Judithan kirja
2313
wiheljäisyttäm/ ja cadzo armollisest
sinun pyhiäs/ ja osota ettes nijtä hyljä/
jotca toiwowat sinun päälles/ ja että
sinä cukistat ne maahan/ jotca idzeens
ja heidän wäkeens luottawat.
6:16 Ja nijn he itkit ja rucoilit caiken sen
päiwän/ ja lohdutit Achiorita/ ja sanoit:
6:17 Meidän Isäim Jumala/ jonga
woima sinä ylistänyt olet/ on sinulle
nijn costawa/ ettei he saa iloita sinusta/
mutta sinä saat nähdä cuinga he
lyödyxi ja maahan caatuxi tulewat.
6:18 Ja cosca HERra meidän Jumalam
pelasta meidän/ nijn olcon Jumala
sinun cansas meidän seasam/ ja jos
sinä tahdot/ nijn sinä saat caickein
sinun omaistes cansa asua meidän
seasam.
6:19 COsca nyt Canssa toinen
toisestans ercanit/ otti Ozia hänen
cansans huonesens/ ja walmisti suuren
ehtolisen:
6:20 Ja cudzui tygöns caicki
wanhimmat/ ja wirwotit idzens/ että he
cauwan olit ennen paastonnet.
6:21 Nijn Canssa taas cudzuttin cocon/
ja he rucoilit apua Israelin Jumalalda/
heidän cocouxisans caiken yösen.
Vers.4. Mailman Herra) Turhan cunnian
pyyndö on epäjumalan palweluxen
alcu/ joca myös on juuri caicken
pahuteen/ Sap. 14:27. ja sijhen wijmein
joutu/ että he rupewat Tyranneja ja
jumalattomia ihmisiä jumalalans
pitämän.
VII. Lucu .
HOlofernes mene Betulian eteen/ ja
pijrittä sen/ v. 1. socaise heidän
wesilähtens caikilda haaroilda/ v. 6.
cosca wesi rupe puuttuman/ ja suuri
hätä on Caupungis/ tahtowat he anda
Caupungin wihollisille/ v. 11. Mutta
Ozia lohdutta heitä/ ja käske heidän
wielä odotta wijsi päiwä/ v. 22.
7:1 TOisna päiwänä käski Holofernes
sotawäkens olla walmisna Betuliata
wastan.
7:2 Ja hänellä oli sata ja caxikymmendä
tuhatta jalcamiestä/ ja
caxitoistakymmendä tuhatta
hewoismiestä: paidzi sitä joucko cuin
hän oli ottanut joca Caupungista/ cusa
hän jongun maacunnan saanut oli.
7:3 Tämä sotajoucko walmisti idzens
Israelin lapsia wastan/ ja sioitti idzens
wuorelle/ Dothaimin cohdalle/ aina
Belmast haman Chelmonin asti/ joca
on Esdrelomin cohdalla.
7:4 Cosca Israelin lapset näit Assyrian
Canssan paljouden/ langeisit he
maahan/ ja prijscotit tuhca pääns
päälle/ ja rucoilit caicki yximielisest/
että Israelin Jumala tahdois näyttä
laupiudens Canssallens.
7:5 Ja he warustit idzens aseinens/ ja
pidit waarin wuorten cuckuloist/ ja
warjelit nijtä yöt ja päiwät.
7:6 Mutta cosca Holofernes waelsi sijtä
ymbärins/ ymmärsi hän että ulcoisella
puolella Caupungita oli caiwo/ joca
