ENSIMMÄINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
2837
tuhatta miestä, ja sytyttivät tulen
kaupungissa, ja ottivat heidän
tavaransa. Näin he auttivat ku-
ningasta.
49. Kuin kaupungin kansa näki,
että Juudalaiset kaupungin sai-
vat haltuunsa, myöntyivät he, ja
huusivat kuninkaalle, ja rukoilivat
rauhaa, että Juudalaiset olisivat
asetetut, ettei he myös enää vä-
keä tappaneet olisi, ja kaupunkia
peräti hävittäneet.
50. Niin tehtiin rauha, ja Juuda-
laiset heittivät aseensa pois, ja
suuresti kunnioitettiin kuninkaal-
ta, ja saivat korkian nimen koko
valtakunnassa;
51. Ja menivät jälleen kotiansa
Jerusalemiin, ja veivät myötänsä
paljon hyvyyttä, jonka he olivat
sodassa voittaneet.
52. Koska siis Demetrius taas
surutoin oli, ja rauha oli kaikissa
paikoissa hänen valtakunnassan-
sa,
53. Ei hän ensinkään pitänyt si-
tä, mitä hän Jonatanille luvannut
oli, mutta peräti eroitti itsensä
hänestä, ja oli hänelle kiittämä-
töin hänen hyväin tekoinsa
edestä, ja osoitti hänelle petolli-
suutensa.
54. Vähää jälkeen tuli Tryphon
jälleen nuoren Antiokuksen kans-
sa. Tämä Antiokus tuli kunin-
kaaksi, ja pantiin kruunu hänen
päähänsä.
55. Ja hänen tykönsä tuli kaikki
se sotaväki, jolle kuningas oli
luvan antanut. Kuin he sotivat
Demetriuksen kanssa, löivät he
hänet pakoon, ja ajoivat häntä
takaa.
56. Ja Tryphon otti elephantit ja
voitti Antiokian.
57. Ja nuori Antiokus kirjoitti
Jonatanille, ja vahvisti hänen
ylimmäisen papin virkaan ja
myöten antoi, että hänen ne
neljä kaupunkia piti omistaman
ja pitämän, ja oleman kuninkaan
ystävänä;
58. Ja lähetti hänelle kultaisia
astioita, ja antoi luvan hänelle
pitää kultaa pöydällänsä ja pur-
puraa ja kultaisen vyön kantaa
suolillansa.
59. Ja Simonin, Jonatanin veljen,
teki hän sen maakunnan pää-
mieheksi Tyrosta niin hamaan
Egyptiin asti.
60. Ja Jonatan läksi ulos ja
meni, virran ylitse, ja tuli niihin
kaupunkeihin, jotka olivat ympä-
