ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
70
29. Ja minulla olis kyllä voimaa
tehdä teille pahaa, mutta teidän
isänne Jumala sanoi menneenä
yönä minulle: kavahda itses pu-
humasta Jakobille hyvää eli pa-
haa.
30. Ja nyt ettäs kumminkin me-
nit pois, ja niin suuresti ikävöitsit
isäs huoneesen: miksis varastit
minun jumalani.
31. IV. Ja Jakob vastasi, ja sa-
noi Labanille: minä pelkäsin ja
luulin sinun väkivallalla ottavan
pois minulta sinun tyttäres.
32. Mutta kenenkä tyköä sinä
löydät jumalas, ei sen pidä elä-
män. Tunnustele meidän vel-
jeimme läsnä ollessa, mitä
omaas on minun tykönäni, ja
ota pois se. Mutta ei Jakob tie-
tänyt Rakelin niitä varastaneen.
33. Niin Laban meni Jakobin
majaan, ja Lean majaan, ja hei-
dän molempain piikainsa majaan,
ja ei löytänyt. Ja läksi Lean ma-
jasta, ja tuli Rakelin majaan.
34. Mutta Rakel oli ottanut epä-
jumalat ja pannut kamelein satu-
lan ala, ja istui siihen päälle;
mutta Laban etsi kaiken majan
ja ei löytänyt.
35. Ja hän sanoi isällensä: äl-
köön minun herrani vihastuko,
etten minä saa nousta sinun
edessäs: sillä minulle tapahtuu
vaimoin menon jälkeen*. Ja hän
etsi, ja ei löytänyt epäjumalian-
sa.
36. Ja Jakob vihastui ja riiteli
Labanin kanssa; vastasi ja sanoi
hänelle: mitä minä olen rikkonut,
ja mikä minun pahatekoni on,
ettäs minua olet niin vihaisesti
ajanut takaa?
37. Sinä olet etsiskellyt kaikki
minun taloni kalut, mitäs olet
löytänyt kaikista sinun talois ka-
luista? Tuo tähän minun ja sinun
veljeis eteen, ratkaista meidän
kahden vaiheellamme.
38. Minä olen ollut sinun ty-
könäs jo kaksikymmentä ajastai-
kaa, ja sinun lampaas ja vuohes
ei ole hedelmättömät olleet: ja
en ole minä syönyt oinaita sinun
laumastas.
39. Enkä ole tuonut sinulle pe-
dolta haaskattua, mutta minun
piti sen maksaman, sen olet si-
nä minun kädestäni vaatinut:
niin myös mitä ikänänsä sinulta
päivällä eli yöllä varastettu oli.
40. Päivällä on minun helle vä-
syttänyt, ja yöllä vilu: ja uni on
