72
Ensimmäinen Mooseksen kirja
elää, te ette pääse täältä lähtemään, ellei nuorin veljenne tule tän-
ne. Lähettäkää yksi joukostanne noutamaan veljenne tänne, mutta
teidän muiden on jääminen tänne vangeiksi, että koeteltaisiin, olet-
teko puhuneet totta; muuten, niin totta kuin farao elää, te olette
vakoojia. Ja hän panetti heidät vankeuteen kolmeksi päiväksi. Mutta
kolmantena päivänä Joosef sanoi heille: Jos tahdotte elää, niin
tehkää näin, sillä minä olen Jumalaa pelkääväinen: jos olette rehel-
lisiä miehiä, niin jääköön yksi teistä, veljeksistä, vangiksi vankilaan,
jossa teitä säilytettiin, mutta te muut menkää viemään kotiin viljaa
perheittenne nälänhätään. Ja tuokaa nuorin veljenne minun luokse-
ni. Jos teidän puheenne siten todeksi vahvistuu, niin vältätte kuo-
leman. Ja heidän täytyi tehdä niin. Mutta he sanoivat toinen toisel-
lensa: Totisesti, me olemme syylliset sentähden, mitä teimme veljel-
lemme; sillä me näimme hänen sielunsa tuskan, kun hän anoi meil-
tä armoa, emmekä kuulleet häntä. Sentähden on meille tullut tämä
tuska. Ruuben vastasi heille sanoen: Enkö minä sanonut teille: 'Äl-
kää tehkö pahoin nuorukaista vastaan!' Mutta te ette kuulleet mi-
nua; katsokaa, nyt kostetaan hänen verensä. Mutta he eivät tien-
neet, että Joosef ymmärsi heitä, sillä hän puhui heille tulkin kautta.
Ja hän kääntyi pois heistä ja itki. Sitten hän kääntyi taas heihin
päin ja puhui heidän kanssaan. Ja hän otti heidän joukostaan Si-
meonin ja vangitutti hänet heidän nähtensä. Ja Joosef käski täyt-
tää heidän säkkinsä viljalla ja panna jokaisen rahat takaisin hänen
säkkiinsä sekä antaa heille evästä matkalle. Ja heille tehtiin niin. Ja
he sälyttivät viljansa aasien selkään ja lähtivät sieltä. Kun sitten
eräs heistä yöpaikassa avasi säkkinsä syöttääkseen aasiansa, huo-
masi hän rahansa säkin suussa. Hän sanoi veljilleen: Minulle on
annettu rahani takaisin; katso, se on minun säkissäni. Silloin heidän
sydämensä vavahti, ja he katsoivat säikähtyneinä toisiinsa sanoen:
Mitä Jumala on meille tehnyt? Tultuansa isänsä Jaakobin luo Ka-
naanin maahan he ilmoittivat hänelle kaikki, mitä heille oli tapahtu-
nut, ja sanoivat: Mies, joka on sen maan valtiaana, puhutteli meitä
ankarasti ja kohteli meitä, niinkuin olisimme olleet maata vakoile-
massa. Mutta me sanoimme hänelle: 'Olemme rehellisiä miehiä
