P. PAAVALIN 1 EPISTOLA KORINTILAISILLE
2383
sen puolesta, ettemme saatanal-
ta voitetuksi tulisi;
11. Sillä eipä meiltä ole salattu,
mitä hänen mielessänsä on.
12. II. Mutta kuin minä tulin
Troadaan* Kristuksen evanke-
liumia saarnaamaan, ja minulle
avattiin ovi+ Herrassa, niin ei
minulla ollut yhtään lepoa hen-
gessäni, etten minä Titusta mi-
nun veljeäni löytänyt.
13. Mutta kuin minä olin heidän
hyvästi jättänyt, menin minä siel-
tä Makedoniaan.
14. Mutta kiitetty olkoon Jumala,
joka aina antaa meille voiton
Kristuksessa, ja julistaa joka pai-
kassa hänen tuntemisensa* ha-
jun meidän kauttamme!
15. Sillä me olemme Jumalalle
yksi hyvä haju Kristuksessa, sekä
niiden seassa, jotka autuaaksi
tulevat, että myös niiden seassa,
jotka hukkuvat;
16. Näille tosin surman haju
kuolemaksi, mutta toisille elämän
haju elämäksi*: ja kuka on nyt
tähän kelvollinen+?
17. Sillä emmepä me ole senkal-
taiset kuin muutamat, jotka Ju-
malan sanaa myyskentelevät;
vaan vakuudesta* ja niinkuin
Jumalasta me puhumme Juma-
lan kasvoin edessä, Kristuksessa.
3. Luku.
I. Paavali sanoo Korintilaiset ylis-
tyskirjaksensa; II. Osoittaa, mistä
viran soveliaisuus tulee; III. näyt-
tää eroituksen lain ja evanke-
liumin viran välillä.
I. Rupeemmeko me siis itsiämme
taas kehumaan? eli tarvitsemme-
ko me, niinkuin muutamat, kii-
toskirjaa teidän tykönne, eli kii-
toskirjaa teiltä?
2. Te olette meidän kirjamme*,
meidän sydämiimme kirjoitetut,
joka kaikilta ihmisiltä tunnetaan
ja luetaan.
3. Ja te olette ilmoitetut, että te
Kristuksen lähetyskirja olette,
meidän palveluksemme kautta
valmistettu, ei pläkillä kirjoitettu,
vaan elävän Jumalan hengellä,
ei kivisiin tauluihin*, vaan lihalli-
siin+ sydämen tauluihin§.
4. II. Mutta senkaltainen uskallus
on meillä Kristuksen kautta Ju-
malan puoleen.
5. Ei niin, että me olemme itse
meistämme soveliaat jotakin
