73
Ensimmäinen Mooseksen kirja
emmekä mitään vakoojia; meitä on kaksitoista veljestä, saman isän
poikia; yhtä ei enää ole, ja nuorin on nyt kotona isämme luona
Kanaanin maassa.' Mutta mies, sen maan valtias, sanoi meille: 'Siitä
minä saan tietää, oletteko rehellisiä miehiä: jättäkää yksi veljistänne
minun luokseni; ottakaa sitten viljaa perheittenne nälänhätään. Ja
menkää ja tuokaa nuorin veljenne luokseni, saadakseni tietää, ett-
ette ole vakoojia, vaan rehellisiä miehiä. Sitten minä annan teille
veljenne takaisin, ja te saatte vapaasti liikkua maassa.' Kun he sit-
ten tyhjensivät säkkinsä, niin katso, kunkin rahakukkaro oli hänen
säkissään; ja nähdessään rahakukkaronsa he sekä heidän isänsä
peljästyivät. Ja heidän isänsä Jaakob sanoi heille: Te teette minut
lapsettomaksi; Joosefia ei enää ole, Simeonia ei enää ole, ja Ben-
jamininkin te tahdotte viedä minulta; kaikki tämä kohtaa minua.
Ruuben vastasi isälleen sanoen: Saat surmata minun molemmat
poikani, jos en tuo häntä sinulle takaisin; anna hänet minun huos-
taani, niin minä tuon hänet sinulle takaisin. Mutta hän sanoi: Ei mi-
nun poikani saa lähteä teidän kanssanne, sillä hänen veljensä on
kuollut, ja hän on yksin jäljellä; jos onnettomuus kohtaa häntä
matkalla, jolle aiotte lähteä, niin te saatatte minun harmaat hapse-
ni vaipumaan murheella tuonelaan.
Mutta nälänhätä oli maassa kova. Ja kun he olivat syöneet lop-
puun sen viljan, jonka olivat tuoneet Egyptistä, sanoi heidän isänsä
heille: Menkää jälleen ostamaan meille vähän elintarpeita. Juuda
vastasi hänelle sanoen: Se mies teroitti meille teroittamalla: 'Ette
saa tulla minun kasvojeni eteen, ellei veljenne ole teidän kanssan-
ne.' Jos annat veljemme seurata meidän mukanamme, niin me läh-
demme ostamaan sinulle elintarpeita. Mutta jos et anna, niin emme
lähde; sillä se mies sanoi meille: 'Ette saa tulla minun kasvojeni
eteen, ellei veljenne ole teidän kanssanne.' Israel sanoi: Minkätäh-
den teitte niin pahasti minua kohtaan, että ilmaisitte tuolle miehelle
teillä olevan vielä veljen? He vastasivat: Mies kyseli tuiki tarkasti
meitä ja meidän sukuamme, sanoen: 'Elääkö isänne vielä? Onko
teillä vielä veljeä?' Silloin me ilmoitimme hänelle, niinkuin asia on.
Saatoimmeko tietää, että hän sanoisi: 'Tuokaa tänne veljenne'? Ja
