980
Sananlaskut
tiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen. Laiska on omissa silmis-
sään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti. Kulku-
koiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu. Kuin mie-
letön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia, on mies, joka pettää
lähimmäisensä ja sanoo: Leikillähän minä sen tein. Halkojen loppu-
essa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora. Hehkuksi
hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies. Panettelijan
puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha
sydän. Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sy-
dämessänsä. Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko,
sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä. Vihamielisyys
kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus
paljastuu. Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä
vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää. Valheellinen kieli vihaa
omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan.
Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyt-
tää. Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras, eikä omat huule-
si. Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia raskaampi
hullun suuttumus. Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta
kuka voi kestää luulevaisuutta? Parempi julkinen nuhde kuin salattu
rakkaus. Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot
ylenpalttiset. Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle on kaikki kar-
vaskin makeata. Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa ko-
tipaikoiltaan. Öljy ja suitsuke ilahuttavat sydämen; samoin ystävän
hellyys, alttiisti neuvoja antavainen. Ystävääsi ja isäsi ystävää älä
hylkää, äläkä hätäpäivänäsi mene veljesi taloon: parempi läheinen
naapuri kuin kaukainen veli. Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sy-
dämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen. Mielevä nä-
kee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat
vahingon. Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pant-
ti vieraan naisen tähden. Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aa-
mulla varhain, sille se luetaan kiroukseksi. Räystäästä tippuva vesi
sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset. Joka tahtoo hä-
