P. Pawalin Epistola Romarein tygö .
Esipuhe P. Pawalin Epistolast / Romarein tygö .
TÄmä Epistola on oikia pääcappale Udesta Testamendistä/ ja caickein selkein Evangelium/ joca olis kelwollinen/ ettei jocainen Christitty ihminen ainoastans sitä sana sanasta muistais: mutta myös sitä jocapäiwä harjoittelis/ nijncuin sielun jocapäiwäistä leipä: sillä ei hän taita coscan täydellisest eli cohtullisest luetta eikä pideldä.
Ja jota enämmin sitä luetan/ nijn sen caunemmaxi se tule.
Sentähden on tämä Esipuhe tehty/ jolla nijncuin owi tähän Epistolahan walmistetan/ sitä sen paremmin ymmärrettä.
Sillä tähänasti on hän moninaisilla selityxillä pimitetty/ joca on cuitengin idzestäns kircas paiste/ ja woi caiken Ramatun walaista ja selittä.
Ensin tule meidän puhen parsi ymmärtä ja tietä/ mitä P. Pawali näillä sanoilla ajattele: Laki/ Syndi/ Armo/ Usco/ Wanhurscaus/ Liha/ Hengi/ ja muut sencaltaiset: ei hänestä muutoin ole mitän hywä/ sille joca händä luke.
SE sana/ Laki/ ei pidä täsä ymmärrettämän/ cuin jocu tahdois sen cansa ymmärtä jongun opetuxen/ mitä ihmisen tekemän eli jättämän pitä.
Nijncuin mailmallises Lais tapahtu/ josa Laki töillä täytetän/ ehkei se sydämest tapahduis: mutta Jumala duomidze sydämen pohjan jälken.
Sentähden myös hänen Lakins waati sydämen pohja/ eikä tydy töihin/ mutta pikemmin laitta nijtä töitä/ cuin ei sydämest tehdä/ nijncuin ulcocullaisus ja walhe.
Jongatähden caicki ihmiset walehteliaxi cudzutan/ Psal: 116:11.
Sillä ei yxikän ihminen taida pitä Lakia sydämens pohjasta/ mutta caicki löytäwät idzesäns ylönmielisyden sijhen cuin hywä on: ja himon sijhen cuin paha on.
Cusa ei ole wahwa halu hywään/ ei siellä myös ole sydämen pohja Jumalan Lakijn.
Ja sentähden siellä totisest syndiä tehdän ja Jumalan mieli ricotan/ ehkä cuinga cunnialinen elämä ja hywät työt ulconaisest kijldäwät.
Sijtä P. Pawali toises Lugus päättä Judalaiset caicki syndisexi/ ja sano: ne jotca Lain täyttäwät/ owat ainoastans wanhurscat Jumalan edes: jonga cansa hän tahto/ ettei yxikän taida Lakia töillä täyttä/ mutta sano parammin heille: sinä opetat ettei pidä huorin tehtämän/ ja cuitengin sinä idze teet huorin.
Item: joisa sinä toista duomidzet/ nijsä sinä idzes duomidzet.
Nijncuin hän tahdois sanoa: kyllä sinä hywästi ja caunisti Lain töisä elät/ ja duomidzet nijtä jotca ei nijn tee/ taidat myös jocaista opetta: Sinä näet raiscan toisen silmäsä/ mutta et sinä äckä malca omasa silmäsäs.
Sillä ehkäs ulconaisest Lain työt pidät pelgon tähden/ ettes nuhdellais: eli palcan tähden/ cuins sijtä toiwot: nijns cuitengin caicki nämät teet ylönmielen/ ja ilman rackautta Lain puoleen/ suurella pacolla/ waiwalla ja waatimisella/ ja et tosin ensingän tekiskän/ ellei Laki olis.
Josta ymmärretän/ että sinä sydämestäs Lakia wihat.
Mikästä se on/ cuins kiellät muita warastamast/ coscas idze waras sydämesäs olet/ ja sen mielelläs tekisit idze työllä/ jos tohtisit.
Nijncuin ei sencaltainen ulconainen työ/ pysy cauwan sala ulcocullatuis/ ennencuin se idze töihin puhke.
Sinä opetat muita/ ja et idziäs opeta/ etkä tiedä mitäs opetat: ja etpäs idzekän ole coscan Lakia oikein ymmärtänyt.
Laki lisä syndiä/ nijncuin P. Pawali 5. lugus 20. versys/ sano: sillä ihminen tule ainoastans Lain cautta sen wihollisexi/ jota enämmän Laki waati sitä cuin ei ihminen woi ensingän tehdä.
Sentähden hän sano 7. lugus: Laki on hengellinen.
Mikä se on?
Jos Laki olis lihallinen/ nijn hän taitaisin töillä täyttä/ mutta että hän on hengellinen/ nijn ei taida händä yxikän täyttä/ ellei caicki cuins teet sydämen pohjasta tapahdu.
Mutta sencaltaista sydändä ei saata kengän paidzi ainoa Jumalan Hengi/ joca ihmisen Lain caltaisexi teke/ että hän sydämelisen himon saa Lain puoleen/ ja sijtte teke caicki/ ei pelgosta eikä pacosta/ waan wapast sydämest.
Ja nijn on Laki hengellinen/ sijnä/ että hän tahto hengellisellä sydämellä racastetta ja täytettä/ ja waati sencaltaista Henge.
Cusa sydämes ei se ole/ sijnä on syndi/ ylönmielisys/ waino ja wiha Lakia wastan/ joca cuitengin hywä/ oikia ja pyhä on.
Nijn totuta sijs sinus tähän puhesen/ että sijnä on paljo wäliä: tehdä Lain töitä/ ja täyttä Lakia.
Lain työt owat caicki ne cuin ihminen teke/ eli Laista tehdä taita/ omasta wapast ehdostans ja omasta woimastans.
Waan nijncauwan cuin ylönmielisys ja packo on sydämes Lain puoleen/ sencaltaisita töitä tehdes/ owat caicki sencaltaiset työt cadotetut/ eikä mihingän kelpa.
Sitä P. Pawali 3. lugus 20. versys/ ajattele/ sanoisans: ei yxikän ihminen tule Lain töiden cautta Jumalan edes wanhurscaxi.
Tästäs näet ettei se ole muu cuin wiettelys cuin muutamat opettawat/ että ihmisen pitä idzens walmistaman omilla töilläns armo saaman.
Cuinga se taita idziäns töillä walmista sijhen cuin hywä olis/ joca ei yhtän hywä työtä tee muutoin cuin ylönmielen ja pacolla?
Cuinga se työ taita Jumalalle kelwata/ joca ylönmielisest ja cangiast sydämest tehdän?
Mutta Lakia täyttä/ on himon ja rackauden cansa Lain töitä tehdä/ elä hywin ja cunnialisest/ wapana ilman Lain waatimista/ nijncuin ei yhtän Lakia eikä rangaistusta oliscan.
Mutta sencaltaisen himon ja rackauden anda Pyhä Hengi sydämehen/ nijncuin hän 5. Lugun 5. versys/ sano.
Mutta ei Hengi anneta waan ainoastans uscos/ uscon cautta ja uscon cansa Jesuxen Christuxen päälle/ nijncuin hän 1. Lugus sano.
Sentähden ei usco tule/ mutta ainoastans Jumalan sanan taicka Evangeliumin cautta/ joca Christuxest saarna/ cuinga hän/ Jumalan Poica ja Ihminen/ on meidän tähdemme cuollut ja ylösnosnut/ nijncuin hän cap. 3:38. cap. 4:13. ja 10:4. sano.
Tästä sijs tule/ että ainoa usco ihmisen wanhurscaxi teke/ ja täyttä Lain: sillä hän myötäns tuo/ Hengen Christuxen ansiost/ joca ihmisen teke iloisexi ja wapamielisexi/ nijncuin Lakikin waati: ja nijn hywät työt usco mielelläns seurawat.
Sitä hän 3. Lugun 30. versys ajattele/ sijttecuin hän Lain työt hyljännyt oli/ joca nijn cuulu/ että hän Lain työt caicki tahdois peräti uscon cautta maahan laske.
Ei/ sano hän/ waan me wahwistamme uscon cautta Lain/ se on/ me täytämme Lain uscon cautta.
SYnnixi/ cudzutan Ramatus/ ei ainoastans ulconainen työ eli teco/ mutta caicki cuin sen wetä ja käändä ulconaisin töihin/ nimittäin/ sydämen pohja/ caickein woimain cansa/ nijn ettei yxikän ulconainen työ taida pahaxi luetta/ eikä synnixi cudzutta/ ellei se tapahdu sydämen pohjasta.
Ja Ramattu cadzo erinomattain sydändä/ ja juurta/ ja caickein syndein alcua/ nijncuin epäusco sydämen pohjas.
Nijn että ainoastans usco wanhurscaxi teke ja saatta hengen ja himon ulconaisin hywin töihin: mutta epäusco teke syndiä/ kehoitta lihan/ ja saatta himon ulconaisin pahoin töihin/ nijncuin Adamille ja Evalle Paradisis tapahdui/ Gen. 3:6.
Tästä sijs tule/ että Christuskin ainoastans epäuscon synnixi luke/ Ioh. 16:8. sanoden: Hengi on rangaisewa Mailma synnin tähden/ ettei he minun päälleni usconet.
Sentähden on sydämes/ ennencuin hywät eli pahat työt tapahtuwat/ usco taicka epäusco/ nijncuin hywä eli paha hedelmä/ nijncuin juuri/ nesi ja paras woima caickijn syndeihin.
Joca sentähden Ramatus kärmen ja wanhan Drakin pääxi cudzutan/ jonga waimon sikiä/ Christus/ särkewä oli/ nijncuin Adamille luwattin.
ARmo ja Lahja näin eroitetan.
Armo on oikein Jumalan suosio ja hywä tahto/ cuin meihin on hänellä idzesäns/ josta hän idze on walmis meille andaman Christuxen/ ja wuodattaman meihin hänen Hengens lahjoinens/ nijncuin 15. Lugus selitetän/ sanottais: Armo ja Lahja Christuxes/ etc. Waicka Lahja ja Hengi meisä päiwä päiwäldä lisändywät/ nijn ei ole ne wielä täydelliset: sillä paha himo ja syndi jääwät meihin wielä alallens/ ja sotiwat Henge wastan/ nijncuin hän 7. lugus sano/ ja Galaterein 5. lugus.
Ja nijncuin Gen. 3:15. sanottu on/ että rijta pitä oleman waimon siemenen ja kärmen siemenen wälillä: nijn cuitengin Armo nijn paljo teke ja saatta/ että me peräti Jumalan edes wanhurscaxi luetan: Sillä ei hänen armons eroita eikä hajota idziäns/ nijncuin lahjat tekewät/ waan otta meidän peräti Jumalan suosiohon Christuxen tähden/ joca on meidän Edeswastajam/ Sowittajam ja Wälimiehem: nijn myös sentähden/ että ne lahjat owat jo meisä alcanet.
Näin sinä sijs ymmärrät 7. lugun/ josa P. Pawali wielä idze hänenskin syndisexi laitta/ ja sano cuitengin 8. lugus/ ettei nijsä/ cuin Christuxes owat/ ole mitän duomittapa.
Waan lihan tähden/ joca ei wielä ole cuoletettu/ olemma me wielä syndiset/ mutta että me uscomma Christuxen päälle/ ja meillä on Hengen vtiset/ on Jumala meille nijn lepyinen ja armollinen/ ettei hän sencaltaisita synnejä duomidze eikä tottele/ mutta teke meidän cansam uscon jälken Christuxen päälle/ sijhenasti cuin syndi peräti cuoletetan.
USco ei ole jocu inhimillinen luulo eli uni/ jonga muutamat uscoxi sanowat: Ja cuin he näkewät ettei yhtän elämän parannust/ eikä hywä työtä usco noudata/ ja cuitengin paljo uscosta cuulewat ja puhuwat: langewat he sijhen erhetyxeen/ että he sanowat: ei uscosa kyllä ole/ ihmisen pitä töitäkin tekemän/ jos hän wapaxi ja autuaxi tulla tahto.
Sijtä tule/ cosca he Evangeliumin cuulewat/ rupewat he tekemän ajatuxen omasta woimastans heidän sydämesäns/ joca sano: Minä uscon: jonga he sijtte oikiana uscona pitäwät.
Mutta nijncuin se on inhimillinen teco ja ajatus/ nijn ei se myös taida mihingän hywyten sydändä käändä eli muutta/ ei myös sijtä yhtän elämän parannust seura.
Mutta usco on Jumalan teco ja waicutus meisä/ joca meidän muutta/ ja Jumalasta wastudest synnyttä/ Joh. 1:13. ja cuoletta wanhan Adamin/ ja teke meidän peräti toisixi ihmisixi sydämestä/ mielestä ja taidosta/ ja Pyhä Hengi on hänen cansans.
Hän on eläwä/ ja wäkewä.
Nijn ettei hän ikänäns taida olla hywä tekemät/ eikä kysy jos hywiä töitä tehtämän pitä.
Mutta ennencuin jocu sitä kysy/ on hän sen jo tehnyt/ ja on aina töisä.
Waan joca ei sencaltaisita töitä tee/ se on uscotoin ihminen/ joca usco ymbärillens edzi ja coperoidze/ nijn myös hywiä töitä/ eikä tiedä cummastacan/ mikä usco eli hywät työt owat.
Usco on eläwä ja wahwa toiwo Jumalan armoihin/ nijn luja että jocu sen edest tuhannen kerta cuolis.
Ja sencaltainen uscallus Jumalan armohon/ teke ihmisen iloisexi ja rohkiaxi Jumalan ja caickein luondocappalden puoleen/ jonga Pyhä Hengi uscosa teke.
Sijtte on ihminen waatimat walmis ja iloinen caikille hywä tekemän/ jocaista palweleman/ caickinaista kärsimän Jumalan mielen jälken/ ja kijtoxexi joca hänelle sencaltaisen armon andanut on.
Nijn ettei kengän taida hywiä töitä vscosta eroitta: nijn työläst/ cuin palawus ja paiste taitan tulesta eroitta.
Sentähden carta oma wäärä ajatustas/ ja turhan puhuwaisi/ jotca heidäns ylön wijsaxi tekewät/ duomidzeman uscosta ja hywistä töistä/ ja owat cuitengin caickein tyhmimmät tompelit.
Rucoile Jumalata sinusas waicuttaman usco/ muutoins kyllä jäät uscottomaxi ijancaickisest: hae ja tee nijn paljo cuins tahdot ja taidat.
WAnhurscaus on sencaltainen usco/ joca cudzutan Jumalan wanhurscaudexi/ eli se joca Jumalalle kelpa: sillä Jumala anda sen/ ja luke sen wanhurscaudexi/ Christuxen meidän wälimiehemme tähden/ ja saatta ihmisen andaman sen cuin cungin tule.
Sillä uscon cautta ihminen tule wapaxi synnistä/ ja saa halun Jumalan käskyihin/ ja anda sen cansa Jumalalle cunnian/ ja maxa mitä hän on hänelle welca.
Palwele myös ihmisiä mielelläns nijncuin hän taita/ ja maxa nijn jocaidzelle.
Ei meidän luondom eli oma ehtomma/ eikä woimam taida sencaltaista Wanhurscautta matcan saatta.
Sillä nijncuin ei yxikän taida idzellens vsco anda/ nijn ei myös taida yxikän vsco idzeldäns poisotta: Sentähden on caicki ulcocullaisus wäärä ja syndi/ mitä ilman uscota taicka epäuscos tapahtu/ Rom. 14:23. kijldäkän se nijncuin parahin tahto.
LIha ja Hengi ei pidä täsä nijn ymmärrettämän/ että Liha on ainoastans/ mitä haureuten tule: ja Hengi ainoastans joca sydämes waicutta.
Waan Lihaxi Pawali cudzu/ nijncuin Christuskin Ioh. 3:6.
Caiken sen cuin lihasta syndynyt on/ coco ihmisen Sielun ja Ruumin/ toimen ja caiken taidon: jotca caicki lihallisia pyytäwät.
Nijn että sekin mahdetan cudzua lihallisexi/ joca ilman Armota corkeista hengellisistä asioista paljon puhu ja opetta: nijncuin ymmärtä taitan Lihan tegoista/ jotca Pawali Gal. 5:19. luettele/ cusa hän eriseurat ja cateuden myös cudzu Lihan tegoxi.
Ja Rom. 8:3. sano hän: Laki tule Lihan tähden heicoxi.
Joca ei ainoastans ole sanottu haureudest/ mutta myös caikist muista synneist/ erinomattain epäuscost/ sijtä caickein hengellisimmästä synnistä.
Mutta hengellisexi ihmisexi cudzutan se/ joca caicki asiat hengellisest toimitta/ waicka hän on ulconaisisakin asiois/ nijncuin Christus Opetuslasten jalcoja pestesäns/ ja Petari wenhettä soutesans ja caloja pyytesäns.
Nijn että Liha on se ihminen/ joca sisällisellä ja ulconaisella työllä elä/ ja toimitta sitä cuin Ruumin ja ajallisen elämän tarpexi tule.
Hengi on se ihminen/ joca sisällisellä ja ulconaisella työllä toimitta sitä cuin Hengen ja tulewaisen elämän tarpexi tule.
Paidzi sencaltaista näiden sanain ymmärrystä/ cuin tähänasti selitetyt owat/ et sinä ikänäns tätä Epistolata/ eli jotacuta muuta pyhän Ramatun Kirja ymmärrä.
Sentähden carta caickia nijtä opettaita/ cuin näitä sanoja toisin wäändelewät/ olis se cuca ikänäns tahdois.
Nyt me tahdomma idze Epistolata cadzo.
ETtä oikian Saarnajan tule ensist nuhdella ja syndisexi osotta Jumalan Lain ilmoituxen cautta/ caicki jotca ilman Hengetä ja uscota Christuxen päälle eläwät/ jolla ihminen saatetan idzens tundeman/ se on/ hänen oman heickoudens ja waiwans/ joca sijtte nöyryttä idzens/ ja halaja apua.
Nijncuin P. Pawalikin täsä teke/ ja rupe ensimäises Lugus epäusco laittaman/ ja nijtä suuria julkisyndejä/ jotca pacanaingin synnit olit/ ja wielä nyt monen owat/ jotca ilman Jumalan Armota eläwät.
Ja sano: Jumalan wiha ilmesty Taiwast Evangeliumin cautta/ caickein ihmisten päälle/ heidän jumalattoman ja häpiälisen menons tähden: Sillä ehkä he tietäwät/ ja jocapäiwä edesäns löytäwät olewan yhden Jumalan/ nijn on cuitengin luondo idzestäns ilman Armota nijn paha/ ettei hän kijtä eikä cunnioita händä/ mutta socaise idzens/ ja lange lackamat pahemban menoon/ sijhenasti cuin hän joutu epäjumalan palweluxeen/ ja myckin syndeihin/ ja caickin wicoihin/ eikä semmengän sencaltaisia nuhtele muisa.
TOises Lugus/ lewittä hän sencaltaisen nuhten lewemmälle nijtä wastan/ jotca ulconaisest hurscaxi näkywät/ mutta cuitengin sala syndiä tekewät/ Nijncuin Judalaiset olit/ ja wieläkin caicki ulcocullatut/ jotca ylönmielen hywä tekewät/ mutta sydämest he owat Jumalan Lain wiholliset/ ja owat cuitengin walmit muita duomidzeman/ nijncuin caickein ulcocullattuin tapa on/ jotca idzens cunnias ja puhtana pitäwät/ mutta owat cuitengin täynäns Ahneutta/ Cateutta/ Coreutta ja caicke Pahutta/ Matth. 23:26.
Ne ylöncadzowat Jumalan Armon ja Laupiuden/ ja cocowat päällens Jumalan wihan/ heidän sydämens cowuden tähden.
Nijn että Pawali nijncuin jalo Lain selittäjä ei jätä ketän ilman synnitä/ mutta ilmoitta Jumalan wihan caikille nijlle jotca omasta luonnostans eli woimastans hywä elämätä pitä tahtowat/ ja nijn ei heitä jätä paremmaxi cuin julkisyndisexi/ ja sano heidän paatunexi ja catumattomaxi.
COlmannes Lugus teke hän ne molemmat yhtäläisexi/ ja sano yhden olewan nijncuin toisengin: Caicki syndiset Jumalan edes/ paidzi että Judalaisilla oli Jumalan sana/ waicka ei sitä monda heistä usconet/ mutta ei cuitengan sentähden ole Jumalan totuus ja wacuus huckunut.
Ja sano sijtte 51. Psalmista/ Jumalan olewan wagan sanasans.
Tule nijn taas sijhen endiseen/ osottain Ramatust caicki syndisexi/ ja ettei kengän tule Lain töiden cautta wanhurscaxi: mutta Laki/ sano hän/ on annettu/ että ihminen tundis syndins.
Sijtte rupe hän opettaman oikiasta tiestä/ cuinga ihminen autuaxi ja wapaxi tule/ sanoden: he owat caicki syndiset/ eikä taida kerscata Jumalan edes: mutta he tulewat ilman omat ansiotans wanhurscaxi uscon cautta Christuxen päälle/ joca meille sen werelläns on ansainnut/ ja tullut meille Armonistuimexi Jumalasta/ joca meille caicki endiset synnit anda andexi.
Jolla hän osotta/ että hänen wanhurscaudens/ jonga hän meille uscost anda/ ainoastans meitä autta: Joca tällä ajalla Evangeliumin cautta julistetan/ ja endisen aican Lain ja Prophetain cautta todistettin.
Ja nijn Laki uscon cautta wahwistetan/ waicka Lain tegot sen cansa maahan lasketan/ nijn ettei kengän nijstä kehua taida.
NIjncuin hän edellisis colmes Lugus on ilmoittanut synnin/ ja opettanut uscon tietä wanhurscauteen: nijn hän neljännes Lugus cohta muutamita wastahacoisita puheita: Ja rupe ensin sijtä/ joca caickein enimmäst nijden suusa on/ jotca uscost puhuttawan cuulewat/ cuinga se ilman töitä wanhurscaxi teke/ ja sanowat: eiköst ihmisen pidä hywiä töitä tekemän?
Nijn hän myös täsä puhu Abrahamist/ ja sano: Mitästä Abraham on töilläns tehnyt?
Owatco ne caicki turhat?
Olitco hänen työns caicki kelwottomat?
Ja päättä nijn Abrahamin paljasta Uscosta/ paidzi yhtäkän työtä/ tullen wanhurscaxi/ nijn selkiäst/ että ennencuin hän ymbärinsleickauxen työn täyttänyt oli/ kijtettin händä ennen Ramatus uscon cautta wanhurscaxi tullen/ Gen. 15:6.
Jos ei hänen ymbärinsleickauxens työ hänen wanhurscauteens mitän auttanut/ jonga cuitengin idze Jumala hänen tehdä käski/ ja hän teki hywin/ että hän Jumalalle cuuliainen oli: nijn ei tosin myös yxikän muu hywä työ auta mitän wanhurscauteen.
Mutta nijncuin Ymbärinsleickaus oli Abrahamille ulconainen mercki/ jolla hän wanhurscaudens uscosa osotti: nijn myös caicki muut hywät työt/ ei ole muut cuin ulconaiset merkit/ jotca usco noudattawat/ ja osottawat ihmisen myös sisällisest olewan Jumalan edes wanhurscasna/ nijncuin hywäkin hedelmä puun hywäxi osotta.
Ja näin P. Pawali wahwista Ramatuista endisen opetuxens/ cuin hän uscosta colmannes Lugus opettanut oli: ja lisä wielä Dawidin todistuxen/ Psal. 32:1. joca myös sano ihmisen ilman töitä wanhurscaxi tulewan: waicka ei hän ilman töitä ole/ cosca hän on wanhurscaxi tullut.
Sijtte lewittä hän tämän caickia muita Lain töitä wastan/ ja päättä ettei Judalaiset taida ainoastans olla Abrahamin perilliset sugun puolesta/ paljo wähemmin Lain töiden tähden: mutta heidän pitä perimän Abrahamin uscon/ jos he oikiat perilliset olla tahtowat.
Että Abraham/ ennencuin Mosexen taicka ymbärinsleickauxen Laki tuli/ oli uscon cautta wanhurscaxi tullut/ ja caickein uscowaisten Isäxi cudzuttin.
Ja myös paljo enämmin/ että Laki saatta pikemmin wihan cuin Armon/ ettei yxikän täytä Lakia rackaudella ja mielelläns.
Sentähden pitä ainoan Uscon sen Armon hakeman/ joca Abrahamille luwattu oli.
Ja nijn sencaltaiset owat meidän tähtemmä kirjoitetut/ että mekin uscoisimma.
WIjdennes Lugus puhu hän Uscon hedelmäst ja tegoist/ cuin owat Rauha/ Ilo/ Rackaus Jumalan ja jocaidzen ihmisen puoleen/ suruttomus/ rohkeus/ ja wahwa Toiwo murhes ja kärsimises: sillä sencaltaiset aina oikiata usco noudattawat/ sen sanomattoman hywyden tähden/ cuin Jumala on meille Christuxes osottanut/ että hän on andanut hänen cuolla meidän tähtem ennencuin me sitä häneldä taisimmacan rucoilla/ Ja/ cosca me wielä hänen wihollisens olimma.
Nijn tietkäm sijs Uscon/ ilman yhdetäkän työtä/ wanhurscaxi tekewän: mutta ei sijtä cuitengan seura/ ettei ensingän pidä hywiä töitä tehtämän/ waan ettei oikiat työt jäis tacaperin/ joista Tecopyhät ei mitän tiedä/ jotca omia tecojans ajattelewat/ joisa ei Rauha/ Riemu/ Lepo/ Rackautta/ Toiwo/ eikä jongun Christillisen työn taicka Uscon muoto ole.
Sijtte lewittä hän tämän suloisest/ ja luettele/ custa molemmat sekä syndi että Wanhurscaus/ Cuolema ja Elämä tulewat/ ja asetta nämät caxi toinen toistans wastan: Adamin ja Christuxen.
Nijncuin hän tahdois sano: Christus/ nijncuin toinen Adam/ tuli meille omistaman hänen wanhurscaudens/ vden syndymisen cautta uscosa: nijncuin toinen Adam oli synnin/ wanhan lihallisen syndymän cautta/ meidän päällemme saattanut.
Nijn sen cansa nyt saadan tietä ja wahwistetan/ ettei yxikän taida hänen töilläns idziäns synnistä autta wanhurscauten/ nijncuin ei yxikän myös taida idziäns estä/ ettei hän lihallisest synny.
Tällä myös osotetan/ että Jumalan Laki/ joca oikeutta myöden auttaman pidäis/ jos muutoin jotakin olis cuin wanhurscauten auttais/ ei ole ainoastans ilman awuta tullut/ mutta on myös enändänyt syndiä/ että paha luondo sais sitä suuremman mielicarwauden Lain puoleen/ ja sitä enämmin sammutais himons/ jota enämmin Laki sitä kieldä.
Sillä jota paremmin ihminen Lain ymmärtä/ sitä enämmin tunde jocainen hänen tuscans/ ja että cullekin on paljo tarpellisembi Armo ja Christus/ joca meidän heicko luondom autta.
CUudennes Lugus/ otta hän eteens ylimmäiset Uscon tegot/ cuin on: Hengen sota Liha wastan täydellisest cuolettaman jääneitä synnejä ja himoja/ sijtte cuin ihminen on tullut wanhurscaxi.
Ja opetta meitä/ etten me ole peräti wapahdetut uscon cautta synnistä/ nijn että me saamme aiwa joutilasna olla ja irtast elä/ nijncuin ei sillen yhtän syndiä oliscan: sillä synnit owat wieläkin/ waicka ei nijtä lueta cadotuxeen/ uscon tähden/ joca soti sitä wastan.
Sentähden meidän on kyllä idze cansamme tekemist/ nijncauwan cuin me elämme/ että me meidän ruumimma hillitä taidaisim/ ja cuoletaisimma hänen himons/ ja waatisimma hänen jäsenitäns cuuliaisexi Hengelle/ ja ei himolle.
Joiden cautta me tulemma Christuxen cuoleman ja ylösnousemisen caltaisexi/ ja meidän Castemma täytämme ( joca myös synnin cuolemata/ ja Armon vtta elämätä tietä ) sijhenasti cuin me aiwa puhtaxi tulemma synnistä/ ja Christuxen cansa ruumilisest ylösnousemma/ ja ijancaickisest elämme.
Ja sen me taidamme tehdä/ sano hän/ että me olemme Armon ja en Lain alla.
Jonga hän nijn selittä/ että ilman Laita olla/ ei nijn ole sanottu/ ettei meillä ensingän Lakia olis/ ja nijn jocainen tekis oman tahtons perän: mutta olla Lain olla/ on/ cosca me ilman armota Lain töisä waellamme.
Ja sillä tawalla on syndi Lain tähden wäkewä/ sentähden/ ettei yxikän luonnostans suostu Lakijn/ joca on suuri syndi/ mutta Armo teke meille Lain rackaxi: Nijn ei sijs siellä enä syndiä ole/ ei myös Laki ole sillen meitä wastan/ waan se on meidän puoleldam.
Tämä sijs on se oikia wapaus synnistä ja Laista/ josta hän täsä Lugus aina loppun asti kirjoitta/ että se on ainoastans wapaus/ ilolla hywä tehdä/ ja elä hywin ilman Lain waatimata.
Sentähden se wapaus on Hengellinen wapaus/ joca ei Lakia poisota/ waan anda sen cuin Laki ano/ nimittäin/ suosion ja hywän tahdon/ jolla Lain caipaus asetetan/ nijn ettei hänellä sillen ole mitän päällecandamist eli waatimist.
Nijncuin jos sinun olis jolleculle welca/ jota et sinä wois maxa: hänestä sinä cahdella tawalla päästä taidaisit: ensin/ ettei hän mitän sinulda ota/ waan särke welcakirjans: toisella tawalla/ jos jocu hywä mies sinun edestäs maxais/ ja annais sinulle/ jollas hänen welcans maxaisit.
Tällä tawalla on Christus meitä Laista wapahtanut: sentähden ei se ole jocu lihallinen wapaus/ jonga ei mitän pidä tekemän: mutta se on sencaltainen wapaus/ joca paljo ja caickinaista teke/ ja joca Lain welcoimisesta ja welasta wapa on.
SEidzemennes Lugus/ wahwista hän sencaltaiset wertauxella Awioskäskystä/ nimittäin/ cosca jocu mies cuole/ nijn waimo on wallallans/ ja molemmat owat toinen toisestans eroitetut/ ei nijn/ ettei se waimo saa otta toista miestä/ waan että hän paljo enämmin on sijtten wapa toiselle miehelle huoleman/ jota ei hän ennen saanut tehdä/ cuin hän endisestä pääsi: Nijn on myös meidän omatundom sidottu Lakijn/ sen wanhan ihmisen ala/ cosca se hengen cautta cuoletettu on/ nijn omatundo on wapa/ ja owat toinen toisestans wallallans/ ei nijn/ ettei omantunnon pidä mitän tekemän/ mutta hänen pitä nyt äsken pitämän idzens toisen miehen tygö/ joca on Christus/ ja elämän hedelmitä candaman.
Sijtte selittä hän lawiammalda synnin ja Lain luonnon/ cuinga syndi ainoastans Lain cautta woimallisexi tule: sillä wanha ihminen tule ainoastans wihaisemmaxi Lakia wastan/ ettei hän woi maxa mitä Laki ano.
Sillä hänen luondons on aina syndiä tehdä/ joca ei idzestäns muutacan taida/ sentähden on Laki hänen surmans ja tautins.
Ei/ että Laki on paha/ mutta ettei se paha luondo taida kärsiä Lain häneldäns hywä waatiwan.
Nijncuin jocu sairas ei taida kärsiä/ jos jocu waati händä juoxeman ja hyppämän ja muuta sencaltaista tekemän/ jota ainoastans terwe ihminen tehdä taita.
Sentähden P. Pawali täsä päättä/ että cusa Laki oikein tutan ja ymmärretän/ sijnä ei hän muuta tee cuin ilmoitta meidän syndimme/ ja sillä meitä cuoletta/ tehden meitä welcapääxi Jumalan ijancaickisen wihan ja rangaistuxen ala.
Nijncuin se caicki omastunnos tuta ja tietä saadan/ cosca ainoastans Laki oikein sattunut on/ että jotakin muuta pitä ihmisellä oleman/ ja wielä enä cuin Laki/ jolla hän hurscaxi ja autuaxi tule.
Mutta ne jotca ei oikein Lakia tunne/ owat sokiat/ ja käywät ylpiäst/ luullen töilläns Lain täyttäwäns: sillä ei he tiedä cuinga paljo Laki heildä waati/ nimittäin/ hywä/ wapat/ mielellistä ja iloista sydändä.
Hän ilmoitta myös/ cuinga Hengi ja Liha ihmises keskenäns rijtelewät/ ja pane idzens todistuxexi/ että me oppisimme sen tegon oikein tundeman/ jolla synnit meisä cuoletetan.
Ja cudzu sekä Hengen että Lihan Laixi: sillä nijncuin Jumalan Lain tapa on waatia ja anoa: nijn myös Liha waati ja ano Henge wastan/ ja tahto pitä oman waldans.
Taas/ Hengi waati ja ano Liha wastan/ ja tahto myös pitä oman waldans.
Tämä rijta ja sota pysy meisä nijncauwan cuin me elämme/ muutamis enämmin ja muutamis wähemmin/ sen jälken cuin Hengi taicka Liha on wäkewämbi/ ja nijn idze coco ihminen on sekä Hengi että Liha/ joca idzesäns soti/ sijhenasti cuin hän tule coconans hengellisexi.
CAhdexannes Lugus/ wahwista hän sencaltaisia sotiwaisia/ ettei Lihan pidä heitä duomidzeman/ ja opetta lawiammalda Lihan ja Hengen luonnosta/ cuinga myös Hengi tule Christuxest/ joca hänen Pyhän Hengens meille on andanut/ se saatta meidän hengellisexi ja alaspaina Lihan.
Ja wahwista meitä/ että me wielä silloingin olemma Jumalan lapset/ ehkä cuinga cowin syndi pyrki meisä/ nijncauwan cuin me Henge seuramma/ ja syndiä wastan sodimma/ cuolettaman händä.
Ja ettei yxikän ole nijn hywä Liha hallidzeman/ cuin Risti ja kärsimys: wahwista hän meitä kärsimises/ Hengen awusta/ Rackaudesta ja caikista luondocappaleista/ nimittäin/ että Hengikin huoca meisä/ ja luondocappalet ikäwöidzewät meidän cansam/ että me Lihasta ja synnistä pääsisimme.
Ja nijn me näemmä/ että nämät colme
Lucua kijruhtawat ainoastans uscon tecoon/ nimittäin/ wanha Adami cuolettaman/ ja liha alaspainaman.
YHdexännes/ X. ja XI. Lugus/ opetta hän meitä Jumalan ijancaickisest edescadzomisest/ josta nijncuin algusta se tule/ cuca usco eli cuca ei usco/ cuca synnistä pääse eli cuca ei pääse: ja sentähden on se caicki poisotettu meidän käsistäm/ ja asetettu Jumalan käsijn/ jos me hywät olemma ja wapaxi tulemma.
Joca myös meille on sangen tarpellinen: sillä me olemma nijn heicot ja tietämättömät/ että jos se meillä olis/ nijn ei yxikän ihminen autuaxi tulis/ waan Perkele caiketi caickia meitä woitais.
Mutta Jumala on waca/ jonga edescadzomus ei wilpisty/ ei myös yxikän händä estä taida/ sentähden meillä on toiwo syndiä wastan.
Mutta täsä on nijlle tarcoille ja ylpeille hengille maali eteen pandu/ johon he heidän ymmärryxens wetäwät/ ruweten cohta algusta tutkiman Jumalan edescadzomisen sywyttä/ ja heitäns sijnä turhan waiwawat/ jos he owat Jumalalda walitut.
Nämät idzens alassysäwät ja epäuscoon langewat/ taicka heitäns juuri wallallens laskewat/ eikä lucua pidä mitä jäljestä seura.
Mutta noudata sinä tämän Epistolan toime/ ja pidä murhe Christuxest ja Evangeliumist/ ettäs syndis ja hänen Armons tundisit.
Nijn myös/ ettäs syndiä wastan sotisit/ nijncuin tämän Epistolan 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Lucu opetta.
Coscas 8. Lucuun tullut olet/ Ristin ja kärsimisen ala/ nijn se sinua oikein Jumalan edescadzomisest opetta:
9. 10. ja 11. Lucu taas/ cuinga lohdullinen se on: Sillä ilman kärsimistä/ Ristiä ja cuoleman hätä/ ei taida yxikän edescadzomisest selkiäst tutkia/ ilman wahingota/ ja salaista wiha Jumalata wastan.
Sentähden pitä wanha Adam ennen hywästi cuoletettaman/ cuin hän näitä kärsi ja juo tätä wäkewätä wijna/ cuin on Risti: carta sijs ettes juo wijna wielä nisästä imeisäs/ se on/ älä ennen Jumalan salaista edescadzomist cowin tutki/ cuins wastoinkäymisen cautta hywästi harjoitettu olet.
Jocaidzella opilla on hänen määräns/ aicans ja ikäns.
XII. Lugus/ opetta hän oikiast Jumalan palweluxest/ ja teke caicki Christityt ihmiset Papeixi/ uhraman/ ei raha eikä carja/ nijncuin Laki käske/ waan oman Ruumins himoin cuolettamises.
Sijtte kirjoitta hän Christittyiden ulconaisen menon hengellises hallituxes: cuinga Christillisten ihmisten pitä opettaman/ saarnaman/ hallidzeman/ palweleman/ andaman/ kärsimän/ racastaman/ elämän ja tekemän ystäwitä/ wihollisia ja caickia ihmisiä wastan.
Näitä töitä Christitty teke: sillä sanottu on: ei Usco ole joutilas.
XIII. Lugus/ opetta hän meidän mailmallist Esiwalda cuuleman ja totteleman/ joca sentähden on säätty/ ja waicka ei se taida ketän Jumalan edes hywäxi tehdä/ nijn hän cuitengin saatta hywille ulconaisen Rauhan ja warjeluxen/ ja pahoille pelgon/ ettei he nijn irtat ole paha tekemän: jonga tähden se on hywille iloxi/ ehkei he sitä tarwidze.
Mutta lopus sulke hän caicki rackauteen/ ja päättä/ että nijncuin Christus meille tehnyt on/ nijn pitä meidängin tekemän/ ja händä seuraman.
XIIII. Lugus/ opetta hän meidän nijden cansa siwiästi menemän/ joilla on heicko omatundo Uscosa/ ja heitä armahtaman/ etten me Christillistä wapautta heidän wahingoxens harjoitais/ mutta pikemmin heickouden parannuxexi: jos ei nijn tapahdu/ nijn sijtä nouse rijta ja Evangeliumin ylöncadzomus/ joisa cuitengin paljo on.
On sijs parambi jotakin wälttä heicon tähden/ sijhenasti cuin hän wahwistu/ ettei coco Evangeliumin oppi poistulis.
XV. Lugus/ asetta hän Christuxen opetuxexi/ että mekin muita heickoja kärsisimme/ jotca wielä julki synneis ja pahois tawois wialliset owat/ nijtä pitä meidän kärsimän/ eikä hyljäman/ nijncauwan cuin he paremmaxi tulewat: sillä nijn on Christuskin meidän cansamme tehnyt/ ja wielä jocapäiwä teke/ kärsein meisä paljo häpiätä ja pahutta/ josta hän meitä aina autta.
Sijtte päättä hän/ ja rucoile nijden edestä/ kijttäin heitä ja andain heitä Jumalan haldun/ ja ylistä hänen Wircans.
Hän rucoile myös nijldä sangen siwiäst apua/ nijlle köyhille cuin Jerusalemis olit.
Tämä on caicki sula rackaus cuin hän puhu/ jota hän myös teke.
XVI. Ja wijmeises Lugus on yxi terwehdys/ josa hän ystäwitäns terwehtä/ secoittain sijhen jalon neuwon ihmisten opista/ joca ajallans Evangeliumin ja Christillisen opin secaan tulewa oli/ ja pahoituxen saattawa.
Nijncuin hän jo ennen wisusti nähnyt olis ne moninaiset ihmisten säädyt ja käskyt/ cuin Romista ja Romarein cautta piti tuleman: ja heidän petolliset Kirjans ja opetuxens/ jotca nyt caiken mailman likimmitten upottanet owat/ ja sekä tämän Epistolan ja coco pyhän Ramatun/ että myös caiken Hengen ja Uscon sammuttanet/ nijn ettei sillen muuta ole/ cuin se epäjumala/ wadza/ jonga palweliaxi P. Pawali heidän cudzu ja nimittä.
Jumala meitä heistä warjelcon/ Amen.
Näin me täydellisest tästä Epistolasta löydämme/ mitä Christityn ihmisen tietämän pitä/ nimittäin/ mikä Laki/ Evangelium/ Syndi/ Rangaistus/ Armo/ Usco/ Wanhurscaus/ Christus/ Jumala/ hywät tygöt/ Rackaus/ Toiwo ja Risti on.
Ja cuinga meidän pitä meitäm käyttämän jocaista wastan/ mikä hän on/ hywä eli paha/ hurscas eli syndinen/ wäkewä eli heicko/ ystäwä eli wihollinen/ ja cuinga meidän pitä myös idzemme wastan käyttämän: Caicki nämät on hän Ramatulla wäkewästi wahwistanut/ nijn myös omilla ja Prophetain töillä/ nijn ettei tästä sillen mitän puutu.
Sentähden on nähtäwä/ että P. Pauli tahdoi tähän Epistolaan caicki ne lyhykäisest päättä ja sulke/ cuin Christilliseen ja Evangeliumin oppijn tule/ ja nijn hän walmista tien Wanhaan Testamentijn: Sillä ilman epäilemät/ joca tämän Epistolan pitä hywin sydämesäns/ hänellä on caiken Wanhan Testamendin kirckaus ja woima.
Sentähden pitä jocaidzen Christityn idzens aina tähän totuttaman ja harjoittaman.
Johonga Jumala armons andacon/ AMEN.
P. Pawalin Epistola Romarein tygö .
I. Lucu .
PAwali terwehtä Romareita/ v. 1.
kijttä Jumalata heidän käändymisens ja uscons edest/ v. 8.
sano ikäwöinnens tulla heidän tygöns/ saarnaman heillen Christuxen Evangeliumita/ v. 9.
Jota ei hän häpe: sillä se on Jumalan woima/ caikille uscowaisille autuudexi/ v. 16.
josa Jumalan wanhurscaus uscosta ilmoitetan/ v. 17.
Sano caicki ihmiset syndisexi/ ja Jumalan wihan alla olewan/ v. 18.
Ensist pacanat/ jotca Jumalan hyljännet olit/ ja käändänet idzens epäjumalden tygö/ v. 19.
Ne owat taas sentähden caickinaseen syndijn ja wääryteen hyljätyt/ v. 24.
Room 1:1 PAwali Jesuxen Christuxen Palwelia/ cudzuttu Apostolixi/ eroitettu Jumalan Evangeliumita saarnaman/
Room 1:2 Jonga hän on ennen Prophetains cautta pyhisä Ramatuisa luwannut.
Room 1:3 Hänen Pojastans/ joca on Dawidin siemenestä lihan puolesta syndynyt.
Room 1:4 Ja on wäkewästi ilmoitettu Jumalan Pojaxi sildä Hengeldä joca pyhittä/ että hän on ylösnosnut cuolluista/ se on/ Jesus Christus meidän HERram:
Room 1:5 Jonga cautta me olemma Armon ja Apostolin wiran saanet/ caickein pacanain seas/ Uscon cuuliaisudexi hänen Nimens päälle.
Room 1:6 Joidenga lugusta tekin oletta/ jotca Jesus Christus on cudzunut.
Room 1:7 Caikille/ jotca Romisa owat/ Jumalan rackaille/ ja cudzutuille Pyhille. Armo olcon teidän cansan/ ja Rauha Jumalalda meidän Isäldäm/ ja HERralda Jesuxelda Christuxelda.
Room 1:8 ENsin kijtän minä Jumalatani/ Jesuxen Christuxen cautta/ teidän caickein tähtenne/ että teidän uscoan caikesa mailmasa mainitan:
Room 1:9 Sillä Jumala on minun todistajan ( jota minä hengesäni hänen Poicans Evangeliumis palwelen ) että minä aina lackamat teitä muistan.
Room 1:10 Ja pyydän rucouxisani/ että minä saisin kerrangin/ jos Jumala tahto/ onnellisen tien tulla teidän tygönne.
Room 1:11 Sillä minä ikäwöidzen teitä nähdä/ että minä jotain hengellistä lahja teille jacaisin/ wahwistaxeni teitä.
Room 1:12 Se on/ että minä saisin ynnä teidän cansan lohdutuxen/ Uscon cautta/ sekä teidän että minun.
Room 1:13 Mutta en minä tahdo teildä salata/ rackat weljet/ että minä olen usein ajatellut tulla teidän tygönne/ waicka minä olen tähänasti estetty/ että minä teidängin seasan jongun hedelmän saisin/ nijncuin pacanaingin seas.
Room 1:14 Minä olen welcapää Grekeille ja ei Grekeille/ wijsaille ja tyhmille.
Room 1:15 Sentähden nijn paljo cuin minusa on/ olen minä teillekin walmis Romisa Evangeliumita saarnaman.
Room 1:16 Sillä en minä häpe Christuxen Evangeliumita/ joca on Jumalan wäki/ idzecullengin uscowaiselle autuudexi.
Room 1:17 Ensin Judalaiselle ja sijtte Grekille: sillä sijnä julistetan se wanhurscaus/ joca Jumalan edes kelpa/ cuin uscosta uscohon tule/ nijncuin kirjoitettu on: Wanhurscas elä hänen uscostans.
Room 1:18 SIllä Jumalan wiha ilmesty Taiwast caickein ihmisten jumalattomuden ja wääryden tähden/ jotca totuuden wäärydes pitäwät.
Room 1:19 Sentähden se cuin taitan Jumalasta tuta/ on heille tiettäwä/ jonga Jumala heille ilmoitti/
Room 1:20 Sijnä/ että hänen näkymättömät menons/ se on/ hänen ijancaickinen woimans ja jumaludens nähdäisin/ cosca nijtä hänen tegoisans tutkitan/ nimittäin/ mailman luomises.
Room 1:21 Nijn ettei heillä ole yhtän estelemyst: sillä he tiesit olewan yhden Jumalan/ ja ei ylistänet händä nijncuin Jumalata/ eikä kijttänet/ waan wilpistelit omisa ajatuxisans/ ja heidän järjetöin sydämens on piminnyt.
Room 1:22 Cosca he idzens wijsaxi luulit/ nijn he owat tyhmäxi tullet.
Room 1:23 Ja owat catomattoman Jumalan cunnian muuttanet cuwaxi/ ei ainoastans tehdyn catowaisten ihmisten/ mutta myös linduin/ neljäjalcaisten ja matelewaisten eläinden muotoisexi.
Room 1:24 Sentähden on myös Jumala heidän laskenut sydämens himoihin/ saastauten/ häwäisemän keskenäns oma ruumistans/
Room 1:25 Jotca Jumalan totuuden owat walhexi muuttanet/ ja owat cunnioittanet ja palwellet enämmän luoduja cuin idze Luoja/ jota pitä ijancaickisest kijtettämän/ Amen.
Room 1:26 Sentähden on myös Jumala heidän ylönandanut häpiälisijn himoihin/ että heidän waimons owat muuttanet luonnollisen tawan luondo wastan.
Room 1:27 Nijn myös miehet owat ylönandanet waimoin luonnollisen pitämisen/ ja owat toinen toisens puoleen himoisans palainnet/ ja miehet owat miesten cansa riettauden tehnet/ ja owat saanet/ nijncuin pitikin/ exymisens palcan idze heisäns.
Room 1:28 Ja nijncuin ei he tahtonet Jumalata tuta/ nijn Jumala laski myös heidän häijyyn mielehen/ tekemän nijtä cuin ei pidäis tehtämän:
Room 1:29 Täynäns caickia wääryttä/ Salawuoteutta/ Coirutta/ Ahneutta/ Pahutta/ täynäns Cateutta/ Murha/ Rijta/ Petosta.
Room 1:30 Pahantawaiset/ corwancuiscutteliat/ panetteliat/ Jumalan ylöncadzojat/ wäkiwallaiset/ corjat/ öyckärit/ pahain neuwoin pesät/ wanhemmillens tottelemattomat.
Room 1:31 Tompelit/ wilpisteljät/ julmat/ sopimattomat/ haluttomat.
Room 1:32 Jotca Jumalan wanhurscauden tietäwät ( että ne cuin näitä tekewät/ owat cuoleman ansainnet ) ei he ainoastans nijtä tee/ mutta myös suostuwat nijhin/ jotca nijtä tekewät.
Vers. 4. Hengeldä ) P. Hengi on annettu jälken Christuxen Taiwasen astumisen. Aina sijtä ajasta on hän pyhittänyt Christityt/ ja kircasta Christuxen caikes mailmas/ että hän on Jumalan Poica/ caikella wäellä/ sanois/ merkeis ja ihmeis.
v. 14. Ei Grekeille ) Caicki wieras Canssa cudzuttin Barbareixi/ jotca ei Grekiläiset ollet.
v. 17. Wanhurscaus joca Jumalan edes kelpa ) On se wanhurscaus joca Jumalalle kelpa. v. eod. Uscosta uscohon ) Sijtä aljetusta ja heicosta uscosta sijhen wahwaan: sillä ei usco ole joutilas
v. 18. Taiwahast ) Se ilmoitetan Taiwast/ muutoin ei caicki mailma sijtä mitän tiedäis: ettei yxikän ihminen ole wanhurscas Jumalan edes/ mutta caicki owat jumalattomat/ syndiset ja wäärät/ se on/ wihan lapset/ ut infra, cap. 3:11. non est justus. etc. Ja waicka he jotakin Jumalast tietäwät eli cuulewat/ owat he cuitengin nijn pahat/ ettei he händä kijtä eikä palwele/ sentähden he myös rangaistuxexi caickinaisijn syndeihin langewat.
v. 21. Ajatuxisans ) Cusa ei usco ole/ sijnä toimi horju yhdestä toiseen/ sijhenasti cuin hän hänen ajatuxisans peräti sokiaxi tule/ nijncuin caikille wijsaille ja tarcoille tapahtu.
v. 25. Totuuden ) se on/ he owat oikiasta Jumalasta epäjumalan tehnet.
v. 28. Laski heidän häijyyn mieleen ) Tradiditillos mittere Diabolo Sicut non hunc locum medicus inepteq gerum deferit minime relevetur. Nijn myös Jumala idze puhu/ Psal. 81:13. Ja Pawali/ Actor. 14:15.