Paavalin toinen kirje korinttolaisille
2245
lapsilleen.
15 Ja minä olen mielelläni uh-
raava kaikki, uhraava itsenikin,
teidän sielujenne hyväksi. Senkö-
tähden, että teitä näin suuresti
rakastan, minä saan teiltä vä-
hemmän vastarakkautta?
16 Olkoonpa niin, etten minä
ole teitä rasittanut; mutta entä
jos olen viekas ja olen kavaluu-
della kietonut teidät pauloihini!
17 Olenkohan minä kenenkään
kautta, joita olen luoksenne lä-
hettänyt, pyrkinyt teistä hyöty-
mään?
18 Kehoitin Tiitusta menemään
ja lähetin veljen hänen kans-
saan; ei kai Tiitus ole pyrkinyt
teistä hyötymään? Emmekö ole
vaeltaneet samassa hengessä?
Emmekö samoja jälkiä?
19 Olette kai jo kauan sitten
luulleet, että me puolustaudum-
me teidän edessänne. Jumalan
edessä, Kristuksessa me pu-
humme; mutta kaikki teille ra-
kennukseksi, rakkaani.
20 Sillä minä pelkään, että tul-
lessani ehkä en tapaa teitä
semmoisina, kuin tahdon, ja että
te tapaatte minut semmoisena,
kuin te ette tahdo. Minä pel-
kään, että teidän keskuudessan-
ne ehkä on riitaa, kateutta, vi-
haa, juonia, panetteluja, juoruja,
pöyhkeilyä, epäjärjestyksiä;
21 ja että, kun tulen, Jumalani
on taas nöyryyttävä minua tei-
dän tykönänne, ja että joudun
suremaan monen tähden, jotka
ennen ovat synnissä eläneet ei-
vätkä ole katuneet sitä saastai-
suutta ja haureutta ja irstautta,
jota ovat harjoittaneet.
13 luku
Paavali sanoo tultuaan Korint-
toon käyttävänsä ankaruutta nii-
tä kohtaan, jotka synnissä elävät
1 – 4, ja kehoittaa korinttolaisia
koettelemaan itseään, onko Kris-
tus heissä 5 – 10. Hän lopettaa
kirjeensä kehoituksilla, terveh-
dyksillä ja toivotuksilla 11 – 13.
1 Kolmannen kerran minä nyt
tulen teidän tykönne. Kahden tai
kolmen todistajan sanalla on jo-
kainen asia vahvistettava.
2 Olen edeltäpäin sanonut ja
sanon edeltäpäin niille, jotka
ennen ovat syntiä tehneet, ja
kaikille muille - niinkuin silloin
sanoin, kun olin toista kertaa
