1019
Jesajan kirja
kiivaus ja vihan hehku, tekemään autioksi maan ja hävittämään sii-
tä sen syntiset. Sillä taivaan tähdet ja Kalevanmiekat eivät loista
valollansa, aurinko on pimeä noustessansa, kuu ei kirkkaana kumo-
ta. Minä kostan maanpiirille sen pahuuden ja jumalattomille heidän
pahat tekonsa; minä lopetan julkeitten kopeuden ja painan maahan
väkivaltaisten ylpeyden. Minä teen kuolevaiset harvinaisemmiksi kuin
puhdas kulta, ihmiset harvinaisemmiksi kuin Oofirin kulta. Sentäh-
den minä järisytän taivaat, ja maa järkkyy paikaltansa Herran Se-
baotin kiivaudesta, hänen vihansa hehkun päivänä. Ja niinkuin säi-
kytetyt gasellit ja niinkuin lampaat, joilla ei ole kokoajaa, he kään-
tyvät kukin kansansa luo, pakenevat kukin omalle maallensa. Kuka
ikinä tavataan, se lävistetään, kuka kiinni joutuu, se miekkaan kaa-
tuu. Heidän pienet lapsensa murskataan heidän silmäinsä edessä,
heidän talonsa ryöstetään, ja heidän vaimonsa raiskataan. Katso,
minä herätän heitä vastaan meedialaiset, jotka eivät hopeasta huoli
eivätkä kullasta välitä. Heidän jousensa kaatavat nuoret miehet; he
eivät armahda kohdun hedelmää eivätkä lapsia sääli. Ja Baabelin,
valtakuntain kaunistuksen, kaldealaisten ylpeyden ja loiston, käy
niinkuin Sodoman ja Gomorran, jotka Jumala hävitti. Ei sitä ikinä
enää asuta, autioksi jää se polvesta polveen; ei arabialainen sinne
telttaansa tee, eivätkä paimenet siellä laumaansa lepuuta. Erämaan
eläimet lepäävät siellä, sen huoneet ovat täynnä huuhkajia, kameli-
kurjet asuvat siellä, ja metsänpeikot siellä hyppelevät. Sakaalit ulvo-
vat sen palatseissa, aavikkosudet huvilinnoissa. Sen aika on lähellä,
tulemaisillaan, ei sen päiviä pidennetä.
Sillä Herra armahtaa Jaakobia ja valitsee vielä Israelin ja sijoittaa
heidät heidän omaan maahansa; muukalaiset liittyvät heihin ja yh-
tyvät Jaakobin heimoon. Kansat ottavat heidät ja tuovat heidät
heidän kotiinsa, ja Israelin heimo saa heidät Herran maassa omik-
sensa, orjiksi ja orjattariksi, ja he vangitsevat vangitsijansa ja vallit-
sevat käskijöitänsä. Ja sinä päivänä, jona Herra päästää sinut rau-
haan vaivastasi, tuskastasi ja siitä kovasta työstä, jota sinulla tee-
tettiin, sinä virität tämän pilkkalaulun Baabelin kuninkaasta ja sanot:
Kuinka on käskijästä tullut loppu, tullut loppu ahdistuksesta! Herra
