Paavalin toinen kirje korinttolaisille
2239
delmällisemmäksi Jumalalle an-
nettujen monien kiitosten kautta,
13 kun he, tästä teidän palve-
luksestanne huomattuaan, kuinka
taattu teidän mielenne on, ylis-
tävät Jumalaa siitä, että te näin
alistuvaisesti tunnustaudutte Kris-
tuksen evankeliumiin ja näin vil-
pittömästi olette ruvenneet yh-
teyteen heidän kanssaan ja
kaikkien kanssa.
14 Ja hekin rukoilevat teidän
edestänne ja ikävöivät teitä sen
ylen runsaan Jumalan armon
tähden, joka on teidän osaksen-
ne tullut.
15 Kiitos Jumalalle hänen sa-
nomattomasta lahjastaan!
10 luku
Paavali pyytää korinttolaisia
käyttäytymään niin, ettei hänen
tarvitsisi esiintyä ankarasti heitä
kohtaan 1 – 6, torjuu vastusta-
jainsa väitteen, että hän kirjeis-
sään muka kyllä on mahtava,
mutta läsnä ollessaan heikko 7
– 11; ei tahdo kerskata muiden
työstä, vaan hänen kerskaukse-
naan on Herra 12 – 18.
1 Minä, Paavali, itse kehoitan
teitä Kristuksen laupeuden ja
lempeyden kautta, minä, joka
olen muka nöyrä kasvotusten
teidän kanssanne, mutta poissa
ollessani rohkea teitä kohtaan,
2 ja pyydän, ettei minun, kun
tulen teidän tykönne, tarvitsisi
käyttää sitä rohkeutta, millä aion
luottavaisesti uskaltaa käydä
eräiden kimppuun, jotka ajattele-
vat meistä, aivan kuin vael-
taisimme lihan mukaan.
3 Vaikka me vaellammekin lihas-
sa, emme kuitenkaan lihan mu-
kaan sodi;
4 sillä meidän sota-aseemme ei-
vät ole lihalliset, vaan ne ovat
voimalliset Jumalan edessä ha-
jottamaan maahan linnoituksia.
5 Me hajotamme maahan järjen
päätelmät ja jokaisen varustuk-
sen, joka nostetaan Jumalan
tuntemista vastaan, ja vangit-
semme jokaisen ajatuksen kuu-
liaiseksi Kristukselle
6 ja olemme valmiit rankaise-
maan kaikkea tottelemattomuut-
ta, kunhan te ensin olette täysin
kuuliaisiksi tulleet.
7 Nähkää, mitä silmäin edessä
on. Jos joku on mielessään