P. Pawalin Toinen Epistola Corintherein tygö .
VII. Lucu .
APostoli neuwo carttaman caickinaista saastaisutta/ ja ahkeroidzeman pyhä elämätä/ v. 1.
Ja tietä anda/ cuinga paljo hän oli lohdutettu heildä/ että hän cuuli heidän nijn tekewän/ v. 3.
Ja että hän ennen jotakin cowin heidän tygöns kirjoittanut oli/ oli heidän parannuxexens tullut/ v. 8.
Nijn myös sijtä/ ettei hän turhan heitä Tituxen edes kerscannut ollut: waan Titus oli löytänyt heidän sencaltaisexi cuin hän sanonutkin oli/ v. 13.
2 Kor 7:1 ETtä meillä nyt sencaltaiset lupauxet owat/ minun rackani/ puhdistacam sijs idzem caikesta Lihan ja Hengen saastaisudesta/ täyttäin pyhyttä Jumalan pelgosa.
2 Kor 7:2 Seuratcat meitä/ en me ketän wastan rickonet/ en me kellengän lijca tehnet/ en me ketän wietellet.
2 Kor 7:3 Sencaltaista en sano minä teille cadotuxexi: Sillä minä olen teille tästä jo ennengin sanonut/ että te oletta meidän sydämisäm ynnä cuolla ja elä.
2 Kor 7:4 Minä puhun teille suurella rohkeudella. Minä kerscan paljo idziäni teistä: minä olen lohdatuxella täytetty: minä olen ylönpaldises ilos caikesa meidän waiwasam.
2 Kor 7:5 Sillä cosca me Macedoniaan tulimma/ ei meidän lihallem ollut yhtän helpo/ waan caikisa paicoisa olimma me waiwasa/ ulcoisest sota/ sisällisest pelco.
2 Kor 7:6 Mutta Jumala joca nöyriä lohdutta/ hän lohdutti myös meitä Tituxen tulemisella.
2 Kor 7:7 Ei ainoastans hänen tulemisellans/ waan myös sillä lohdutuxella jonga hän teildä saanut oli/ ja ilmoitti meille teidän halun/ teidän itcun ja teidän ahkerudenne minusta/ nijn että minä wielä enämmin ihastuin.
2 Kor 7:8 Sillä se cuin minä teitä minun lähetyskirjallani murhesen saatin/ embä minä sitä cadu ja ehkä minä caduisin/ cuitengin että minä näen sen lähetyskirjan teitä hetken aica murhesa pitänen/
2 Kor 7:9 Nijn minä cuitengin sijtä iloidzen/ en sijtä että te murehisa olitta/ waan että te olitta murehisa parannuxexi. Sillä te oletta murhelliset ollet Jumalan mielen jälken/ nijn ettei teille pidäis meistä joscus wahingota oleman.
2 Kor 7:10 Sillä se murhe/ joca Jumalan mielen jälken tapahtu/ saatta catumisen autuudexi/ jota ei yxikän cadu. Mutta mailman murhe saatta cuoleman.
2 Kor 7:11 Cadzocat/ että te olitta Jumalan mielen jälken murhelliset/ cuinga suuren ahkeruden se on teisä waicuttanut. Ja tosin wastamisen/ närkästyxen/ pelgon/ halamisen/ kijwauxen ja coston. Te oletta caikisa teidänne puhtaxi osottanet työsä.
2 Kor 7:12 Sentähden waicka minä teille kirjoitin/ nijn ei se ole cuitengan sen tähden tapahtunut joca rickonut oli/ eikä sen tähden jolle wäärys tehtin/ mutta sentähden/ että teidän ahkeruden meidän cohtam Jumalan edes julkisexi tulis.
2 Kor 7:13 Sentähden me olemma saanet lohdutuxen/ että tekin oletta lohdutetut. Mutta wielä enämmin iloidzisimma me Tituxen ilosta: Sillä hänen Hengens on teildä caikilda wirwotettu.
2 Kor 7:14 Ja mitä minä hänen edesäns teistä kerscannut olen/ embä minä sitä häpe/ waan nijncuin caicki owat todet/ cuin minä teille puhunut olen: nijn on myös meidän kerscauxem Tituxen edesä todexi tullut.
2 Kor 7:15 Ja hänellä on sangen suuri sydämelinen halu teidän puoleen/ cosca hän caickein teidän cuuliaisuttan muista/ cuinga te pelgolla ja wapistuxella händä wastan rupeisitta.
2 Kor 7:16 Minä iloidzen/ että minä caikisa asioisa teihin saan turwata.
Vers. 1. Hengen saastaisudesta ) Se on: opin ja uscon saastaisus/ nijncuin wäärät Apostolit opetit.
v. 2. Seuratcat meitä ) Se on: ymmärtäkät cuinga uscollisest me teidän ja ei meidän parastam cadzonet olem/ ja ottacat meidän neuwom.
v. 10. Murhe Jumalan mielen jälken ) On se/ joca tule tehdyist synneist/ etc. Mailman murhe on/ joca tule muusta ruumillisest wahingost eli wastoinkäymisest.