Pyhän Lucan evankelium
Fangiuxen heitettu/ iota he anoit. Mutta Iesum hen annoi heiden
haltuns.
Ja päästi sen heille joka kapinan ja miestapon tähden oli wankeukseen
heitetty/ jota he anoit. Mutta Jesuksen hän antoi heidän haltuunsa.
23:26 Ja quin he henen wlosweit/ käsitit he yhden/ Simonan Kyreniast/
ioca Pellolda tuli/ ia panit Ristin hene' pälens/ candaman Iesusen
ieliest.
Ja kuin he hänen ulosweit/ käsitit he yhden/ Simonin Kyreniasta/ joka
pellolta tuli/ ja panit ristin hänen päällensä/ kantamaan Jesuksen
jäljestä.
23:27 Mutta hende seurasi swri Joucko Canssa ia Waimoija/ iotca mös
idkit ia parghuit hende.
Mutta häntä seurasi suuri joukko kansaa ja waimoja/ jotka myös itkit ja
parkuit häntä.
23:28 Nin Iesus kiensijn heiden poleens/ ia sanoi/ Te Jerusalemin
Tytteret/ elket idkekö minu' ylitzen/ Waan idkeket itze teiden ylitzen/
ia teiden Lastenne ylitze/
Niin Jesus kääntyi heidän puoleensa/ ja sanoi/ Te Jerusalemin tyttäret/
älkäät itkekö minun ylitsen/ Waan itkekäät itse teidän ylitsen/ ja teidän
lastenne ylitse/
23:29 Sille ette catzo/ ne peiuet tuleuat/ coska he sanouat/ Autuat
ouat ne hedhelmettömet/ ia ne Cohdut/ iotca eiuet synnytteneet/ ia ne
Niset/ iotca ei imetteneet.
Silllä että katso/ ne päiwät tulewat/ koska he sanowat/ Autuaat owat
ne hedelmättömät/ ja ne kohdut/ jotka eiwät synnyttäneet/ ja ne
nisät/ jotka ei imettäneet..
23:30 Silloin he rupeuat sanoman Worille/ Langetcat meiden pälen/ Ja
Cuckulaisille/ Peitteket meite.
Silloin he rupeawat sanomaan wuorille/ Langetkaat meidän päällen/ ja
kukkulaisille/ Peittäkäät meitä.
23:31 Sille ette ios nämet tapactuuat torehes puus/ mite sijtte quiuetus