Paavalin toinen kirje korinttolaisille
2242
maanäärissä.
11 Minkätähden? Senkötähden,
etten muka rakasta teitä? Juma-
la tietää sen.
12 Mutta mitä minä teen, sen
olen vastakin tekevä, riistääkseni
aiheen niiltä, jotka aihetta etsi-
vät, että heidät siinä, missä
kerskaavat, havaittaisiin saman-
kaltaisiksi kuin mekin.
13 Sillä semmoiset ovat val-
heapostoleja, petollisia työnteki-
jöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen
apostoleiksi.
14 Eikä ihme; sillä itse saatana
tekeytyy valkeuden enkeliksi.
15 Ei ole siis paljon, jos hänen
palvelijansakin tekeytyvät van-
hurskauden palvelijoiksi, mutta
heidän loppunsa on oleva hei-
dän tekojensa mukainen.
16 Vielä minä sanon: älköön ku-
kaan luulko minua mielettömäksi;
mutta vaikka olisinkin, ottakaa
minut mieletönnäkin vastaan, et-
tä minäkin saisin hiukan kerska-
ta.
17 Mitä nyt puhun, kun näin
suurella luottamuksella kerskaan,
sitä en puhu Herran mielen mu-
kaan, vaan niinkuin mieletön.
18 Koska niin monet kerskaavat
lihan mukaan, niin kerskaan mi-
näkin.
19 Tehän hyvin suvaitsette mie-
lettömiä, kun itse olette niin
mieleviä.
20 Tehän suvaitsette, että joku
teidät orjuuttaa, että joku teidät
syö puhtaaksi, että joku teidät
saa saaliiksensa, että joku itsen-
sä korottaa, että joku lyö teitä
kasvoihin.
21 Häpeäkseni sanon: tähän me
kyllä olemme olleet liian heikko-
ja. Mutta minkä joku toinen us-
kaltaa - puhun kuin mieletön -
sen uskallan minäkin.
22 He ovat hebrealaisia; minä
myös. He ovat israelilaisia; minä
myös. He ovat Aabrahamin sie-
mentä; minä myös.
23 He ovat Kristuksen palvelijoi-
ta - puhun kuin mieltä vailla -
minä vielä enemmän. Olen näh-
nyt vaivaa enemmän, olen ollut
useammin vankeudessa, minua
on ruoskittu ylen paljon, olen
monta kertaa ollut kuoleman
vaarassa.
24 Juutalaisilta olen viidesti
saanut neljäkymmentä lyöntiä,
yhtä vaille;
25 kolmesti olen saanut raippo-
