ENSIMMÄINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
2849
ja ei he ketään peljänneet, sillä
ei yksikään tohtinut heitä vaiva-
ta.
13. Ja ei Syrian kuninkaat tohti-
neet siihen aikaan heille mitään
pahaa tehdä.
14. Ja hän teki oikeuden maa-
kunnassa, ja varjeli köyhiä kan-
sansa seassa väkivaltaa vastaan,
ja rankaisi kaikki väärät, ja hu-
kutti jumalattomat.
15. Pyhän saatti hän jälleen
kunniaan, ja antoi pyhää kalua
siihen lisätä.
16. Ja kuin se sanoma kuului
Roomissa ja Spartassa, että Jo-
natan tapettu oli, tulivat he
kaikki surullisiksi.
17. Mutta kuin Roomalaiset kuu-
livat, että Simon hänen veljensä
oli ylimmäinen pappi, ja oli
maakunnan omistanut, ja viholli-
set ajanut pois,
18. Niin he uudistivat sen liiton,
jonka he ennen Juudaan ja hä-
nen veljensä Jonatanin kanssa
tehneet olivat, ja kirjoittivat vas-
kitauluihin ja lähettivät hänelle.
19. Se kirjoitus luettiin julkisesti
kansan edessä Jerusalemissa.
20. Ja Spartasta kirjoitettiin Si-
monin tykö näin: neuvonantajat
ja Spartan asuvaiset toivottavat
ylimmäiselle papille Simonille, ja
vanhimmille, ja papeille, ja Juu-
dan kansalle, omille veljillensä,
terveyttä!
21. Teidän asianajajat tulivat
meidän tykömme ja sanoivat, et-
tä te teidän vihollisenne olette
lyöneet suurella kunnialla, ja
olette nyt hyvässä rauhassa, jos-
ta meillä on suuri ilo. Me olem-
me myös meidän kaupungin kir-
joihin antaneet kirjoittaa, mitä he
toimittaneet ovat, näin:
22. Juudalaisten asianajajat,
Numeuius Antiokuksen poika ja
Antipater Jasonin poika, tulivat
meidän tykömme uudistamaan
ystävyyttä Juudalaisten ja mei-
dän välillämme.
23. Ja me toimitimme yksimieli-
sesti, että ne sanansaattajat
kunniallisesti piti otettaman vas-
taan, ja heidän puheensa kau-
pungin kirjaan kirjoitettaman
ijankaikkiseksi muistoksi. Tämän
vastauksen he kirjoittivat Si-
monille, ylimmäiselle papille.
24. Senjälkeen lähetti Simon
Numeniuksen jällensä Roomiin,
viemään suurta kultaista kilpeä,
joka painoi tuhannen leiviskää,
