ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
41
poikansa tähden.
12. Mutta Jumala sanoi Abraha-
mille: älä ota sitä pahakses po-
jasta ja palkkapiiastas: kaikki mi-
tä Saara sinulle sanoo, niin kuu-
le häntä: sillä Isaakissa pitää si-
nulle siemen kutsuttaman.
13. Minä teen myös piikas pojan
(suureksi) kansaksi; että hän si-
nun siemenes on.
14. Niin nousi Abraham aamulla
varhain, ja otti leipiä ja vesileilin;
ja antoi Hagarille, ja pani hänen
selkäänsä, ja (antoi hänelle) po-
jan, ja laski hänen menemään.
Ja hän meni matkaansa, ja eksyi
BerSaban korvessa.
15. III. Koska vesi oli loppunut
leilistä, heitti hän pojan puun al-
le.
16. Ja meni pois, ja istui hänen
kohdallensa taamma, liki joutsen
kantamalle; sillä hän sanoi: en
minä voi nähdä pojan kuolemaa.
Ja hän istui hänen kohdallensa,
korotti äänensä ja itki.
17. Ja Jumala kuuli pojan ää-
nen, ja Jumalan enkeli huusi
Hagaria taivaasta, ja sanoi hä-
nelle: mikä sinun on, Hagar? älä
pelkää; sillä Jumala on kuullut
pojan äänen, kussa hän makaa.
18. Nouse, ota poika, ja tue
häntä kädelläs: sillä minä teen
hänen suureksi kansaksi.
19. Ja Jumala avasi hänen sil-
mänsä, että hän näki vesikaivon;
niin hän meni ja täytti leilin ve-
dellä, ja antoi pojan juoda.
20. Ja Jumala oli pojan kanssa,
ja hän kasvoi; ja asui korvessa,
ja tuli tarkaksi joutsimieheksi.
21. Ja asui Paranin korvessa; ja
hänen äitinsä otti hänelle emän-
nän Egyptin maalta.
22. IV. Sillä ajalla puhui Abimelek
ja hänen sotapäämiehensä Phi-
kol* Abrahamille, sanoen: Juma-
la on sinun kanssas kaikissa mi-
tä sinä teet.
23. Niin vanno nyt minulle tässä
Jumalan kautta, ettes ole minul-
le, ja minun pojalleni, ja poi-
kanipojalle petollinen; vaan sen
laupiuden jälkeen, jonka minä
tein sinun kanssas, tee sinä
myös minun kanssani, ja sen
maan kanssa, jossa sinä olet
muukalainen.
24. Niin sanoi Abraham: minä
vannon.
25. Ja Abraham nuhteli Abimele-
kiä, sen vesikaivon tähden, kun
Abimelekin palveliat olivat väki-
