Epistola Epherein tygö
2224
saanet) Nijncuin Sarpathin Leski/ 1.
Reg. 17. Ja waimo Sunamis/ 2. Reg. 4.
v. 36. Pilckoja kärsinet) Nijncuin Amos/
cap. 7. v. eod. Fangiuxet ja tornit)
Nijncuin Micha/ 3. Reg. 22. Ja Jeremia/
cap. 37. v. 37. Kiwitetyt) Nijncuin
Zacharia/ 2. Par. 24. etc v. eod.
Lammasten ja wohten nahgois) Ja 38.
corweisa/ wuorilla ja mäen rotcoisa) Ei
että he idze owat heillens walinnet
sencaltaisen elämän/ sen cansa jotakin
ansaitaxens: Waan ettei heillä ollut
parembata tila/ heidän ja totuden
wihaitten tähden/ owat he nämät
hywäxens ottanet/ ennen cuin he
tahdoit hyljätä heidän uscons/ toiwons
ja tunnustuxens. v. 40. Ettei he ilman
meitä täydellisexi tullet olis) Se on: Ettei
he ruumin ja sielun cansa saisi
täydellistä cunniata/ cuin heille luwattu
oli/ waan heidän ruumins cansa lewäisit
maasa/ sijhen asti/ että me myös sijhen
tulemma/ ja nijn pitä meidän ynnä
ylösnouseman/ ja toinen toisemme
cansa sijtä osallisexi tuleman: Vt
omnium
XII. Lucu .
NEuwo wäkewillä wahwistuxilla/
kärsimän ja pysymän wahwana ristis ja
wainomises/ oikian uscon ja
tunnustuxen tähden/ v. 1. Nijn myös
rauhallisuteen ja pyhyteen/ v. 14.
Waaroi suruttomudest/ synnist ja
pahennuxest/ v. 15. Erinomaisest
Christuxen sanan ylöncadzest/ v. 25.
12 :1 SEntähden myös me/ että meillä
on näin suuri todistusten joucko
meidän ymbärilläm/ nijn poispangam
syndi/ joca aina meihin tarttu ja hitaxi
teke/ ja juoscam kärsimisen cautta sijnä
kilwoituxes/ cuin meidän eteem pandu
on/
12:2 Ja cadzocam Jesuxen/ uscon
alcajan ja päättäjän päälle. Joca/ cosca
hän olis kyllä tainnut iloita/ kärsei
ristiä/ ja ei totellut pilcka/ ja nyt istu
oikialla kädellä Jumalan istuimella.
12:3 Muistacat händä/ joca
sencaltaisen wastahacoisuden on
synneisildä idze wastans kärsinyt/ ettet
te wäsy teidän mielisän ja lacka.
12:4 Sillä et te ole wielä/ haman weren
asti kilwoitellen/ syndiä wastan ollet/
12:5 Ja te oletta jo unhottanet sen
uscalluxen/ jonga hän teille nijncuin
lapsillens puhu: Minun poican/ älä
ylöncadzo HERran rangaistusta/ ja älä
näänny coscas häneldä rangaistan.
12:6 Sillä jota HERra racasta/ sitä hän
myös rangaise. Mutta jocaista poica
hän piexä/ cuin hän corja.
12:7 Jos te sen rangaistuxen kärsitte/
nijn Jumala taridze teille idzens/
nijncuin lapsillens: Sillä cuca on se
poica/ jota ei Isä rangaise?
12:8 Mutta jos te oletta ilman
rangaistusta/ josta caicki owat osalliset
ollet/ nijn te oletta äpärät ja ette lapset.
12:9 Ja cosca meillä owat lihalliset Isät
ollet rangaidziana/ nijn me olemma
nijtä cawahtanet/ eikö meidän sijs paljo
enämmin pidä sille hengelliselle Isälle
