Judithan kirja
2314
toreilla Caupungijn johdatettu oli/
nämät torit andoi hän poicki hacata.
7:7 Ja waicka ei wähät caiwot ollet
caucana muurista/ joista he sala wettä
toit/ nijn nijsä oli tuskin nijn paljo cuin
he idzens wirwotta taisit.
7:8 Sentähden tulit Ammoniterit ja
Moabiterit Holofernexen tygö/ ja
sanoit: ei Israelin lapset tohdi warjella
idzens meitä wastan/ mutta owat
wuorilla ja cuckuloilla/ joisa he rauhas
owat.
7:9 Sentähden anna warjelda caiwot/
ettei he sais wettä/ nijn täyty heidän
cuolla miecata/ eli hätä waati heidän
andaman Caupungin/ jonga he
luulewat woittamattoman olewan/ että
se on wuorilla.
7:10 Tämä neuwo kelpais
Holofernexelle ja hänen sotawäellens/
ja asetit sata miestä joca caiwon tygö.
7:11 COsca he caxikymmendä päiwä
olit caiwo wartioinnet/ ja Betulias ei
ollut enä wettä/ ei caiwois eikä mualla/
nijn ettei he yhtän päiwä sillen idzens
tainnet wirwotta/ ja heidän täydyi
jocapäiwä mitata wettä Canssalle.
7:12 Silloin tulit miehet ja waimot/
nuoret ja wanhat Ozian tygö/ ja
wanhimmat walitit/ ja sanoit:
7:13 Jumala olcon teidän ja meidän
waihellam Duomari/ että te saatatte
meidän sencaltaiseen hätään/ ettet te
anna meidän tehdä rauha
Assyrialaisten cansa.
7:14 Että Jumala on meitä cuitengin
tahtonut anda heidän käsijns/ ja ei
meillä ole yhtän apua/ mutta täyty
näändyä janoon heidän silmäins edes/
ja huckua surkiast.
7:15 Sentähden Canssa cudzucat
cocon/ että me annaisim idzem
Holofernexen halduun:
7:16 Sillä se on parembi että me
annamme meidäm ja pääsemme
hengijn cunnioittain Jumalata/ cuin
että me hucumme/ ja tulemme caikelle
mailmalle häpiäxi/ ja täyty nähdä että
meidän waimom ja lapsem surkiast
meidän silmäim edes cuoleman pitä.
7:17 Me todistamme tänäpän taiwan ja
maan ja meidän Isäim Jumalan edes/
joca meitä rangaise meidän syndeim
tähden/ että me olemma rucoillet teitä
andaman Holofernexelle Caupungita/
etten me äkist cuolis miecalla/ ja ettem
me caicki näändyis janosta.
7:18 Silloin oli suuri itcu ja walitus
caikella Canssalla/ muutamat seisoit
cauwan ja huusit Jumalan tygö/ ja
sanoit:
7:19 Me olemma syndiä tehnet ynnä
meidän Isäim cansa/ me olemma
wäärin tehnet ja ollet jumalattomat.
7:20 Mutta sinä olet laupias/ sentähden
ole meille armollinen/ ja rangaise idze
meitä/ ja että me sinun tunnustamme/
nijn älä meitä hyljä pacanain käsijn/
jotca ei sinua tunne.
7:21 Ettei he kerscais/ sanoden: cusast
nyt on heidän Jumalans.
7:22 COsca he cauwan huutanet ja
itkenet olit/ ja jo jotakin jällens
waickenit:
