P. Pawalin Toinen Epistola Corintherein tygö .
X. Lucu .
TÄsä Apostoli wasta edestäns wääriä Apostoleita wastan/ jotca hänen ylöncadzoit hänen nöyrän menons tähden/ heidän tykönäns olles/ ja panettelit händä/ nijncuin hän lihallisesta halusta jotacuta tekis/ ja sano: ettei hän lihallisilla aseilla ja miecoilla/ waan hengellisillä warustettu oli/ cukistaman caicke sitä cuin idzens asetta Christusta ja hänen waldacundans wastan/ sijhen hän oli woiman saanut/ v. 1.
Ja että hän idze oli nijn töillä läsnä/ cuin hän oli kirjoituxella pois/ v. 9.
Waickei hän idzestäns kerscata tahdo ja muiden töistä/ cuin hänen wastanseisojans teit/ v. 12.
2 Kor 10:1 Mutta minä Pawali neuwon teitä Christuxen siweyden ja kärsimisen tähden/ minä joca teidän tykönän ollesani kehno olen/ waan poisollesani olen minä rohkia teitä wastan.
2 Kor 10:2 Mutta minä rucoilen teitä/ ettei minua waaditais rohkiaxi tykönä ollesani/ ja nijncuin minulla luullan rohkeus muutamita wastan olewan/ jotca meitä luulewat/ meidän lihamma jälken waeldawan.
2 Kor 10:3 Sillä ehkä me lihasa waellamme/ embä me sentähden lihan jälken sodi.
2 Kor 10:4 Sillä ei meidän sotaasem ole lihalliset/ waan wäkewät Jumalan edes/ cukistaman nijtä warjeluxia/ joilla me aiwoituxet lyömme maahan/
2 Kor 10:5 Ja caiken corkeuden/ cuin hänens corgotta Jumalan tundemista wastan/ ja fangixi otamme caiken ajatuxen Christuxen cuuliaisuden ala:
2 Kor 10:6 Ja olemma walmit costaman caickia cowacorwaisutta/ cosca teidän cuuliaisuden täytetän. Duomidzettaco te näkywäisten jälken.
2 Kor 10:7 Jos jocu uscalda sen päälle/ että hän on Christuxen oma/ se ajatelcan idzelläns/ että nijncuin hän on Christuxen oma/ nijn olemma me myös Christuxen omat.
2 Kor 10:8 Ja jos minä wielä enämmän idziäni kerscaisin meidän wallastam/ cuin HERra meille andanut on teidän parannuxexen/ ja ei pahennuxexen/ embä minä sijttekän häpiäis.
2 Kor 10:9 ( Mutta minä sanon ) ettei teidän pitä luuleman/ nijncuin minä teitä Lähetyskirjallani peljätäisin.
2 Kor 10:10 Sillä Lähetyskirjat ( sanowat he ) owat rascat ja wäkewät/ mutta ruumillinen läsnäolemus on heicko/ ja puhe on ylöncadzottu.
2 Kor 10:11 Sencaltainen ajatelcan/ että nijncuin me olemma Lähetyskirjan sanois poisolduani: nijn me myös kyllä tohdimma olla idze työllä läsnäolduam.
2 Kor 10:12 Sillä embä me julke meitäm luke eli werrata nijhin/ jotca idziäns ylistäwät/ mutta että he idze heidäns mittawat/ ja pitäwät ainoastans idze heistäns/ nijn ei he mitän ymmärrä.
2 Kor 10:13 Mutta embä me meitäm kersca ylidze määrän/ waan ainoastans cohtullisen määrätyn mitan jälken/ cuin Jumala meille mitannut on/ joca myös teihingin ulottu.
2 Kor 10:14 Sillä embä me idziämme wenytä/ nijncuin en me oliscan teihin ulottunet: sillä me olemma jo haman teidän tygön Christuxen Evangeliumilla tullet/
2 Kor 10:15 Ja en me kersca meitäm ylidze määrän wieraisa töisä. Ja me toiwomma/ cosca teidän uscon caswa teisä/ että mekin meidän määräm jälken tahdomma lewetä/
2 Kor 10:16 Ja sitä Evangeliumita saarnata/ nijlle cuin tuolla puolen teitä asuwat/ engä meitäm kersca sijtä/ cuin wierasten määrän jälken walmistettu on.
2 Kor 10:17 MUtta joca idziäns kersca/ se kerscatcan idziäns HERrasa:
2 Kor 10:18 Sillä joca idziäns kijttä/ ei se ole coeteldu/ waan se jota HERra kijttä.
Vers. 13. Ylidze määrän ) En me tahdo aiwa awaralda kerscata meitäm/ jollen me hamas teidän tygön tullet olis nijncuin muut tekewät/ ja kerscawat muiden työstä/ joca meidän on.