P. PAAVALIN 1 EPISTOLA KORINTILAISILLE
2377
keman päällensä katoomatto-
muuden ja kuoleva pukee pääl-
lensä kuolemattomuuden.
54. IV. Mutta koska katoova pu-
kee päällensä katoomattomuu-
den ja kuoleva pukee päällensä
kuolemattomuuden, silloin täyte-
tään se sana, joka kirjoitettu on:
kuolema on nielty voitossa.
55. Kuolema, missä on sinun
otas? Helvetti, missä on sinun
voittos?
56. Mutta kuoleman ota on synti
ja synnin voima on laki.
57. Mutta kiitos olkoon Jumalan,
joka meille voiton antanut on
meidän Herran Jesuksen Kristuk-
sen kautta!
58. Sentähden, minun rakkaat
veljeni, olkaat vahvat, järkähty-
mättä ja aina yltäkylläiset Herran
töissä, tietäen, ettei teidän työn-
ne ole turha Herrassa.
16. Luku.
I. Paavali käskee Korintilaisten
koota apua köyhille pyhille Jeru-
salemissa, ja lupaa heitä oppia;
II. Anoo lempeä Timoteusta ja
muutamia muita kohtaan, neu-
voen vahvuuteen; III. Päättää tä-
män epistolan tervehdyksillä, uh-
kauksella ja toivotuksella.
I. Mutta avun hakemisessa* py-
hiä varten, niinkuin minä Galatin
seurakunnille säätänyt olen, niin
te myös tehkäät.
2. Ensimäisenä sabbatina otta-
kaan jokainen teistä tykönsä jo-
takin ja kootkaan varansa jäl-
keen, ettei äsken silloin, kuin
minä tulen, niitä hakemaan ruve-
ta.
3. Mutta kuin minä tullut olen,
jotka te kirjoilla valitsette, ne
minä tahdon lähettää viemään
teidän lahjojanne Jerusalemiin.
4. Jos taas niin on sovelias, että
minä itse sinne vaellan, niin he
saavat minun kanssani vaeltaa.
5. Mutta minä tahdon teidän ty-
könne tulla, kuin minä Make-
donian kautta vaellan. (Sillä mi-
nun pitää Makedonian lävitse
vaeltaman.)
6. Mutta teidän tykönänne minä
mitämaks viivyn* eli myös talvea
pidän, että te minua saattaisitte,
kuhunka minä matkustan.
7. Sillä en minä nyt mennessäni
tahdo teitä nähdä; sillä minä
toivon saavani jonkun ajan viipyä
