Epistola Epherein tygö
2226
silloin maata järisti. Mutta nyt hän lupa
ja sano: wielä minä nytkin kerran
tahdon järistä/ en ainoastans maata/
mutta myös Taiwasta.
12:27 Mutta cosca hän sano: wielä
kerran tahto hän osotta/ että ne
järisewäiset pitä muutettaman/ nijncuin
sekin joca rakettu on/ että ne
järisemättömät pysyisit.
12:28 Sentähden saamme me sen
waldacunnan joca ei järistä taida/
meillä on Armo/ jonga cautta me
Jumalata palwelemme/ hänen mielens
noutexi/ siweydellä ja pelgolla.
12:29 Sillä meidän Jumalam on
culuttawainen tuli.
Vers.13. Ettei jocu combastuis) Se on:
ettei jocu wilpistelis eikä huikendelis
hänen uscons tunnustuxesa: eli hänen
elämäsäns/ waan on wahwa uscosans/
ja cuinga hänen elämän pitä. v. 17. Tuli
hän hyljätyxi) Se on: häneldä kieltin
esicoisen oikeus hänen Isäldäns
Isaachilda: Nijncuin Historiast selkiä on/
Gen. 17. v. eod. Parannuxen sia)
Nimittäin/ hänen Isäns Isaachin tykönä/
joca ei tahtonut catua/ että hän
Jacobille oli paremman siunauxen
andanut. Ei myös Esau tehnyt
sydämelist catumust/ waicka hän itki/
nijncuin Lutherus/ Gen. cap. 27. selittä:
Sillä ei hän catunut eikä itkenyt
syndejäns/ waan wahingotans/ että
hän oli esicoisen oikeuden cadottanut/
joca näky uhcauxest Jacobi wastan/
cosca hän itki. Mutta catumuxest
Jumalan edes/ ja mingä armon hän
saanut on/ ei täsä mitän puhuta. v. 23.
Esicoisten Seuracunnan tygö) Se on: P.
Isäin ja Patriarchain Seuracunda/ jotca
ensist hänen Seuracundans algusa
Jumalan lapsixi syndynet olit. v. 24.
Joca parambita puhu) Sillä Christuxen
weri ei huuda costo/ nijncuin Abelin
weri: waan julista Jumalan armon ja
syndein andexi saamisen/ jos me
idzemme parannam ja Jumalan cansa
sowimme. v. 27. Joca rakettu on)
Nimittäin: käsillä/ nijncuin Mosexen
Tabernacli/ joca täsä ymmärtetän.
XIII. Lucu .
LOpulla cootan muutamat tarpelliset
neuwot/ joista waari pitä otettaman:
Nijncuin weljellisest rackaudest/
cansakärsimisest/ v. 1 Puhtast
Awioskäskyst/ v. 4. Ahneudest/ v. 5.
Kijtollisudest Jumalan sanan opettaita
cohtan/ v. 7. Lujana pysymisest oikias
opis/ v. 8. Uhramisest Jumalalle
otollista uhria/ v. 15. Cuuliaisudest
Opetusisille/ v. 17. Ja rucouxist
Apostolitten edest/ v. 18. Ja nijn tämä
Epistola päätetän hywällä toiwotuxella/
v. 20. Sano hänen estens/ että hän
lyhykäisest kirjoitta/ v. 22. Lupa heidän
tygöns tulla/ v. 23. Luo terweyxiä/ v. 24.
13 :1 PYsykät wahwana weljellises
rackaudes. Huonesen ottamist älkät
unhottaco:
13:2 Silläs sen cautta owat muutamat
