ENSIMMÄINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
2847
sai yhden tornin.
44. Ja ne, jotka tulivat tornin
päälle, hyppäsivät kaupunkiin. Ja
kansa, joka oli kaupungissa,
hämmästyi ja peräti peljästyi,
45. Ja juoksivat vaimoinensa ja
lapsinensa muurien päälle, repäi-
sivät vaatteensa ja huusivat kor-
kiasti, anoivat armoa ja sanoivat:
46.Älä meitä rankaise meidän
pahuutemme jälkeen, mutta ole
meille armollinen, niin me tah-
domme hyvällä mielellä kuuliai-
set olla.
41. Tämä lepytti Simonin niin,
ettei hän antanut heitä tappaa;
mutta käski heitä mennä kau-
pungista pois, ja antoi puhdistaa
ne huoneet, Joihin epäjumalat
pannut olivat.
48. Sitten meni hän kaupunkiin,
kiitti ja kunnioitti Jumalaa, ja an-
toi kaikki kauhistukset ottaa pois
ja hävittää, ja pani siihen kan-
saa, Joka Jumalan lain piti, ja
teki kaupungin vahvaksi, ja ra-
kensi jällensä siihen itsellensä
huoneen.
49. Ja ne, jotka Jerusalemin lin-
nassa olivat, suljettiin, niin ettei
yksikään saanut käydä ulos taik-
ka sisälle, eikä mitään ostaa
taikka myydä, mutta kärsivät
suurta nälkää, niin että monen
täytyi nälästä kuolla.
50. Ja sentähden he huusivat
Simonin tykö, Ja rukoilivat rau-
haa ja antoivat itsensä. Niin teki
Simon armon heidän kanssansa
ja antoi heidän elää. Mutta hei-
dän piti linnasta menemän pois,
ja Simon antoi linnan jälleen
puhdistaa kaikista kauhistuksista,
51. Ja sai sen kolmantena päi-
vänä kolmattakymmentä toisena
kuuna, ensimäisenä vuotena
kahdeksattakymmentä toista sa-
taa, ja meni sinne kiitosvirsillä,
palmuoksilla ja kaikkinaisilla kan-
teleilla, kiitti Jumalaa, että he
siitä suuresta julmuudesta, joka
Israelin päällä oli, tulivat vapah-
detuksi.
52. Ja käski sen päivän joka
vuosi ilolla pyhitettää,
53. Ja rakensi vuorella muurit
ympäri templiä, läsnä linnaa, ja
teki ne vielä vahvemmiksi, ja
asui itse siellä, hän ja ne, jotka
hän tykönänsä piti.
54. Ja että hän näki poikansa
Johanneksen toimellisen ja kel-
vollisen miehen olevan, asetti
hän hänen kaiken sotaväen
