Psaltarit
1062
tehdä pyhille hywä/ ja wainota
epäjumalan palwelioita/ v. 2. rucoile
Jumalata/ joca on caiken hywyden alcu
ja lähde/ että hän händä kärsimisesäns/
hautamisesans/ ja nousemisans
cuolluista/ armollisesta warjelis/ v. 5.
lupa nijn kijttä händä/ täsä ja
tulewaises elämäs/ v. 11.
16:1 Dawidin cullainen cappale. KÄtke
minua Jumala: sillä minä uscallan
sinuun.
16:2 Minä olen HERralle sanonut: sinä
olet minun HERran/ minun täyty sinun
tähtes kärsiä.
16:3 Pyhäin tähden jotca maan päällä
owat/ ja cunnialisten tähden/ heisä on
minulle caicki mielen noude.
16:4 Mutta jotca toisen jälken
riendäwät/ nijllä pitä suuri sydämen
kipu oleman/ En minä uhra heidän
juomauhrians werellä/ engä mainidze
heidän nimiäns suusani.
16:5 Mutta HERra on minun tawaran ja
osan/ sinä tähdelle panet minun
perimiseni.
16:6 Arpa langeis minulle caunimmisa/
minä olen jalon perimisen saanut.
16:7 Minä kijtän HERra/ joca minua on
neuwonut/ nijn myös minun
munascuuni owat minua yöllä
curittanet.
16:8 Minä pidän aina HERran caswoni
edes: sillä hän on minun oikialla
puolellani/ sentähden en minä horju.
16:9 Sentähden minun sydämen
riemuidze/ ja minun cunnian on
iloinen/ ja minun lihan lewä toiwos.
16:10 Sillä et sinä hyljä minun sieluani
helwetis/ etkä salli Pyhäs mätänewän.
16:11 Sinä osotat minulle elämän tien/
sinun caswos edes on täydellinen ilo/ ja
riemullinen meno oikialla kädelläs
ijancaickisest.
Vers.4. Werellä) se on/ jotca tahtowat
caurin werellä Jumalata lepyttä/ mutta
minä omalla werelläni. (Nimeäns) se
on/ en minä opeta eli saarna heidän
oppians/ jotca töihins luottawat/ mutta
uscosta/ jonga Jumala anda. v. 9.
Cunnian) se on/ minun kielen/ jolla
minä cunnioitan ja ylistän Jumalata.
XVII. Psalmi .
LAT. XVI . ON RucousPsalmi/ josa
Dawid rucoile wanhurscast Jumalata
todistaman wiattomudestans/ nijsä
cuin hänen wihollisens händä
soimawat/ v. 1. tunnusta idzens
johdatettawan HERran sanalla/ v. 4.
rucoile händäns warjelda/ nijncuin
silmän terä/ v. 5. walitta jumalattomain
wäkiwalda ja salaisia juonia/ v. 9.
kirjoitta heidän huikendelewaisest
menestyxestäns täsä mailmas/ ja
jumaisten loppumattomast
autuudesta/ v. 14.
17:1 Dawidin rucous. CUule HERra
oikeutta/ hawaidze minun parcun/
ymmärrä minun rucouxen/ joca ei
wieckasta suusta lähde.
