Pyhän Lucan evankelium
16:24 Quin hen nyt Heluettis pijnas oli/ ylesnosti hen silmens/ ia näki
Abrahamin taambana/ ia Lazarusen henen helmasans/ husi hen ia
sanoi/
Kuin hän nyt helwetissä piinas oli/ ylös nosti hän silmänsä/ ja näki
Abrahamin taampana/ ja Lazaruksen hänen helmassansa/ huusi hän ja
sanoi/
16:25 Ise Abraham/ armadha minun pälen/ ia lehette Lazarus castaman
henen Sormens pä weten/ ia iehdyteis minun Kieleni/ Sille ette mine
pinatan tesse liekisse.
Isä Abraham/ armahda minun päälleni/ ja lähetä Lazarus kastamaan
hänen sormensa pää weteen/ ja jäähdyttäisi minun kieleni/ Sillä että
minä piinataan tässä liekissä.
16:26 Nin sanoi Abraham/ Poican/ muista ettes saidh hywydhes
eleises/ ia Lazarus samalmoto site wastan paha.
Niin sanoi Abraham/ poikan/ muista ettäs sait hywyyden eläissäsi/ ja
Lazarus samalla muotoa sitä wastaan pahaa.
16:27 Mutta nyt hen lodhutosta nautitze/ ia sine pinatan. Ja ylitze caiki
neite/ ombi meiden ia teiden welille swri iopa kinitetty/ nin ette ne/
ioca tachtouat telde menne sinne teiden tygen/ eiuet he woi/ eike mös
sielde tenne ylessastua.
Mutta nyt hän lohdutusta nautitsee/ ja sinä piinataan. Ja ylitse kaikkia
näitä/ ompi meidän ja teidän wälilla suuri juopa kiinnitetty/ niin että
ne/ jotka tahtowat täältä mennä sinne teidän tykön/ eiwät he woi/ eikä
myös sieltä tänne ylös astua.
16:28 Nin hen sanoi/ Mine rucolen sis sinua Ise/ ettes lehetet henen
minun Iseni Coton/
Niin hän sanoi/ Minä rukoilen siis sinua isä/ ettäs lähetät hänen minun
isäni kotiin/
16:29 Sille minulla ombi wisi Welie/ ette hen todhistais heille/ senpäle/
ettei hekin mös tulisi tehen pinan sijaan.
Sillä minulla ompi wiisi weljeä/ että hän todistaisi heille/ sen päälle/
