Silloin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on." | 22:21 He sanoivat hänelle: keisarin. Niin hän sanoi heille: antakaat keisarille, mitkä keisarin ovat, ja Jumalalle, mitkä Jumalan ovat. | He sanoit: hänelle
Keisarin. 22:21 Nijn hän sanoi heille: Andacat Keisarille/ cuin Keisarin owat/ ja Jumalalle cuin Jumalan owat. |
22:22 Kun he sen kuulivat, ihmettelivät he ja jättivät hänet ja menivät pois. | 22:22 Ja kuin he nämät kuulivat, ihmettelivät he, ja luopuivat hänestä, ja menivät pois. | 22:22 Ja cosca he nämät cuulit/ ihmettelit he/ ja luowuit hänestä ja menit pois. |
22:23 Sinä päivänä tuli hänen luoksensa saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä | 22:23 Sinä päivänä tulivat Saddukealaiset hänen tykönsä, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja kysyivät häneltä, | 22:23 Sinä päiwänä tulit Saduceuxet hänen tygöns/ jotca ei sano olewan ylösnousemusta/ ja kysyit hänelle/ sanoden: |
22:24 sanoen: "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos joku kuolee lapsetonna, niin hänen veljensä naikoon hänen vaimonsa ja herättäköön siemenen veljelleen.' | 22:24 Sanoen: Mestari! Moses sanoi: jos joku kuolee lapsetoinna, niin hänen veljensä pitää naiman hänen emäntänsä ja herättämän veljellensä siemenen. | 22:24 Mestari/ Moses sanoi: jos jocu cuole lapsitoin/ nijn hänen weljens pitä hänen emändäns naiman/ ja herättämän weljens siemenen. |
22:25 Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli; ja koska hänellä ei ollut jälkeläistä, jätti hän vaimonsa veljelleen. | 22:25 Niin oli meidän seassamme seitsemän veljestä, ja kuin ensimäinen nai, niin se kuoli. Ja ettei hänellä ollut siementä, jätti hän emäntänsä veljellensä. | 22:25 Nijn olit meidän seasam seidzemen weljestä/ cosca ensimäinen nai/ nijn se cuoli. Ja ettei hänellä ollut siemendä/ jätti hän emändäns weljellens. |
22:26 Niin myös toinen ja kolmas, ja samoin kaikki seitsemän. | 22:26 Niin myös toinen ja kolmas, hamaan seitsemänteen asti. | 22:26 Nijn myös toinen ja colmas/ haman seidzemenden asti. |
22:27 Viimeiseksi kaikista kuoli vaimo. | 22:27 Mutta kaikkein viimein kuoli myös se vaimo. | 22:27 Mutta caickein wijmein cuoli se waimo. |
22:28 Kenen vaimo noista seitsemästä hän siis ylösnousemuksessa on oleva? Sillä kaikkien vaimona hän on ollut." | 22:28 Kenenkä emännän siis näistä seitsemästä pitää hänen ylösnousemisessa oleman? Sillä kaikki ovat häntä pitäneet. | Kenengä emännän
sijs nijstä seizemest pitä hänen ylösnousemises oleman? 22:28 Sillä jocainen piti händä. |
22:29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa. | 22:29 Niin Jesus vastaten sanoi heille: te eksytte ja ette tiedä Raamatuita, eikä Jumalan voimaa. | 22:29 Nijn Jesus wastaten sanoi heille: te exytte/ ja et te ymmärrä Ramatuita/ eikä Jumalan woima. |
22:30 Sillä ylösnousemuksessa ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaassa. | 22:30 Sillä ylösnousemisessa ei naida eikä huolla, mutta he ovat niinkuin Jumalan enkelit taivaassa. | 22:30 Sillä ylösnousemises ei naida eikä huolla/ mutta caicki owat nijncuin Jumalan Engelit Taiwas. |
22:31 Mutta mitä kuolleitten ylösnousemukseen tulee, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille, sanoen: | 22:31 Mutta ettekö te ole lukeneet kuolleitten ylösnousemisesta, mitä teille on Jumalalta sanottu, joka sanoo: | 22:31 Ettekö te ole lukenet cuolluitten ylösnousemisest/ jota teille on Jumalast sanottu/ joca sanoi: |
22:32 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien." | 22:32 Minä olen Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala? Ei ole Jumala kuolleiden Jumala, mutta elävien. | 22:32 Minä olen Abrahamin Jumala/ Isaachin Jumala/ ja Jacobin Jumala. Ei ole Jumala cuolluitten Jumala/ mutta eläwitten. |
22:33 Ja sen kuullessaan kansa hämmästyi hänen oppiansa. | 22:33 Ja kuin kansa sen kuuli, hämmästyivät he hänen oppiansa. | 22:33 Ja cuin Canssa sen cuuli/ hämmästyit he hänen oppians. |
22:34 Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli tukkinut saddukeuksilta suun, kokoontuivat he yhteen; | 22:34 Mutta kuin Pharisealaiset sen kuulivat, että hän oli Saddukealaisten suun tukinnut, kokoontuivat he yhteen. | 22:34 COsca Phariseuxet sen cuulit/ että hän oli Saduceusten suun tukinnut/ cocounsit he yhten. |
22:35 ja eräs heistä, joka oli lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten: | 22:35 Ja yksi lain-opettaja heistä kysyi häneltä, kiusaten häntä, ja sanoi: | 22:35 Ja yxi Lain opettaja heistä kysyi hänelle kiusaten händä/ ja sanoi: |
22:36 "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?" | 22:36 Mestari, mikä on suurin käsky laissa? | 22:36 Mestari/ cuca on suurin käsky Laisa: |
22:37 Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.' | 22:37 Niin Jesus sanoi hänelle: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas, kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sielustas, ja kaikesta mielestäs: | Jesus sanoi
hänelle: 22:37 Racasta sinun Herras Jumalatas/ caikesta sinun sydämestäs/ ja caikesta sinun sielustas/ ja caikesta sinun mielestäs. |
22:38 Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. | 22:38 Tämä on ensimäinen ja suurin käsky. | 22:38 Tämä on suurin ja ensimäinen käsky. |
22:39 Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.' | 22:39 Toinen on tämän kaltainen: sinun pitää rakastaman lähimmäistäs niinkuin itse sinuas. | Toinen on tämän
caltainen: 22:39 Racasta sinun lähimmäistäs nijncuin idze sinuas. |
22:40 Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat." | 22:40 Näissä kahdessa käskyssä kaikki laki ja prophetat riippuvat. | 22:40 Nijsä cahdesa käskysä caicki Laki ja Prophetat rippuwat. |
22:41 Ja fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä | 22:41 Koska Pharisealaiset koossa olivat, kysyi heiltä Jesus, | 22:41 Cosca Phariseuxet coosa olit/ kysyi heille Jesus/ |
22:42 sanoen: "Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?" He sanoivat hänelle: "Daavidin." | 22:42 Sanoen: mitä teille näkyy Kristuksesta, kenenkä poika hän on? he sanoivat hänelle: Davidin. | sanoden: 22:42 Mitä teille näky Christuxest/ kenengä Poica hän on? He sanoit Dawidin. |
22:43 Hän sanoi heille: "Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen: | 22:43 Hän sanoi heille: kuinka siis David kutsuu hengessä hänen Herraksi? sanoen: | 22:43 Hän sanoi heille: cuinga sijs Dawid cudzu hänen Herraxi hengesä? sanoden: |
22:44 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle.' | 22:44 Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikealla kädelläni, siihenasti kuin minä panen vihollises sinun jalkais astinlaudaksi. | 22:44 Herra sanoi minun Herralleni/ istu minun oikialle kädelleni/ sijhenasti cuin minä panen sinun wihollises jalcais astinlaudaxi. |
22:45 Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?" | 22:45 Jos siis David kutsuu hänen Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa? | 22:45 Jos sijs Dawid cudzu hänen Herraxi/ cuingast hän on hänen poicans? |
22:46 Ja kukaan ei voinut vastata hänelle sanaakaan; eikä siitä päivästä lähtien yksikään enää rohjennut kysyä häneltä mitään. | 22:46 Ja ei kenkään taitanut häntä mitään vastata: ei myös yksikään rohjennut sen päivän perästä häneltä enempää kysyä. | 22:46 Ja ei tainnut kengän händä mitän wastata. Ja ei myös yxikän rohgennut sen päiwän peräst hänelle enämbätä kysyä. |