ENSIMMÄINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
2855
jonka me jälleen omistaneet
olemme, on meidän isäimme pe-
rintö, ja ei se kenenkään muiden
oma ole; mutta meidän vihol-
lisemme ovat sen kauvan aikaa
väkivallalla ja vääryydellä
omanansa pitäneet.
34. Sentähden olemme me nyt
meidän omamme jälleen otta-
neet, ja emme kenenkään toisen
omaa.
35. Mutta että sinä sitä valitat,
että me Jopen ja Gatsan olem-
me ottaneet, siihen oli se syy,
että niistä tehtiin meidän maa-
kunnallemme ja kansallemme
suuri vahinko; mutta kuitenkin
me tahdomme niiden edestä an-
taa sata leiviskää.
36. Siihen ei Atenobius mitään
vastannut, vaan vihastui ja meni
matkaansa kuninkaan tykö, ja
ilmoitti hänelle Simonin vastauk-
sen, ja hänen kunniansa ja ja-
loutensa ja kaikki, mitä hän
nähnyt oli. Silloin kuningas vi-
hastui sangen hirmuisesti.
37. Mutta Tryphon pääsi pois
sieltä, ja haahdella pakeni Or-
tosiaan.
38. Niin kuningas teki Kendebe-
uksen merimaakunnan päämie-
heksi, ja antoi hänelle sotaväkeä
sekä ratsasmiehiä että jalkamie-
hiä,
39. Ja käski hänen sioittaa it-
sensä Juudan maan rajoille, ja
vahvistaa Kedronin kaupungin, ja
rakentaa linnan vuorelle, josta
heidän piti Juudeaan menemän:
mutta kuningas ajoi Tryphonia
takaa, käsittääksensä häntä.
40. Kuin siis Kendebeus tuli
Jamniaan, löi hän Juudalaisia ja
ryösti heidän maakuntansa, ja
antoi tappaa paljon kansaa, ja
otti monta kiinni ja vei pois,
41. Ja rakensi Kedronin kaupun-
gin, ja pani siihen sotaväkeä, et-
tä he sieltä rajoilta olisivat ka-
ranneet ulos, ja sulkeneet Juu-
dalalsten sotaväen tien, niinkuin
kuningas heidän käskenyt oli.
16. Luku
Johanneksen Simonin pojan ur-
hoollisuudesta, niin myös Ptolo-
meuksen murhatyöstä appiansa
Simonia vastaan.
Sentähden meni Johannes Gat-
sasta isänsä Simonin tykö, ja il-
moitti hänelle, että Kendebeus
