P. PAAVALIN 1 EPISTOLA KORINTILAISILLE
2381
kuolemasta* päästi ja päästää;
ja me turvaamme hänen pääl-
lensä, että hän tästedeskin mei-
tä päästää,
11. Ynnä myös teidän rukous-
tenne avulla* meidän edestäm-
me, että meidän tähtemme, siitä
lahjasta, joka meille annettu on,
pitäis monelta ihmiseltä kiitos
tehtämän.
12. Sillä se on meidän kerskauk-
semme, nimittäin meidän oman-
tuntomme todistus, että me yk-
sinkertaisuudessa ja Jumalan
vakuudessa, ei lihallisessa vii-
saudessa*, vaan Jumalan ar-
mossa olemme maailmassa vael-
taneet, mutta enimmästi teidän
tykönänne.
13. Sillä emmepä me muuta teil-
le kirjoita, vaan sitä, mitä te lu-
ette eli myös tiedätte; mutta mi-
nä toivon, että te myös loppuun
asti tiedätte.
14. Niinkuin te puolittain meidät
tietäneet olette, että me olemme
teidän kerskaamisenne, niinkuin
tekin meidän kerskauksemme
Herran Jesuksen päivänä olette.
15. II. Ja senkaltaisella uskalluk-
sella tahdoin minä ennen tulla
teidän tykönne*, että te toisen
kerran olisitte saaneet minulta
jonkun hyvän työn,
16. Ja minä olisin vaeltanut tei-
dän kauttanne Makedoniaan*, ja
Makedoniasta teidän tykönne ta-
kaperin tullut, ja niin teiltä Juu-
deaan johdatetuksi.
17. Koska minä tätä ajattelin,
lienenkö minä sen tehnyt hem-
peydestä? Eli ovatko minun ai-
voitukseni, joita minä aivon, li-
halliset? että minun tykönäni olis
niin, niin, ja ei, ei.
18. Mutta Jumala on vakaa, ett-
ei meidän puheemme ole teille
niin ja ei ollut.
19. Sillä Jumalan Poika, Jesus
Kristus, joka teidän seassanne
meiltä saarnattu on, nimittäin
minulta ja Silvanukselta ja Timo-
teukselta, ei ollut niin ja ei, vaan
oli hänessä niin.
20. Sillä kaikki Jumalan lupauk-
set ovat niin hänessä ja ovat
amen hänessä, Jumalan kunni-
aksi meidän kauttamme.
21. Mutta Jumala on se, joka
meitä teidän kanssanne Kristuk-
sessa vahvistaa, ja on meitä
voidellut,
22. Joka myös on meitä lukin-
nut, ja antoi Hengen pantiksi
