SALOMON SAARNAAJA

7. Luku.

 

I. Paras neuvo on tässä turhassa menossa, ajatella loppua, II. Taidolla ja kärsivällisyydellä kuluttaa elämänsä ajan.

 

I. Kuka tietää, mikä ihmiselle on hyödyllinen hänen elinaikanansa, niinkauvan kuin hän turhassa menossansa elää, joka kulkee niinkuin varjo*? eli kuka sanoo ihmiselle, mitä on tuleva hänen jälkeensä auringon alla+?
2. Hyvä sanoma* on parempi kuin kallis voide, ja kuolemapäivä+ on parempi kuin syntymäpäivä.
3. Parempi on mennä murhehuoneesen* kuin ilohuoneesen: toisessa on kaikkein ihmisten loppu+, ja elävä panee sen sydämeensä.
4. Parempi on murehtia kuin nauraa; sillä murheen kautta sydän paranee.
5. Viisasten sydän on murhehuoneessa; mutta tyhmäin ilohuoneessa.
6. Parempi on kuulla viisaan kuritusta*, kuin kuulla hulluin lauluja;
7. Sillä hulluin nauru on niinkuin orjantappurain rätinä padan alla; ja se on myös turhuus.
8. Väkivalta saattaa viisaan hulluksi, ja lahja turmelee sydämen.
9. Asian loppu* on parempi kuin sen alku; kärsivällinen henki+ on parempi kuin ylpiä henki.
10. Älä ole ylen pikainen vihaan*; sillä viha lepää hulluin sydämessä.
11. Älä sano: mikä on, että menneet päivät olivat paremmat kuin nämät? sillä et sinä sitä viisaasti kysele.
12. Viisaus on hyvä* perinnön kanssa, ja auttaa ihmisen iloitsemaan auringon alla;
13. Sillä viisaus varjelee, ja raha myös varjelee; mutta ymmärryksellä on se etu, että viisaus antaa niille elämän, joilla se on.
14. Katso Jumalan töitä; sillä kuka taitaa ojentaa sen, jonka hän vääräksi tekee?
15. Ole iloinen hyvinä päivinä, ja ota myös pahakin päivä hyväkses*; sillä sen on Jumala luonut toisen kanssa, ettei ihminen tietäisi, mitä tuleva on.
16. II. Minä olen nähnyt kaikkinaiset minun turhuuteni aikana: vanhurskas hukkuu vanhurskaudessansa, ja jumalatoin elää kauvan pahuudessansa.
17. Älä ole ylen vanhurskas (a) elikkä ylen viisas*, ettes itsiäs turmelisi.
18. Älä ole ylen jumalatoin (a) elikkä hullu*, ettes kuolisi ennen aikaa+.
19. Se on hyvä, ettäs tähän tartut (a) ja ettes myös toista (b) päästä pois kädestäs; sillä joka Herraa pelkää, hän välttää nämät kaikki.
20. Viisaus vahvistaa enempi viisasta, kuin kymmenen voimallista, jotka kaupungissa ovat.
21. Sillä ei yhtään ihmistä ole vanhurskasta maan päällä, joka hyvää tekee ja ei syntiä tee.
22. Älä pane kaikkia sydämees, mitä sinulle sanotaan*, ettes kuulisi palvelias sinua toruvan;
23. Sillä sinun sydämes tietää sinun usein muita toruneen.
24. Kaikkia senkaltaisia olen minä viisaasti koetellut; minä ajattelin*: minä tahdon olla viisas, mutta se kulki kauvas minusta:
25. Se on kaukana, mikä ollut on, ja se on sangen syvä; kuka taitaa sen löytää?
26. Minä käänsin sydämeni koettelemaan, tutkimaan ja etsimään viisautta ja taitoa, niin myös ymmärtämään jumalattomain tyhmyyttä ja hulluin erhetyksiä,
27. Ja löysin, että se vaimo on haikiampi kuin kuolema, jonka sydän on verkko ja paula, ja hänen kätensä on kahleet*: se joka Jumalalle on otollinen, hän välttää häntä, mutta syntinen käsitetään hänen kauttansa+.
28. Katso, minä olen löytänyt, sanoo Saarnaaja, toisen toisensa jälkeen, että minä myös löytäisin taidon,
29. Jota minun sieluni vielä nyt etsii, ja en ole löytänyt. Tuhannen seassa olen minä löytänyt yhden miehen, vaan en minä ole löytänyt yhtään vaimoa kaikkein seassa.
30. Ainoastaan, katso, sen minä löysin, että Jumala on luonut ihmisen oikiaksi*; mutta he etsivät+ monta taitoa.


Valitse
luku

1 2 3
4 5 6
7 8 9
10 11 12