1020
Jesajan kirja
on murtanut jumalattomain sauvan, valtiaitten vitsan, joka kiukussa
löi kansoja, löi lakkaamatta, joka vihassa vallitsi kansakuntia, vaino-
si säälimättä. Kaikki maa on saanut levon ja rauhan, he puhkeavat
riemuun. Kypressitkin sinusta iloa pitävät sekä Libanonin setrit: 'Si-
nun maata mentyäsi ei nouse kukaan meitä hakkaamaan.' Tuonela
tuolla alhaalla liikkuu sinun tähtesi, ottaaksensa sinut vastaan, kun
tulet. Se herättää haamut sinun tähtesi, kaikki maan johtomiehet,
nostattaa valtaistuimiltansa kaikki kansojen kuninkaat. Kaikki he
lausuvat ja sanovat sinulle: 'Myös sinä olet riutunut niinkuin mekin,
olet tullut meidän kaltaiseksemme.' Alas tuonelaan on vaipunut si-
nun komeutesi, sinun harppujesi helinä; sinun allasi ovat vuoteena
madot, toukat ovat peittonasi. Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä
kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kan-
sojen kukistaja! Sinä sanoit sydämessäsi: 'Minä nousen taivaaseen,
korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmes-
tysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan. Minä nousen pilvien kukkuloil-
le, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.' Mutta sinut heitettiin alas
tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan. Jotka sinut näkevät, ne katso-
vat pitkään, tarkastavat sinua: 'Onko tämä se mies, joka järisytti
maan, järkytti valtakunnat, joka teki maanpiirin erämaaksi ja hävitti
sen kaupungit, joka ei päästänyt vankejansa kotiin?' Kansojen ku-
ninkaat kaikki lepäävät kunniassa, kukin kammiossansa. Mutta sinä
olet kaukana haudastasi, poisviskattuna niinkuin hylkyvesa, olet
peittynyt surmattujen, miekalla lävistettyjen, kiviseen kuoppaan suis-
tuneitten alle, olet kuin tallattu raato. Et sinä saa yhtyä heidän
kanssaan haudassa, sillä sinä olet maasi hävittänyt, kansasi tappa-
nut. Ei ikinä enää mainita pahantekijäin sukua. Laittakaa hänen lap-
sillensa verilöyly heidän isiensä pahain tekojen tähden, etteivät he
nousisi ottamaan omaksensa maata ja täyttäisi maanpiiriä kaupun-
geilla. Minä nousen heitä vastaan, sanoo Herra Sebaot, ja hävitän
Baabelilta nimen ja jäännöksen, suvun ja jälkeläiset, sanoo Herra.
Minä teen sen tuonenkurkien perinnöksi ja vesirämeeksi, minä la-
kaisen sen pois hävityksen luudalla, sanoo Herra Sebaot. Herra Se-
baot on vannonut sanoen: Totisesti, mitä minä olen ajatellut, se
