1588
Apostolien teot
he Pyhän Hengen lähettäminä menivät Seleukiaan ja purjehtivat
sieltä Kyproon. Ja tultuaan Salamiiseen he julistivat Jumalan sanaa
juutalaisten synagoogissa, ja heillä oli mukanaan myös Johannes,
palvelijana. Ja kun he olivat vaeltaneet kautta koko saaren Pafoon
asti, tapasivat he erään juutalaisen miehen, noidan ja väärän pro-
feetan, jonka nimi oli Barjeesus. Hän oleskeli käskynhaltijan, Sergius
Pauluksen, luona, joka oli ymmärtäväinen mies. Tämä kutsui luok-
sensa Barnabaan ja Sauluksen ja halusi kuulla Jumalan sanaa.
Mutta Elymas, noita - sillä niin tulkitaan hänen nimensä - vastusti
heitä, koettaen kääntää käskynhaltijaa pois uskosta. Niin Saulus,
myös Paavaliksi kutsuttu, täynnä Pyhää Henkeä loi katseensa hä-
neen ja sanoi: "Voi sinua, joka olet kaikkea vilppiä ja kavaluutta
täynnä, sinä perkeleen sikiö, kaiken vanhurskauden vihollinen, etkö
lakkaa vääristelemästä Herran suoria teitä? Ja nyt, katso, Herran
käsi on sinun päälläsi, ja sinä tulet sokeaksi etkä aurinkoa näe
säädettyyn aikaan asti." Ja heti lankesi hänen päällensä synkeys ja
pimeys, ja hän kävi ympäri ja etsi taluttajaa. Kun nyt käskynhaltija
näki, mitä oli tapahtunut, niin hän uskoi, ihmetellen Herran oppia.
Ja kun Paavali seuralaisineen oli purjehtinut Pafosta, tulivat he
Pamfylian Pergeen; siellä Johannes erosi heistä ja palasi Jerusale-
miin. Mutta he vaelsivat Pergestä eteenpäin ja saapuivat Pisidian
Antiokiaan; ja he menivät synagoogaan sapatinpäivänä ja istuutui-
vat. Ja sittenkuin lakia ja profeettoja oli luettu, lähettivät synagoo-
gan esimiehet sanomaan heille: "Miehet, veljet, jos teillä on jokin
kehoituksen sana kansalle, niin puhukaa." Niin Paavali nousi ja viit-
tasi kädellään ja sanoi: "Te Israelin miehet ja te, jotka Jumalaa
pelkäätte, kuulkaa! Tämän Israelin kansan Jumala valitsi meidän
isämme ja korotti tämän kansan, heidän muukalaisina ollessaan
Egyptin maassa, ja vei heidät sieltä ulos kohotetulla käsivarrella, ja
hän kärsi heidän tapojansa noin neljäkymmentä vuotta erämaassa
ja hävitti seitsemän kansaa Kanaanin maasta ja jakoi niiden maan
heille perinnöksi. Näin kului noin neljäsataa viisikymmentä vuotta.
Sen jälkeen hän antoi heille tuomareita profeetta Samueliin saakka.
Ja sitten he anoivat kuningasta, ja Jumala antoi heille Saulin, Kiisin
