Paavalin toinen kirje korinttolaisille
2241
11 luku
Paavali pyytää korinttolaisia kär-
simään häneltä hiukan mielettö-
myyttäkin, koska hänen nyt täy-
tyy noita isoisia apostoleja vas-
taan kerskata 1 – 6. hän kers-
kaa siitä, ettei ole ottanut ko-
rinttolaisilta mitään palkkaa 7 –
15, sekä siitä, että hän Kristuk-
sen palveluksessa on tehnyt
enemmän työtä ja enemmän
kärsinyt kuin nuo vastustajat 16
– 33.
1 Jospa kärsisitte minulta hiukan
mielettömyyttäkin! Ja kyllähän te
minua kärsittekin.
2 Sillä minä kiivailen teidän puo-
lestanne Jumalan kiivaudella;
minähän olen kihlannut teidät
miehelle, yhdelle ainoalle, aset-
taakseni Kristuksen eteen puh-
taan neitsyen.
3 Mutta minä pelkään, että niin-
kuin käärme kavaluudellaan petti
Eevan, niin teidän mielenne ehkä
turmeltuu pois vilpittömyydestä
ja puhtaudesta, joka teissä on
Kristusta kohtaan.
4 Sillä jos joku tulee ja saarnaa
jotakin toista Jeesusta kuin sitä,
jota me olemme saarnanneet,
tai jos te saatte toisen hengen,
kuin minkä olette saaneet, tai
toisen evankeliumin, kuin minkä
olette vastaanottaneet, niin sen
te hyvin kärsitte.
5 Mutta minä en katso itseäni
missään suhteessa noita isoisia
apostoleja huonommaksi.
6 Jos olenkin oppimaton pu-
heessa, en kuitenkaan tiedossa;
olemmehan tuoneet sen teille
kaikin tavoin ilmi kaikissa asiois-
sa.
7 Vai olenko tehnyt syntiä siinä,
että - alentaessani itseni, jotta
te ylenisitte - olen ilmaiseksi ju-
listanut teille Jumalan evanke-
liumia?
8 Muita seurakuntia minä riistin,
ottaessani heiltä palkkaa palvel-
lakseni teitä. Kun olin teidän
luonanne ja kärsin puutetta, en
rasittanut ketään.
9 Sillä mitä minulta puuttui, sen
täyttivät veljet, jotka tulivat Ma-
kedoniasta; ja kaikessa minä va-
roin olemasta teille rasitukseksi,
ja olen vastakin varova.
10 Niin totta kuin Kristuksen to-
tuus on minussa, ei tätä kerska-
usta minulta riistetä Akaian
