Jesus Sirach

Esipuhe Jesus Sirachin Kirjasta .
TÄmä Kirja cudzutan latinaxi/ Ecclesiasticus, joca cuitengin paremmin hänen tekiäns nimest pidäis Jesus Sirach cudzuttaman/ nijncuin Mosexen/ Josuan/ Jesaian ja caickein Prophetain Kirjat heidän tekijstäns owat saanet nimen.
Ja ei ole wanhoilda Isildä luettu Pyhän Ramatun secaan: mutta muutoin caunin ja wijsan miehen kirjaxi/ silläns se myös taita olla.
Tämä Jesus Sirach/ nijncuin hän Esipuhesans tunnusta/ oli tullut Egyptijn/ Cuningas Euergetexen aicana/ ja siellä on hän tämän Kirjan lopettanut/ jonga hänen isoiisäns ensin alcanut oli: ja näky nijncuin hän olis monesta Kirjasta tähän coonnut parhat/ cuin hän löytänyt on: sillä ei täsä seura yxi cappale toista järjestäns/ nijncuin jongun tekiän työ/ mutta owat secoitetut toinen toiseens/ nijncuin se olis monelda tekiäldä/ ja usiasta Kirjasta coottu: nijncuin hunaja imetän ja monest cuckaiset cootan.
Ja on nähdä/ että tämä Jesus Sirach on ollut Cuningas Dawidin sugusta/ ja on ollut Amos Sirachista/ joca oli ylimmäinen Päämies Judan huonesa: nijncuin Philo osotta/ lähes cahta sata ajastaica ennen Christuxen syndymätä/ ei aica ennen Maccaberejä.
Tämä on tarpellinen Kirja yhteisen Canssan tähden: sillä täsä ahkeroitan tekemän ihmisiä/ erinomattain perhen isännitä/ jumalisixi/ hywixi ja nopsixi/ cuinga heidän idzens pitä käyttämän/ Jumalata/ Jumalan sana/ Pappeja/ wanhembita/ waimo/ lapsia/ oma ruumistans/ tawaratans/ palwelioitans/ kylänmiehiäns/ ystäwitäns/ wihamiehiäns/ Esiwaldans ja jocaista wastan/ nijn että hän kyllä hywin taitan cudzutta huonen curituxen Kirjaxi/ eli hywän perhen isännän hywäin tapain Kirjaxi/ joca myös oikia hengellinen curitus on/ ja pitä sixi cudzuttaman.
Sirach on elänyt Ptolomeus Euergetexen aicana/ A. M. 3740. ennen Christuxen aica liki 231. ajastaica.
Jesus Sirachin esipuhe Kirjastans .
MOnda jalo miestä owat ollet/ jotca meille Laista/ Prophetaista ja muista heidän jälkenseurawaisistans wijsautta opettanet owat/ ja ilman epäilemät sencaltainen wijsauden oppi tule Israelin Canssalle cunniaxi: Sentähden pitä nijden/ joilla se on ja taitawat luke/ ei ainoastans idze sijtä wijsaxi tuleman/ mutta myös kirjoittamisella ja lukemisella palweleman muita.
Minun isoiisän Jesus/ sijttecuin hän erinomattain ahkerast luki Lakia/ Prophetaita ja wielä sijtte muita Kirjoja/ jotca meille Isildä jätetyt owat/ ja hywin nijsä idzens harjoittanut oli/ Kirjoitti hän myös jotakin wijsaudesta ja hywistä tawoista/ että ne jotca mielelläns tahdoit oppia ja taitawaxi tulla/ piti sijtä ymmärtäwäisemmäisexi/ ja hywään elämään soweljammaxi tuleman.
Mingätähden minä rucoilen/ että te sen hywäxi ottaisitte ja wisusti lukisitte/ ja andaisitte meille andexi/ jollem me ole nijn puheliat cuin tarwitaisin: sillä se cuin Hebrean kielellä on kirjoitettu/ ja käätän toisella kielellä/ nijn ei se cuulu nijn caunist; ei ainoastans tämä minun Kirjan/ mutta myös Laki/ Prophetat ja muut Kirjat cuuluwat paljo toisin/ cuin he omalla kielelläns cuuluwat.
Cosca minä tulin Egyptijn cahdexandena neljättäkymmendä Cuningas Ptolomeus Euergetexen wuonna/ ja olin siellä nijncauwan cuin hän eli/ sain minä siellä tilan paljon hywä lukeaxeni ja kirjoittaxeni.
Sentähden näkyi minulle hywäxi ja tarpellisexi ahkeroita käändämän tätä Kirja.
Ja että minulla oli sijhen aica/ tein minä työtä/ täyttäxeni sitä ja andaxeni tulla walkeuteen/ että muucalaisetkin/ jotca oppia tahtowat/ sijtä hywijn tapoijn harjanduisit/ ja eläisit HERran Lain jälken.


Jesus Sirach

I. Lucu .

CAiken wijsauden alcu on HERralda/ v. 1.
Jumalan sanasta saa ihminen oikian ymmärryxen Jumalast ja hänen töistäns/ v. 5.
HERran pelco on paras wijsaus/ v. 11.
ulcocullaisus/ turhan cunnian pyyndö ja kehumus ei kelpa HERralle/ waan cowin rangaistan/ v. 36.

Siir 1:1 CAicki wijsaus on HERralda Jumalalda/ ja pysy hänen tykönäns ijancaickisest.
Siir 1:2 Cuca on ennen ajatellut/ cuinga paljo sanda meresä/ cuinga monda pisarata sates/ ja cuinga monda mailman päiwä oleman piti? Cuca on ennen mitannut/ cuinga corkia taiwas/ cuinga awara maa/ ja cuinga sywä meri oleman piti?
Siir 1:3 Ja cuca on Jumalalle opettanut/ mitä hänen tekemän piti?
Siir 1:4 Sillä hänen wijsaudens on ennen caickia.
Siir 1:5 Jumalan/ sen caickein corkeimman/ sana on wijsauden caiwo?
Siir 1:6 Ja ijancaickinen käsky/ on hänen lähtens.
Siir 1:7 Cuca taidais muutoin tietä/ cuinga ihmisen wijsauden ja toimen pitä käsittämän?
Siir 1:8 Yxi on caickein corkein/ caickein luoja/ Caickiwaldias/ wäkewä Cuningas ja sangen hirmuinen/ joca istu istuimellans/ hallidzewa Jumala.
Siir 1:9 Hän on Pyhän Hengens cautta ilmoittanut hänen/ hän on caicki cappalet ennen tutkinut/ tietänyt ja mitannut.
Siir 1:10 Ja on wuodattanut wijsauden caickein tecoins päälle/ ja caiken lihan päälle/ hänen armons perästä/ ja anda sen nijlle/ jotca händä racastawat.
Siir 1:11 HERran pelco on cunnia ja ylistys/ riemu ja caunis Cruunu.
Siir 1:12 HERran pelco ilahutta sydämen/ ja teke riemun ja ilon ijancaickisest.
Siir 1:13 Joca HERra pelkä/ hänelle käy hywin wijmeisesä hädäsä/ ja hän saa lopulla siunauxen.
Siir 1:14 Racasta Jumalata on caickein caunin wijsaus: ja joca hänen näke/ se racasta händä:
Siir 1:15 Sillä hän näke/ cuinga suuria ihmeitä hän teke.
Siir 1:16 HERran pelco on wijsauden alcu/ joca on uscollisten sydänden pohjas/ ja asu ainoastans walittuin waimoin tykönä: ja hän löytän ainoastans wanhurscasten ja uscollisten tykönä.
Siir 1:17 HERran pelco on oikia Jumalan palwelus/
Siir 1:18 Joca sydämet warjele/ ja teke hywäxi/ ja anda ilon ja riemun.
Siir 1:19 Joca HERra pelkä/ hänelle käy hywin/ ja cosca hän lohdutusta tarwidze/ nijn hän tule siunatuxi.
Siir 1:20 Peljätä Jumalata on wijsaus/ joca teke rickaxi/ ja tuo myötäns caicke hywyttä.
Siir 1:21 Hän täyttä coco huonen lahjallans/ ja caicki paicat tawaroillans.
Siir 1:22 HERran pelco on wijsauden Cruunu/ ja anda rickalle rauhan ja terweyden.
Siir 1:22 Tämä wijsaus teke ihmiset oikein toimellisexi:
Siir 1:23 Ja joca hänesä wahwast rippu kijnni/ hän autta händä cunnialla.
Siir 1:24 Sillä HERran pelco on wijsauden juuri:
Siir 1:25 Ja hänen oxans cucoista ijancaickisest.
Siir 1:26 HERran pelco otta synnit pois:
Siir 1:27 Sillä se joca on ilman pelgota/ ei hän kelpa Jumalalle/ ja hänen ylpeydens maahan cukista hänen.
Siir 1:28 Mutta siwiä odotta sitä aica/ cuin händä lohdutais.
Siir 1:29 Sillä waicka hänen asians on sorttu ajaxi/ nijn cuitengin kijttäwät toimelliset hänen wijsauttans.
Siir 1:30 Jumalan sana on jumalattomalle cauhistus:
Siir 1:31 Sillä se on wijsauden tawara/ joca häneldä kätketty on.
Siir 1:32 Minun poican/ jos sinä tahdot wijsaxi tulla/ nijn ope käskysanat/ ja Jumala anda sinulle wijsauden.
Siir 1:33 Sillä HERran pelco on oikia wijsaus/ curitus/ usco ja kärsimys kelpa Jumalalle.
Siir 1:34 Cadzo/ ettei sinun Jumalan pelcos ole ulocullaisus/ ja älä palwele händä petollisella sydämellä.
Siir 1:35 Älä edzi kijtost ihmisten tykönä ulcocullaisest:
Siir 1:36 Ja cadzo mitä sinä puhut/ uscot ja aigoit/ ja hyljä idzes/ ettes langeis ja häpiään tulis.
Siir 1:37 Ja HERra ilmoitta sinun pahudes/ ja maahan cukista sinun julkisest/ ihmisten nähden. Ettes ole palwellut oikias Jumalan pelgos/ ja sinun sydämes on ollut petollinen.

Vers. 31. Cauhistus ) Jumalattomat wihawat Jumalan sana/ että se ilmoitta ja nuhtele heidän syndejäns/ Infr. 6:21.

II. Lucu .

OIkian Jumalan palwelian pitä oleman kiusauxes kärsiwäisen/ ja ei poickeman/ v. 1.
luottaman idzens häneen/ ja ei epäilemän/ v. 8.
Jotca HERra pelkäwät/ ne pitäwät hänen käskyns/ ja turwawat hänen päällens/ v. 19.

Siir 2:1 POican/ jos sinä tahdot olla Jumalan palwelia/ nijn walmista sinuas kiusauxeen.
Siir 2:2 Pysy wahwana ja kärsi/ ja älä ole nopia seuraman/ jos sinua sijtä haucutellan.
Siir 2:3 Pidä sinuas Jumalan tygö/ ja älä poicke/ ettäs wahwistuisit.
Siir 2:4 Kärsi caickia cuin sinun päälles tule/ ja ole kärsiwäinen caikesa murhesa.
Siir 2:5 Sillä nijncuin culda tulen cautta: nijn myös ne jotca Jumalalle kelpawat/ murhen tulen cautta coetellan.
Siir 2:6 Luota idzes Jumalaan/ nijn hän autta sinua/ ojenna ties ja toiwo hänen päällens.
Siir 2:7 Te jotca HERra pelkätte/ luottacat idzen häneen: sillä ei hän puutu teildä.
Siir 2:8 Te jotca HERra pelkätte/ toiwocat häneldä hywä/ nijn te löydätte armon ja lohdutuxen.
Siir 2:9 Te jotca HERra pelkätte odottacat hänen armons:
Siir 2:10 Ja älkät poiketco/ ettet te huckuis.
Siir 2:11 Cadzelcat wanhoja/ cuca on coscan häpiään tullut/ joca on toiwonut hänen päällens?
Siir 2:12 Cuca on coscan hyljätty/ joca Jumalan pelgos on pysynyt? eli cuca on coscan häneldä hyljätty/ joca händä on rucoillut?
Siir 2:13 Sillä HERra on armollinen ja laupias/ hän anda synnit andexi/ ja autta hädäsä.
Siir 2:14 Woi nijtä/ jotca Jumalasta epäilewät/ ja ei pysy wahwana: woi sitä jumalatoinda/ joca idzens sinne ja tänne käändä.
Siir 2:15 Woi nijtä epäuscoisita/ ettei he usco/ sentähden ei pidä heidän myös warjelluxi tuleman.
Siir 2:16 Woi nijtä jotca ei ole pysywäiset:
Siir 2:17 Cuinga heidän silloin käy/ cosca HERra on heitä edziwä.
Siir 2:18 Jotca HERra pelkäwät ne uscowat hänen sanans/ ja jotca händä racastawat/ ne pitäwät hänen käskyns.
Siir 2:19 Jotca HERra pelkäwät/ he tekewät mitä hänelle on otollinen/ ja jotca händä racastawat/ ne pitäwät Lain oikein.
Siir 2:20 Jotca HERra pelkwät/ ne ojendawat sydämens/ ja nöyryttäwät idzens hänen eteens/ ja sanowat:
Siir 2:21 Me tahdomme parammin langeta HERran käsijn/ cuin ihmisten käsijn: sillä hänen laupiudens on nijn suuri/ cuin hän idzekin on.

Vers. 13. Anda andexi ) Ei hän sitä cadzo/ cuinga pahat ja kelwottomat me olemma.
v. 14. Sinne ja tänne ) Nijncuin Ahabin aicana/ 3. Reg. 18:21.

III. Lucu .

JOca Isäns ja äitiäns cunnioitta/ ja palwele heitä/ hän siunatan/ ja wälttä rangaistuxen/ v. 1.
ei kengän mahda pyytä corkiata wirca: sillä hän taita työläst sengin toimitta/ cuin hänellä on/ v. 19.
ja suuri sydän saattamaan onnettomuteen/ v. 26.

Siir 3:1 RAckat lapset cuulcat minua teidän Isän/
Siir 3:2 Ja eläkät näin/ että teille hywin käwis.
Siir 3:3 Sillä HERra tahto/ että lapset Isäns cunnioittawat/ ja mitä äiti käske lapsille/ sitä hän tahto pidettä.
Siir 3:4 Joca Isäns cunnioitta/ hänen syndiäns ei Jumala rangaise:
Siir 3:5 Ja joca äitiäns cunnioitta/ se coco idzellens hywän tawaran.
Siir 3:6 Joca Isäns cunnioitta/ se saa ilon lapsistans: ja cosca hän rucoile/ nijn hän tule cuulduxi.
Siir 3:7 Joca Isäns cunnioitta/ se saa cauwan elä: ja joca HERran tähden on cuuliainen/ hän lohdutta äitins.
Siir 3:8 Joca HERra pelkä/ se cunnioitta myös Isäns/ ja palwele wanhembitans/ ja pitä heitä Herranans.
Siir 3:9 Cunnioita Isäs ja äitiäs työllä/ puhella ja kärsimisellä:
Siir 3:10 Että heidän siunauxens tulis sinun päälles:
Siir 3:11 Sillä Isän siunaus rakenda lapsille huonet/ mutta äitin kirous ne cukista.
Siir 3:12 Älä naura Isäs syndiä: sillä ei sinun ole sijtä cunniata.
Siir 3:13 Cunnioitta Isä on sinun oma cunnias/ ja cadzo ylön äitiä/ on sinun oma häpiäs.
Siir 3:14 Racas lapsi corja Isäs wanhalla ijälläns/ ja älä saata händä murhellisexi nijncauwan cuin hän elä.
Siir 3:15 Kärsi händä/ jos hän tule lapsillisexi/ ja älä cadzo händä ylön/ waicka sinä olet jalombi.
Siir 3:16 Sillä se hywä cuin wanhemmille tehdän/ ei ikänäns unhoteta: ja jos sinä olet syndinen/ nijn sinulle cuitengin hywin tapahtu.
Siir 3:17 Sinua pitä tuscas muistettaman/ ja sinun syndis pitä huckuman nijncuin jää Auringon paistesa.
Siir 3:18 Joca Isäns hyljä/ hän pitä häwäistämän/ ja se joca äitins murhellisexi saatta/ hän on kirottu HERralda.
Siir 3:19 RAcas lapsi/ pysy mielelläs alammaisesa säädysä/ se on parembi cuin caicki/ jota mailma pyytä.
Siir 3:20 Jota sinä olet corkiambi/ sitä enämbi nöyrytä sinuas/ nijn on HERra sinulle armias:
Siir 3:21 Sillä HERra on caickein corkein/ joca teke suuria töitä nöyräin cautta.
Siir 3:22 Älä pyydä corkemba wirca/ ja älä ajattele ylidze sinun woimas:
Siir 3:23 Mutta mitä Jumala on sinulle käskenyt/ ota sijtä waari.
Siir 3:24 Sillä ei se hyödytä sinua/ jos sinä sitä pyydät/ jota ei sinun ole käsketty.
Siir 3:25 Joca sinun wircaas ei sowi/ älä sijtä tottele: sillä sinun on enä käsketty/ cuins taidat toimitta.
Siir 3:26 Sencaltainen mieli on monda pettänyt/ ja heidän ylpeydens on heitä cukistanut.
Siir 3:27 Sillä se joca mielelläns anda idzens waaraan/ hän hucku sijnä:
Siir 3:28 Ja ylönannetun ihmisen käy lopulla pahoin.
Siir 3:29 Ylpiä ihminen teke idzellens paljon paha/ ja saatta yhden murhen toisen perän:
Siir 3:30 Sillä corja sydän/ ei tee mitän hywä/ ja ei matcan saata muuta cuin paha.
Siir 3:31 TOimellinen ihminen oppi mielelläns Jumalan sana/ ja se joca wijsautta racasta/ hän cuuldele mielelläns.
Siir 3:32 Nijncuin wesi tulen sammutta/ nijn myös ando pyhki synnit.
Siir 3:33 Ylimmäinen costaja on sen muistawa/ ja warjele hänen wahingosta.

Vers. 4. Ei Jumala rangaise ) Nimittäin/ häpiällä ja kirouxella/ Infr.
v. 18.
v. 17. Huckuman ) se on/ ruumillinen rangaistus otetan sen cautta pois/ ja sinä lahjoitetan onnella ja pitkällä ijällä/ lupauxen jälken/ Exod. 20:12.
v. 20. Nöyrytä ) Älä pyydä corkiaxi tulla/ nijncuin mailma teke.

IV. Lucu .

MEidän pitä mielelläm andaman/ ja auttaman tarwidzepa/ v. 31.
wälttämän rijta ja tekemän oikein/ v. 7.
joca wijsautta racasta/ se corgotetan/ v. 12.
Parambi on jotakin kärsiä totuden tähden/ cuin sallia tapahtua wääryttä/ eli tehdä toiselle ylöllistä/ v. 23.

Siir 4:1 RAcas lapsi/ älä köyhä hätäytä/ ja älä ole cowa tarwidzewalle.
Siir 4:2 Älä isowaista cadzo ylön/ ja älä tee murhellisexi tarwidzepa hänen waiwaisudesans.
Siir 4:3 Murhellista sydändä älä tee enä murhellisexi/ ja älä wijwytä lahja köyhäldä.
Siir 4:4 Älä cadzo wiheljäisen rucousta ylön/ ja älä käännä caswos pois köyhän puolesta.
Siir 4:5 Älä käännä pois silmiäs tarwidzewalda/ ettei hän sinun tähtes walitais.
Siir 4:6 Sillä se joca hänen tehnyt on/ cuule hänen rucouxens/ cosca hän murhellisella sydämellä sinun tähtes walitta.
Siir 4:7 Älä ole rijtainen oikeuden edes/ ja pidä Duomari cunniasa.
Siir 4:8 Cuule köyhä mielelläs/ ja wasta händä suloisest ja siwiäst.
Siir 4:9 Jolle wäkiwalda tehdän/ nijn auta händä sildä/ joca hänelle teke wääryttä: ja älä hämmästy/ cosca pitä duomidzeman.
Siir 4:10 Ole isättömille Isä/ ja heidän äitillens nijncuin perhen isändä.
Siir 4:11 Nijn sinä olet nijncuin caickein corkeimman poica/ ja hän on sinua racastawa enä cuin sinun oma äitis.
Siir 4:12 WIjsaus ylöndä lapsens/ ja corgotta ne/ jotca händä edziwät.
Siir 4:13 Joca händä racasta/ se elämätä racasta: ja joca händä ahkerast edzi/ hän on saapa suuren ilon.
Siir 4:14 Joca hänes idzens wahwana pitä/ hän on saapa suuren cunnian: ja mitä hän aicoi/ sen HERra anda menestyä.
Siir 4:15 Joca Jumalan sana cunnioitta/ se teke oikian Jumalan palweluxen: ja joca sitä racasta/ händä myös HERra racasta.
Siir 4:15 Joca wijsautta cuule/ hän taita muitakin ihmisiä opetta/ ja joca pitä hänen puoldans/ hän saa asua lewos.
Siir 4:16 Joca on wilpitöin/ se saa hänen/ ja hänen jälkentulewaisens pitä menestymän.
Siir 4:17 Ja jos hän ensin idzens toisin käyttä händä wastan:
Siir 4:19 Ja teke hänelle waiwan ja ahdistuxen/ ja coettele händä widzallans/ ja tutki curituxellans/ sijhenasti cuin hän löytä hänen wilpittömäxi.
Siir 4:20 Nijn hän tule jällens hänen tygöns/ oikialla tiellä:
Siir 4:21 Ja ilahutta händä/ ja ilmoitta hänelle saastaisudens.
Siir 4:22 Mutta jos hänes löytän wilppi/ nijn hän hyljä hänen ja hänen täyty huckua.
Siir 4:23 Racas lapsi ota ajasta waari/ ja wältä wääriä asioita.
Siir 4:24 Älä häpe tunnusta henges edestä sitä cuin oikein on.
Siir 4:25 Sillä ihminen taita nijn häwetä/ että hän sen cansa syndiä teke: ja ihminen taita myös nijn häwetä/ että hänen sijtä armo ja cunnia on.
Siir 4:26 Älä anna yhdengän sinuas kehoitta wahingoon/ eli peljättä sinuas cadotuxeen.
Siir 4:27 Mutta tunnusta rohkiast/ se cuin oikein on/ cosca sinun Canssa auttaman pitä:
Siir 4:28 Sillä tunnustuxen cautta totuus ja oikeus ilmei tule.
Siir 4:29 Älä puhu totuutta wastan/ mutta anna häpiän tulla päälles/ jos sinä wiallinen olet.
Siir 4:30 Älä häpe tunnustaisas/ jos sinä rickonut olet/ ja älä sodi wirta wastan.
Siir 4:31 Älä tyhmä palwele hänen asiasans/ ja älä cadzo hänen jalouttans.
Siir 4:32 Mutta wasta totuden puolest cuoleman asti/ nijn HERRA Jumala on sotiwa sinun edestäs.
Siir 4:33 Älä ole nijncuin ne jotca paljon lupawat/ ja cuitengin ei saa mitän aicoin.
Siir 4:34 Älä ole Lejoni sinun huonesas/ ja julma perhettäs wastan.
Siir 4:35 Ei sinun kätes pidä oleman aina awoi ottaman/ ja piwottu andaman.

Vers. 27. Auttaman pitä ) Wanhurscasta pitä autettaman/ ja ei wahingota eli waara peljättämän.
v. 29. Anna häpiän ) Ei ne nijn tee/ jotca heidän willityxesäns ja wäärydesäns owat woitetut/ ja ei cuitengan häpiän tähden tahdo anda myötä/ mutta pysywät hulludesans: sillä yxi hullu pitä toisen cansa.
v. 33. Lupawat ) Ensin tahtowat he oikeuden puolda pitä hengens edest/ mutta wähä jälken ei se muu ole/ cuin paljas sana.
v. 35. Andaman ) Ne owat ahnet taloin isännät/ jotca paljon työtä andawat perhellens/ mutta wähän ruoca.

V. Lucu .

EI pidä kenengän ylpeilemän rickaudest eli woimast/ eikä syndiä tekemän Jumalan laupiuden tähden/ v. 1.
ei wijwyttämän catumusta/ v. 8.
Wäärä tawara ei ole hyödyllinen/ v. 10.
wahwa puhe sopi miehelle hywin/ v. 11.
mutta panettelia on pahembi warasta/ v. 16.

Siir 5:1 ÄLä luota idzes rickautees: ja älä ajattele: minulla on kyllä.
Siir 5:2 Älä seura oma ylpeyttäs/ waickas jotakin taidat matcan saatta: ja älä tee mitäs tahdot.
Siir 5:3 Älä ajattele idzelläs: cuca sen minulda kieldä: sillä HERra se ylimmäinen costaja/ on sen costawa.
Siir 5:4 Älä ajattele: jo minä olen ennengin syndiä tehnyt/ ja ei minulle mitän paha tapahtunut: sillä HERra on tosin kärsiwäinen/ mutta ei hän pidä sinua rangaisemata.
Siir 5:5 Älä ole surutoin/ jos sinun syndis on wielä rangaisemata/ ja tahdot aina sentähden syndiä tehdä.
Siir 5:6 Älä ajattele: Jumala on ylön laupias/ ei hän rangaise minua/ minä teen syndiä nijn paljo cuin minä tahdon.
Siir 5:7 Hän taita nijn pian olla wihainen cuin armollinengin/ ja hänen wihans ei lacka jumalattomista.
Siir 5:8 Sentähden älä wijwyttele sinuas käändämäst HERran tygö/ ja älä lyckä yhdestä päiwästä toiseen:
Siir 5:9 Sillä hänen wihans tule nopiast/ ja costa sinulle ja cadotta sinun.
Siir 5:10 Älä luota sinuas wäärään caluhun: sillä ei se auta sinua/ cosca kiusauxet tulewat.
Siir 5:11 ÄLä anna sinuas ymbärins wietellä caickinaisilda tuulilda/ älä myös jocaista tietä seura nijncuin huikendelewaiset sydämet tekewät.
Siir 5:12 Mutta ole wahwa sanoisas/ ja pysy yhdesä puhesa.
Siir 5:13 Ole walmis cuuleman ja wastaman mitä oikein on/ ja älä hoputa.
Siir 5:14 Jos sinä asian ymmärrät/ nijn neuwo lähimmäistäs: jos et/ nijn ole äneti.
Siir 5:15 Sillä puhe saatta cunnian/ ja puhe myös saatta häpiän: ja oma kieli ihmisen langetta.
Siir 5:16 Älä ole panettelia/ älä myös wäijy kielelläs.
Siir 5:17 Waras on häpiälinen/ mutta panettelia on paljo pahembi.
Siir 5:18 Älä mitän pidä halpana/ joco se olis wähä eli paljo.

VI. Lucu .

JOca idzens ylön wijsana pitä/ ja muut cadzo ylön/ hän tule häpiään/ v. 1.
Ei pidä caickia ystäwitä uscottaman/ mutta uscollinen ystäwä on Jumalan lahja/ v. 6.
Joca wijsautta racasta/ hän cunnioitetan/ v. 18.
Ihminen oppi Jumalan sanast wijsauden/ v. 36.

Siir 6:1 Älä ole sencaltainen/ ettäs ystäwäs päällen wihastut: sillä panetteliat tulewat wijmein häpiään.
Siir 6:2 ÄLä idziäs ylön wijsasna pidä joca miestä nuhteleman:
Siir 6:3 Ettei sinun lehtes surcastu/ ja sinun hedelmäs turmella/ ettäs wijmein tulet nijncuin cuiwa puu:
Siir 6:4 Sillä sencaltainen myrkyllinen ihminen wahingoitta idzens/ ja tule wihamiestens pilcaxi.
Siir 6:5 Mutta se joca caicki asiat parhain toimitta/ hän saa idzellens monda ystäwätä: ja se joca asian parhain päin puhu/ hänestä muut jällens hywin puhuwat.
Siir 6:6 PIdä idzes joca miehen cansa ystäwälisest/ mutta usco tuskin yxi tuhannesta.
Siir 6:7 Älä usco yhtäkän ystäwätä/ jolles ole händä coetellut hädäsä.
Siir 6:8 Sillä monda on ystäwätä nijncauwan cuin heidän sijtä hywä on/ mutta ei he pysy wahwana hädäsä.
Siir 6:9 Moni on ystäwä/ ja tule pian wihamiehexi/ ja jos hän tiedäis murhan sinun cansas/ kyllä hän sanois.
Siir 6:10 Muutamat owat myös pöytäystäwät/ jotca ei myös pysy hädäsä.
Siir 6:11 Cosca sinun käy hywin/ nijn hän on sinun cumpanis/ ja elä sinun huonesas/ nijncuin hän siellä cotomies olis:
Siir 6:12 Mutta jos sinun käy pahoin/ nijn hän on sinua wastan/ ja ei händä myös custan löytä.
Siir 6:13 Eroita sinus wihamiehistäs ja carta sinuas ystäwildäs.
Siir 6:14 Uscollinen ystäwä on wahwa turwa/ jolla se on/ hänellä on suuri tawara.
Siir 6:15 Uscollinen ystäwä ei taita maxetta paljolla calulla ja rahalla.
Siir 6:16 Uscollinen ystäwä on elämän turwa: joca Jumalata pelkä/ hän saa sencaltaisen ystäwän.
Siir 6:17 Joca Jumalata pelkä/ hänellä on menestys ystäwäin cansa/ ja nijncuin hän idze on/ nijn on myös hänen ystäwäns.
Siir 6:18 RAcas lapsi/ anna opetta sinulles wijsautta nuorudesta/ nijn sinusta tule wijsas mies.
Siir 6:19 Suostu häneen/ nijncuin kyndäjä eli kylwäjä/ ja odota hänen hywiä hedelmitäns.
Siir 6:20 Wähä aica pitä sinun hänen tähtens työtä ja waiwa kärsimän/ mutta juuri pian saat sinä nautita hänen hedelmitäns.
Siir 6:21 Carwas on hän nijlle/ jotca ei ole händä coetellet/ ja idzewaldainen ei pysy hänen tykönäns:
Siir 6:22 Sillä se on hänelle cowa coetuskiwi/ ja hän heittä sen pian pois tyköäns.
Siir 6:23 Moni kersca idzens wijsaudest/ mutta wähän sijtä tietä.
Siir 6:24 Racas lapsi cuule minun oppiani/ ja älä cadzo ylön minun neuwoni.
Siir 6:25 Anna jalcas hänen cahleisins/ ja caulas hänen ikens ala.
Siir 6:26 Callista olcas ja canna händä/ ja älä ole hänen siteitäns wastan.
Siir 6:27 Pidä sinuas hänen tygöns caikest sydämest/ ja pysy caikella woimalla hänen teilläns.
Siir 6:28 Kysy händä ja edzi händä/ ja nijn sinä löydät hänen: ja coscas hänen saanut olet/ nijn älä pane händä pois tykös:
Siir 6:29 Sillä sinä olet lopulla saapa lohdutuxen hänestä/ ja sinun murhes on iloxi käändywä.
Siir 6:30 Hänen cahlens pitä oleman sinulle wahwa turwa/ ja hänen ikens caunis pucu.
Siir 6:31 Hänellä on cullainen Cruunu ja Purpurainen Hiippa.
Siir 6:32 Sen pugun pitä sinun pukeman ylläs/ ja sen caunin Cruunun pitä sinun päähäs paneman.
Siir 6:33 Racas lapsi/ jos sinä tottelet/ nijn sinä tulet wijsaxi: ja jos sinä panet sydämees/ nijn sinä tulet toimellisexi.
Siir 6:34 Jos sinä mielelläs cuulet/ nijns saat hänen: ja jos sinä corwas callistat/ nijns tulet wijsaxi.
Siir 6:35 Ole mielelläs wanhain tykönä/ ja cusa wijsas mies on/ nijn ole hänen seurasans.
Siir 6:36 Cuule mielelläs Jumalan sana/ ja ota waari wijsauden sananlascuista.
Siir 6:37 Cusas näet toimellisen miehen/ nijn riennä sinuas hänen tygöns/ ja käy jocapaicas ulos ja sisälle hänen cansans.
Siir 6:38 Tutki aina Jumalan käskyjä/ ja muista hänen sanans: se teke sinun sydämes täydellisexi/ ja anda sinulle wijsauden jotas anot.

Vers. 2. Ylön wijsasna ) Owat ne jotca näkewät raiscan toisen silmäs: mutta ei hawidze malca omasa silmäsäns/ Luc. 6:41.
v. 20. Työtä ja waiwa ) Nimittäin nuorella ijälläs coscas opit: nijn on myös suuri waiwa mieldä hallita/ harjoitta idzens työhön ja woitta himot. Mutta sijtte cuin wihdoin on totuttu/ nijn se on suloinen ja kewiä.

VII. Lucu .

MOnda caunista ja tarpellista opetusta/ jumaliseen ja cunnialiseen elämään.

Siir 7:1 ÄLä tee paha/ nijn ei myös sinulle paha tapahdu.
Siir 7:2 Wältä wääryttä/ nijn ei sinulle wahingota tapahdu.
Siir 7:3 Älä kylwä wääryden peldo/ nijn et sinä sijtä seidzemen kertaisest jällens nijtä.
Siir 7:4 Älä tunge sinuas mihingän wircan Jumalan edes/ ja älä pyydä Cuningalda walda.
Siir 7:5 Älä Jumalan edes ole olewanans ylön hywä sijhen: älä myös Cuningan nähden ole olewanans ylön wijsas sijhen.
Siir 7:6 Älä pyydä Duomarin wirca: sillä sinä taidat sen woimallas tehdä oikiaxi/ cuin wäärä on. Taita tapahtua/ ettäs pelkät corkiata/ ja annat oikeuden häpiällä poljetta.
Siir 7:7 Älä capinoidze Caupungis/ älä myös ripu kijnni yhteisesä Canssasa.
Siir 7:8 Ettei cahtalainen syy tule sinun päälles: sillä ei kengän pääse rangaisemata.
Siir 7:9 Älä myös ajattele: Jumala otta sentähden minun uhrini otollisexi: Ja cosca minä uhran Jumalalle sille caickein corkeimmalle/ nijn hän otta sen otollisexi.
Siir 7:10 Coscas rucoilet/ nijn älä epäile/ älä myös ole hidas almua andaman.
Siir 7:11 Älä häwäise murhellista: sillä yxi on joca taita aleta ja yletä.
Siir 7:12 Älä walhetta ajattele ystäwätäs eli weljes wastan.
Siir 7:13 Älä totuta sinuas walhesen: sillä se on wahingolinen tapa.
Siir 7:14 Älä ole suupaltti wanhain cuulden.
Siir 7:15 Ja coscas rucoilet/ nijn älä paljo puhu.
Siir 7:16 Jos sinä työläst elatuxes saat peldos wiljelemisest/ nijn älä sitä pane pahaxes: sillä Jumala on sen nijn säätänyt.
Siir 7:17 Älä luota sinuas sijhen/ että se joucko on suuri/ jonga cansa sinä paha teet:
Siir 7:18 Mutta muista ettei rangaistus ole caucana sinusta.
Siir 7:19 Sentähden nöyrytä idzes sydämest: sillä tuli ja mato on costo jumalattomille.
Siir 7:20 Älä hyljä ystäwätäs calun tähden/ ja sinun uscollista weljes parhan cullan tähden.
Siir 7:21 Älä eroita sinuas toimellisesta ja hywästä waimosta: sillä hän on callimbi culda.
Siir 7:22 Uscollista orja ja hywän tahtoista työn tekiätä älä pidä pahoin.
Siir 7:23 Racasta hywä orja/ ja jos hän wapaxi tulla taita/ nijn älä estä händä.
Siir 7:24 Jos sinulla on carja/ nijn holho heitä/ ja jos he owat sinulle tarpelliset/ nijn pidä heitä.
Siir 7:25 Jos sinulla on lapsia/ nijn curita heitä/ ja notkista heidän caulans nuorudest.
Siir 7:26 Jos sinulla on tyttäritä/ nijn holho heidän ruumistans/ ja älä salli heille idzewallaisutta.
Siir 7:27 Naita tyttäres/ nijns olet suuren työn tehnyt/ ja anna händä toimelliselle miehelle.
Siir 7:28 Jos sinulla on waimo/ joca sinua racasta/ nijn älä anna sinuas hänestä käätä pois/ ja älä usco wihansuopa.
Siir 7:29 Cunnioita Isäs caikest sydämest/ ja älä unhota/ cuinga rascas sinä olet ollut äitilles.
Siir 7:30 Muista että sinä olet heistä syndynyt/ ja mitä sinä taidat heille sijtä tehdä/ cuin he sinulle tehnet owat.
Siir 7:30 PElkä HERra caikesta sydämestäs/ ja cunnioita hänen Pappins.
Siir 7:31 Racasta händä caikesta woimastas joca sinun tehnyt on/ ja älä hyljä hänen palweliatans. Lyhykäisest.
Siir 7:32 PElkä HERra ja cunnioita Pappia/ ja anna heille heidän osans/ nijncuin sinulle käsketty on.
Siir 7:33 Esicoisista ja syndiuhrista/ ja ylönnysuhrista/ ja caikista jotca uhrixi pyhitetän/ ja caikista esicoisista.
Siir 7:34 Ojenna köyhälle kätes/ ettäs runsasti siunatuxi tulisit.
Siir 7:35 Ja sinun hywä työs tekis sinun otollisexi caickein eläwäin ihmisten edes. Ja osota myös hywät työs cuolluitten päälle.
Siir 7:36 Lohduta itkewäisiä/ ja murhedi murhettiwaisten cansa.
Siir 7:37 Älä wäsy sairaita tutcamast: sillä sentähden sinä racastetan.
Siir 7:38 Mitä sinä ikänäns teet/ nijn ajattele loppua/ ja nijn et sinä coscan syndiä tee.

Vers. 7. Capinoidze ) Se joca mielelläns tahto suuri olla/ hän saatta wäke tygöns/ ja teke capinan/ ja tahto caicki asiat parata/ ja caicki wäärät oikiaxi saatta/ ja luule että Jumala cadzo hänen rucoustans ja hywä aiwoitustans.
v. 19. Jumalattomille ) Waicka cuinga monda heitä on.
v. 28. Wihansuopa ) Se on sanottu Judalaisten tawan jälken/ cusa yxi waimo toista wihais: mutta meillä on se nijn paljo sanottu: älä usco mitä pahat kielet sanowat sinulle sinun waimostas/ jotca kieldä piexewät sinun edesäs/ ja wihawat händä.
v. 37. Cuolluitten ) Nimittäin/ käärimän ja hautaman heitä cunnialisest/ nousemisen tähden cuolluista.

VIII. Lucu .

JAlon cansa ei pidä rijtelemän/ v. 1.
ei wanhoja eikä wijsaita cadzoman ylön/ v. 7.
ei härsyttelemän jumalatoinda/ v. 13.
toimellisest pitä lainaman ja tacaman/ v. 15.
ei rijtelemän Duomarin cansa/ ei wihollisen eikä hullun cansa/ v. 16.
ei ilmoittaman salaisuttans oudoille/ v. 17.

Siir 8:1 ÄLä rijtele woimallisen cansa/ ettes lange hänen käteens.
Siir 8:2 Älä rijtele rickan cansa/ ettei hän tule sinulle rascaxi.
Siir 8:3 Sillä moni anda idzens lahjoja rahalla: ja lahjat käändäwät Cuningastengin sydämet.
Siir 8:4 Älä rijtele rijtaisen cansa/ ettes candais puita hänen walkiallens.
Siir 8:5 Älä tee leickiä taitamattoman cansa/ ettei hän häwäisis sinun sucuas.
Siir 8:6 Älä sen syndiä soima/ joca hänens paranda: mutta muista että me caicki wielä nyt olemma wialliset.
Siir 8:7 Älä cadzo wanhutta ylön: sillä me aiwoimma myös wanhaxi tula.
Siir 8:8 Älä iloidze wihollises cuolemast/ waan muista/ että meidän pitä myös caickein cuoleman.
Siir 8:9 Älä cadzo ylön mitä wijsat puhuwat/ mutta aseta sinuas heidän sananlascuns jälken:
Siir 8:10 Sillä sinä taidat heildä jotain oppia/ ja cuinga sinun ihmisten seas oleman pitä.
Siir 8:11 Älä ajattele että sinä olet taitawambi wanhoja: sillä he owat myös oppenet heidän Isistäns:
Siir 8:12 Ja sinä taidat heistä oppia/ cuinga sinun pitä wastaman/ cosca tarwitan.
Siir 8:13 ÄLä wiritä jumalattoman walkiata/ ettes myös sijnä poldetais.
Siir 8:14 Älä härsyttele pilckajata/ ettei hän sinun sanojas käändäis.
Siir 8:15 Älä laina woimallisemmille sinua/ mutta jos sinä lainat heille/ nijn pidä se cadotettuna.
Siir 8:16 Älä taca ylön woimas/ jos sinä sen teet/ nijn ajattele maxawas.
Siir 8:17 Älä rijtele Duomarita wastan: sillä hän sano duomion nijncuin hän tahto.
Siir 8:18 Älä waella ylönannetun cansa/ ettei hän saata sinua wahingoon.
Siir 8:19 Sillä hän teke mitä hän tahto/ ja hänen hulludens tähden pitä sinun wahingota kärsimän.
Siir 8:20 Älä rijtele wihaisen cansa/ älä myös mene kedolle yxinäns hänen cansans: sillä hän wuodatta weren/ ja ei hän sitä minän pidä: cosca ei myös sinulla ole apua/ nijn tappa hän sinun.
Siir 8:21 Älä pidä hullun cansa neuwo: sillä ei hän pane sitä sydämeens.
Siir 8:22 Älä tee wieran nähden/ mitäs salata tahdoisit: sillä et sinä tiedä mitä sijtä seura.
Siir 8:23 Älä jocamiehelle sydändäs ilmoita/ taita tapahtua/ että sinua pahoin kijtetän.

Vers. 13. Walkiata ) Älä yllytä händä syyttömäst häwäisemän.
v. 21. Hulluin ) se on/ huikendelewaisten ihmisten cansa/ jotca ei mitän tottele.

IX. Lucu .

CUinga miehen pitä oikein emändäns cansa oleman/ v. 1.
wälttämän porttoja/ v. 3.
racastaman wanhoja ystäwitä/ v. 14.
Cuinga ja kenen cansa jocaidzen pitä oleman/ v. 16.

Siir 9:1 ÄLä kijwoittele sinun hywä emändätäs: sillä sencaltainen kijwaus ei saata mitän hywä.
Siir 9:2 Älä anna waimon sinun päälles walda/ ettei hän tule sinun Herraxes.
Siir 9:3 Wältä portto/ ettes tule hänen paulaans.
Siir 9:4 Älä harjoita sinuas laulajan tygö/ ettei hän käsitä sinua liehacoidzemisellans.
Siir 9:5 Älä cadzele pijcoja/ ettes heihin syttyis.
Siir 9:6 Älä ryhdy porttoihin/ ettes omastas pääsis.
Siir 9:7 Älä curkistele sinne ja tänne Caupungis/ ja älä juoxe joca louckasen.
Siir 9:8 Käännä pois caswos caunista waimosta/ ja älä cadzo muiden waimoin cauneutta.
Siir 9:9 Sillä caunit waimot owat monda hulluxi tehnet:
Siir 9:10 Ja paha himo sytty nijncuin tuli.
Siir 9:11 Älä istu toisen miehen emännän tykönä:
Siir 9:12 Älä myös hala händä.
Siir 9:13 Älä pidä pito hänen cansans/ ettei sinun sydämes suostuis häneen/ ja ettei sinun mieles willitä.
Siir 9:14 Älä cadzo wanha ystäwätä ylön: sillä et sinä tiedä cuingas paljon sijtä woitat.
Siir 9:15 Usi ystäwä on nijncuin usi wijna/ anna hänen wanheta/ nijn hän sinulle hywin maista.
Siir 9:16 Älä tottele jumalatoinda hänen suuresa cunniasans: sillä et sinä tiedä hänen onnens loppua.
Siir 9:17 Älä mielisty jumalattomain aiwoituxijn: sillä ei he tule coscan hywäxi/ ei Helwettingän asti.
Siir 9:18 Wältä sitä jolla on woima tappa/ nijn ei sinun tarwita pelkämän/ että hän sinun tappa.
Siir 9:19 Jos sinun täyty olla hänen cansans/ nijn älä loucka sinuas/ ettei hän ottais sinun henges/ coscas wähimmän sijtä ajattelet.
Siir 9:20 Tiedä/ ettäs waellat paulain keskellä/ ja käyt ylhällä corkiain tutcainden päällä.
Siir 9:21 Opi caikella wireydellä tundeman lähimmäistäs: ja jos sinä neuwo tarwidzet/ nijn edzi sitä wijsailda ihmisildä.
Siir 9:22 Ja kysele toimellisilda/ ja toimita caicki asias Jumalan sanan jälken.
Siir 9:23 Ole hywänlaisten ihmisten seurasa/ ja ole iloinen: mutta cuitengin Jumalan pelgosa.
Siir 9:24 TYö tekiäns kijttä/ ja toimellista Päämiestä hänen työns.
Siir 9:25 Se on waarallinen hallituswiras/ cosca jocu pyytä paljon puhua: ja se joca nopsa on puhuman/ hän tule häpiään.

Vers. 3. Wältä ) Joca tahto syndiä wälttä/ hänen pitä ensin wälttämän synnin tila: sillä moni tule tilan cautta petetyxi/ joca muutoin olis sijtä pois ollut.
v. 16. Älä tottele ) Älä lyö nippa/ älä myös ripu hänesä. Iud. 9:3. 2. Sam. 15.
v. 50. Corkiain tutcainden ) Nijncuin corkiain tornein päällä on waarallinen.

X. Lucu .

MIkä eroitus on pahain ja hywäin haldiain wälillä/ v. 2.
Päämiehet pitä siwiäst hallidzeman/ ei wäkiwallalla/ ylpeydellä ja julmudella/ mutta Jumalan pelgosa/ v. 6.
Wijsat pitä cunnias pidettämän/ waicka he köyhät olisit/ v. 26.
ei secoittaman idzens toisen wircaan/ v. 30.
hädäsä lohduttaman heitäns laillisella cudzumisella/ v. 33.
ei coreileman heidän cauneudestans: sillä Jumala on wäkewä/ v. 4.
ei ylön picaisest ja wäärin duomidzeman/ v. 7.

Siir 10:1 Toimellinen haldia on yxiwacainen/ ja cusa wijsas Esiwalda on/ siellä caicki soweliast toimitetan.
Siir 10:2 Nijncuin haldia on/ nijn owat myös hänen käskyläisens.
Siir 10:3 Nijncuin Raadimiehet owat/ nijn owat myös Caupungin asuwaiset. Taitamatoin Cuningas turmele maan ja Canssan/ mutta cosca Päämiehet owat toimelliset/ silloin Caupungi on hywin.
Siir 10:4 Hallituswirca maan päällä on Jumalan kädesä/ joca hänelle toisinans anda kelwollisen haldian.
Siir 10:5 Jos haldia menesty/ se on Jumalan kädestä/ hän anda myös hänelle jalon Cantzlerin.
Siir 10:6 Älä ylönpaldisest caickia tyhmyttä costa/ ja älä pyydä wihas sammutta/ cosca sinun pitä rangaiseman.
Siir 10:7 Jumala ja ihmiset wihawat ylpeitä/ sillä he tekewät wäärin molembita wastan.
Siir 10:8 Wäkiwallan/ wääryden ja ahneuden tähden sijrtän waldacunnan hallitus Canssasta Canssaan.
Siir 10:9 Mitäs coreilet sinä waiwainen tuhca ja mulda:
Siir 10:10 Joca et cuitengan mitän muuta ole cuin ilkiä loca eläisäs.
Siir 10:11 Ja waicka Läkärit cauwan heitäns sijtä waiwawat:
Siir 10:12 Nijn se cuitengin sijhen loppu: tänäpän Cuningas/ huomena cuollut.
Siir 10:13 Ja cosca ihminen on cuollut/ nijn hänen syöwät madot ja toucat.
Siir 10:14 Sijtä tule caicki ylpeys: cosca ihminen luopu Jumalast/ ja hänen sydämens käändy pois hänen luojastans.
Siir 10:15 Ylpeys yllyttä caickijn synneihin/ jolla hän on/ se monda cauhistusta saatta.
Siir 10:16 Sentähden on HERra andanut aina ylpeyden tulla häpiään/ ja on sen wijmeiseldä cukistanut.
Siir 10:17 Jumala on ylpiät Päämiehet istuimelda cukistanut/ ja corgottanut nöyrät.
Siir 10:18 Jumala on häwittänyt tyhmäin pacanain juuret/ ja on sijhen siaan istuttanut nöyrät.
Siir 10:19 Jumala on pacanain maan ylisalaisin käändänyt/ ja peräti häwittänyt.
Siir 10:20 Hän on andanut heidän cuiwettua ja häwitä/ ja on pyhkinyt pois heidän nimens maan pääldä.
Siir 10:21 Että ihmiset owat ylpiät ja julmat/ ei se ole luotu Jumalalda.
Siir 10:22 Mutta joca pelkä Jumalata/ hän pysy cunnialla wahwana.
Siir 10:23 Mutta joca Jumalan käskyn ricko/ se tule häpiään.
Siir 10:24 Jotca Jumalata pelkäwät/ ne pitäwät haldians cunnias/ sentähden warjele hän heitä.
Siir 10:25 Ei yxikän ricas eikä köyhä/ ei suuri eikä pieni/ pidä muusta kerscaman cuin sijtä että hän pelkä Jumalata.
Siir 10:26 Ei se kelpa mitän että ihminen toimellista köyhä ylöncadzo: ja jumalatoinda ricasta cunnioitta.
Siir 10:27 Päämiehet/ Herrat ja haldiat owat suures cunnias/ mutta ei he ole nijn suuret cuin se joca Jumalata pelkä.
Siir 10:28 Wijsasta palweliata täyty Herran palwella/ ja toimellinen Herra ei nurise sitä.
Siir 10:29 Älä tee wirasas oman pääs perän/ älä ylpeile cosca sinua tarwitan.
Siir 10:30 Se on parembi että ihminen otta waarin ascaristans/ joilla hän idzens autta: cuin se että hän paljon aicoi/ ja tule sen cautta kerjäjäxi.
Siir 10:31 Poican/ ole rohkia wastoinkäymises/ ja luota idzes wircaas.
Siir 10:32 Sillä se joca epäile wirastans/ cuca tahto händä autta? ja cuca tahto händä cunnias pitä? joca oman wircans häwäise.
Siir 10:33 Köyhä cunnioitetan wijsaudens tähden/ ja ricas tawarans tähden.
Siir 10:34Mutta jos wijsaus on ylistettäwä köyhäsä/ cuinga paljo enämmin rickasa? Ja mitä rickan pahoin sopi/ se sopi köyhän paljo pahemmin.

Vers. 25. On nopsa puhuman ) Joca luule olewans täynäns neuwo ja wijsautta/ ja puhu muiden edestä.
v. 5. Cantzlexi ) se on/ hänen lähimmäinen Neuwonandajans/ nijncuin Naeman oli Syrian Cuningalle/ 4. Reg.
v. 14. Luopu ) se on/ cadzo ylön Jumalan sanan.
v. 28. Ei nurise ) se on/ ei hän wihastu sijtä että alammaisembi händä ojenda/ eikä sentähden händä waino.
v. 4. Cunniasas ) Cosca sinun Majestetisäs ja woimasas coreileman pitä.

XI. Lucu .

TUrha on pyytä rickautta/ ja corkiata cunniata paljolla waiwalla ja ahkerudella: sillä Jumala anda sen kenelle hän tahto/ v. 10.
joca pelkä Jumalata/ hän siunatan/ v. 21.
Suruttomus on wahingolinen: sillä jocaidzelle maxetan wijmein nijncuin hän on elänyt/ v. 25.

Siir 11:1 HAlwan miehen wijsaus saatta hänen cunniaan/ ja istutta hänen Päämiesten siwuun.
Siir 11:2 Ei sinun pidä ketän kijttämän jaloudens tähden/ eikä ketän cadzoman ylön huonoudens tähden:
Siir 11:3 Sillä mettiäinen on pieni lindu/ ja anda cuitengin caickein makeimman hedelmän.
Siir 11:4 Älä coreile waatettes tähden/ ja älä ole ylpiä sinun cunniasas: sillä HERra on töisäns ihmellinen/ ja ei kengän tiedä/ mitä hän tehdä tahto.
Siir 11:5 Monen Cuningan ja Tyrannin täyty istua maahan/ ja Cruunu on pandu sen päähän/ jota ei ajatella taittu.
Siir 11:6 Monda suurta Herra on langennut/ ja jalot Cuningat owat muiden käsijn joutunet.
Siir 11:7 Älä ketän duomidze ennen cuins asian tiedät/ tutki ensin ja rangaise sijtte.
Siir 11:8 Älä duomidze ennen cuins asian cuullut olet/ ja anna Canssan ensin puhua.
Siir 11:9 Älä secoita idzes toisen miehen asioihin/ ja älä istu wääräs duomios.
Siir 11:10 POican/ älä anna idzes moneen asiaan: sillä jos sinä otat moninaista etees/ nijn et sinä sijtä paljon woita. Jos sinä wielä cowin pyydät sitä/ nijn et sinä cuitengan saa: ja waicka cuhunga sinä sinus käännät/ nijn et sinä cuitengan pääse.
Siir 11:11 Moni pyrki ja pyytä rickautta/ mutta ei hän muuta saa/ cuin wijwyttä sillä idzens.
Siir 11:12 Mutta moni taas hiljaxens oleskele/ joca aina on tarwidzewainen/ ja on myös heicko ja köyhä.
Siir 11:13 Händä cadzo Jumala armollisest/ ja autta händä wiheljäisydest/ ja saatta hänen cunniahan/ nijn että moni händä ihmettele.
Siir 11:14 Caicki tule Jumalalda/ onni ja onnettomus/ elämä ja cuolema/ köyhys ja rickaus.
Siir 11:15 Hywille anda Jumala pysywäiset rickaudet:
Siir 11:16 Ja mitä hän aicoi/ nijn se aina menesty.
Siir 11:17 Moni on saita ja säästä/ ja tule sen cautta rickaxi:
Siir 11:18 Luule kyllä idzellens cocowans/ ja sano:
Siir 11:19 Nyt minä tahdon elä hywin/ syödä ja juoda minun tawarastani.
Siir 11:20 Ja ei hän tiedä/ että hetki on tullut/ jona hänen pitä caicki muille jättämän/ ja cuoleman.
Siir 11:21 Pysy Jumalan sanas/ ja harjoita idzes sijnä/ ja pysy wirasas.
Siir 11:22 Älä tottele cuinga jumalattomat calua pyytäwät/ turwa sinä Jumalaan/ ja pysy wirasas:
Siir 11:23 Sillä HERra anda huokiasti köyhän ricastua.
Siir 11:24 Jumala siuna hywäin tawaran/ ja cosca aica tule/ nijn he äkist costuwat.
Siir 11:25 Älä sano: mitä se autta minua/ ja mitä minun sijtä on?
Siir 11:26 Älä sano: minulla on kyllä/ cuinga minulda taita jotakin puuttua?
Siir 11:27 Cosca sinulle myöden käy/ nijn ajattele/ että sinulle taita myös pahoin käydä.
Siir 11:28 Ja cosca sinulle pahoin käy/ nijn ajattele/ että sinulle taita myös hywin käydä: sillä HERra taita jocaidzelle costa cuolemas nijncuin ansaittu on.
Siir 11:29 Paha hetki teke/ että ihminen caiken ilons unhotta/ ja cosca ihminen cuole nijn hän saa tietä/ cuinga hän on elänyt.
Siir 11:30 Sentähden ei sinun pidä ketän ennen loppua kijttämän: millinen hän on ollut/ se löytän hänen jäänyittens tykönä.
Siir 11:31 ÄLä joca miestä ota huoneses: sillä mailma on täynäns wieckautta ja petosta.
Siir 11:32 Petollinen sydän on nijncuin haucuttelia lindu satimes/ ja wartioidze sitä cuinga hän taidais sinun otta kijnni.
Siir 11:33 Sillä se hywä cuin hän näke/ sen hän käändä pahemmaxi/ ja sitä cuin caickein paras on/ hän enimmän laitta.
Siir 11:34 Kipinästä tule suuri tuli/ ja jumalatoin ei lacka ennen cuin hän werta wuodatta.
Siir 11:35 Wältä sencaltaisia pahanjuonisia/ ei ole heillä hywä sydämes/ ettei he saata sinulle ijäistä häpiätä.
Siir 11:36 Jos sinä otat muucalaisen sinun tygös/ nijn hän teke sinun rauhattomaxi/ ja carcotta sinun omaisudestas pois.

Vers. 25. Älä sano ) Ei köyhän pidä epäilemän/ eikä rickan ylpeilemän.

XII. Lucu .

MEidän pitä wisust ottaman waarin/ cuinga me teemme hywiä töitä/ etten me idzem nijllä wahingoita/ v. 1.
ystäwät tutan parhain hädäs/ v. 9.
ei pidä wihollisia uscoman waicka sowindo on tehty: sillä heillä taita olla wiha sydämes. v. 10.

Siir 12:1 Jos sinä tahdot hywä tehdä/ nijn cadzo kenelles teet/ ja sinä saat kijtoxen.
Siir 12:2 Tee hywä hywälle/ joca sinulle runsast maxetan jällens/ jos ei häneldä/ nijn cuitengin totisest HERralda.
Siir 12:3 Mutta pahanjuonisten/ jotca ei hywän työn edestä kijtä/ ei pidä hywin käymän.
Siir 12:4 Anna jumaliselle/ ja älä jumalatoinda armahda.
Siir 12:5 Tee hywä waiwaiselle/ mutta älä jumalattomalle anna mitän.
Siir 12:6 Pidä idze leipäs/ ja älä anna hänelle/ ettei hän sijtä wihastu ja talla sinua alans: hän teke sinulle nijn paljon paha/ cuin sinäkin olet hänelle hywä tehnyt.
Siir 12:7 Sillä caickein corkein wiha jumalatoinda/ ja tahto hänen rangaista.
Siir 12:8 Cosca muutamille hywin käy/ nijn ei he taida ystäwätä oikein tuta: mutta cosca pahoin käy/ nijn ei wihansuopa taida idzens salata.
Siir 12:9 Sillä cosca hywin käy/ nijn wihansuopa cadetti sitä: mutta jos pahoin käy/ nijn ystäwät myös suuttuwat.
Siir 12:10 Älä wihamiestäs ikänäns usco: sillä nijncuin rauta taita jällens ruostua/ nijn ei hän myös lacka pahudestans.
Siir 12:11 Jos hän wielä cumarta ja lyykistä/ nijn cadzo cuitengin ja pidä waaris. Jos sinä hänen kircastat nijncuin speilin/ nijn hän cuitengin ruostu jällens.
Siir 12:12 Älä ota händä sinun tygös/ ettei hän sinua aja pois/ ja astu sialles. Älä händä wieres istuta/ ettei hän rupe sinun istuindas pyytämän/ ja sinä muistat wijmein minun sanani ja cadut.
Siir 12:13 Nijncuin cosca mato pane rupiata/ ei händä kengän armahda. Nijncuin myös cosca jocu petoin cansa seura pitä/ ja nijldä rewitän: juuri nijn myös sille käy/ joca suostu jumalattomahan/ ja tahra idzens hänen syndijns.
Siir 12:14 Kyllä hän hetken pysy sinun tykönäs/ mutta jos sinä combastut/ nijn ei hän odota sinua.
Siir 12:15 Wihamies anda hywiä sanoja/ ja walitta sinua/ ja on olewanans sinun ystäwäs/ taita myös itkeä:
Siir 12:16 Mutta sydämesäns ajattele hän/ cuinga hän sinun hautaan langetta/ ja jos hän saa tilan/ nijn ei hän taida tulla rawituxi sinun werestäs.
Siir 12:17 Jos jocu tahto wahingoitta sinua/ nijn on hän ensimäinen.
Siir 12:18 Hän on tahtowanans autta sinua/ ja cuitengin sinun salaisest lyckä maahan: hän wäändä päätäns ja naura salaisest/ pitittä sinua ja suutans ammottele.

Vers. 5. Älä anna ) Ei täsä peräti kieldä wiholliselle andamast: sillä se on Christuxen käsky/ Matth. 5. ja on Christillistä rackautta wastan/ joca ulottu caickijn ihmisijn. Mutta hän opetta meitä wijsast cadzoman eteem/ nijn etten me ylön paljo pahain cansa ystäwyttä pidä/ ja nijn wahwistam ja autam meidän hywillä töilläm pahoja/ meille ja muille wahingota tekemän.

XIII. Lucu .

EI pidä ystäwyttä pidettämän woimallisten cansa/ jotca ainoastans oma parastans cadzowat/ v. 1.
mutta jos se nijn cummingin pitä oleman/ nijn meidän pitä ottaman ahkera waari/ v. 12.
Joca tahto wälttä wahingota/ hänen pitä ystäwälisest wertaisens cansa elämän/ v. 19.
Paha tutan cadzannostans ja tegoistans/ v. 31.

Siir 13:1 JOca terwaan rupe/ hän saastutta idzens/ ja joca anda idzens ylpiäin seuraan/ hän oppi ylpiäxi.
Siir 13:2 Älä anna idziäs woimallisen ja rickan seuraan: sillä silloin sinä otat rascan cuorman päälles.
Siir 13:3 Mitä on sawiastia waskipadan tykönä? sillä jos he louckawat toinen toistans/ nijn hän rickandu.
Siir 13:4 Ricas teke wääryttä ja öyckä sitä/ mutta köyhän täyty kärsiä/ ja päälisexi kijttä.
Siir 13:5 Nijncauwan cuin hänen on sinusta hywä/ nijn hän tahto sinua/ mutta cosca et sinä enämbi woi/ nijn hän hyljä sinun.
Siir 13:6 Nijncauwan cuin sinulla on jotakin/ nijn hän nautidze sinun cansas: mutta jos sinä häwiät/ nijn ei hän sitä tottele.
Siir 13:7 Cosca hän sinua tarwidze/ nijn hän taita kyllä suositella sinua ja naura sinulle/ lupa sinulle paljon/ anda hywiä sanoja/ ja sano: tarwidzetcos mitän?
Siir 13:8 Ja cudzu sinun petollisest sydämest wieraxens/ cahdesti eli colmasti/ nijncauwan cuin hän saa sinun omas sinulda pois.
Siir 13:9 Mutta wijmeiseldä häwäise hän sinun.
Siir 13:10 Ja jos hän näke sinun hätäs/ nijn hän laske sinun menemän ja wäändele päätäns.
Siir 13:11 Ota sentähden waari/ ettei sinun yxikertaisudes petä sinua/ ja saatta sinun wahingon.
Siir 13:12 Jos woimallinen tahto wetä sinua tygöns/ nijn kiellä/ ja hän wetä sitä enämmin.
Siir 13:13 Älä tunge sinuas hänen tygöns/ ettes ajetais pois: älä myös sinuas ylön cauwas sijrrä/ että sinua tarpen aicana nautita saadaisin.
Siir 13:14 Älä kiellä/ jos hän sinun jotakin käske: mutta älä luota idziäs häneen/ waicka hän on ystäwälinen sinun cansas:
Siir 13:15 Sillä hän coettele sinua/ ja tutki sinua suloisella käyttämiselläns.
Siir 13:16 Cosca hän sinulle wihastu/ nijn ei hän enä pidä ystäwälistä puhetta:
Siir 13:17 Eikä tee leickiä rangaistuxella ja fangiuxella.
Siir 13:18 Ota sentähden waari/ ja cadzo hywin etees: sillä sinä elät suuresa waarasa.
Siir 13:19 Jocainen eläin racasta wertaistans:
Siir 13:20 Nijn myös jocainen ihminen pitä wertaisens tygö pitämän.
Siir 13:21 Se on juuri nijn/ cuin susi menis lammasten jouckon/ cosca jumalatoin tule hywäin seuraan.
Siir 13:22 Nijncuin Hyena anda idzens coiran seuraan: nijn teke ricas köyhän cansa.
Siir 13:23 Nijncuin Lejon syö williasin medzäs: nijn myös rickat syöwät köyhiä.
Siir 13:24 Nijncuin ylpiä suuttu halpaan: nijn myös ricas suuttu köyhän.
Siir 13:25 Cosca ricas lange/ nijn hänen ystäwäns auttawat händä ylös: mutta cosca köyhä lange/ lyckäwät hänen ystäwäns händä peräst.
Siir 13:26 Cosca ricas teke wäärin/ nijn on monda händä auttamas/ ja cosca hän puhu wäärin/ nijn se annetan olla nijncuin se oikein olis.
Siir 13:27 Mutta jos köyhä osa tehdä wäärin/ nijn se punnitan ylön tarcast/ ja waicka hän wielä wijsast puhuis/ nijn ei se cuitengan löydä sians.
Siir 13:28 Cosca ricas puhu/ nijn caicki waickenewat ja corgottawat hänen puhens taiwasen asti.
Siir 13:29 Mutta jos köyhä puhu/ nijn he sanowat: cuca tämä on? Ja jos hän jotakin horjahta/ nijn hänelle pahoin costetan.
Siir 13:30 Rickaus on tosin hywä/ cosca se ilman synnitä nautitan/ mutta jumalattoman köyhys opetta hänen paljon paha puhuman.
Siir 13:31 Mitä ihmisen sydämes on/ se nähdän hänen silmistäns/ olcon se paha eli hywä.
Siir 13:32 Jos hywä on hänen mielesäns/ nijn hän cadzo suloisest:
Siir 13:33 Mutta jolla on paha sydämes/ nijn ei hänellä ole lepo.

Vers. 22. Hyena ) On yxi eläin Egyptis/ joca oppe cudzuman coiran nimeldäns nijncuin ihminen/ ja syö sen.

XIV. Lucu .

AHne ricas ei tee idzens eikä muiden hywä/ v. 3.
ei saa ikänäns kyllä/ v. 9.
tehkän cukin omastans idzellens hywä/ ja andacan Jumalalle hänen osans/ v. 11.
ystäwille pitä hywä tehtämän/ eikä köyhä pidä unhotettaman: sillä cuolema tule nopiast/ ja meidän caickein täyty cuolla/ v. 11.

Siir 14:1 Autuas on se/ joca ei anna paha neuwo/ ja ei hänellä ole paha tundo sijtä.
Siir 14:2 Autuas on se/ jolla ei ole paha tundo/ ja ei hänen toiwons ole turha.
Siir 14:3 SAidan ei sowi rickan olla/ ja mixi calu ja raha olis saidalle?
Siir 14:4 Joca paljon coco/ ja ei tee idzellens sijtä hywä/ hän coco muille/ ja muut pitä sen tuhlaman.
Siir 14:5 Joca ei tee idzellens hywä/ cuingast hän taita muille hywä tehdä: ei hänen ole ikänäns ilo calustans.
Siir 14:6 Ei ole yhtäkän pahembata cuin se on/ cosca ei ihminen suo idzellens hywä/ ja se on oikia rangaistus hänen pahudens tähden.
Siir 14:7 Jos hän jotakin hywä teke/ nijn ei hän ymmärrä sitä/ ja hän tule wijmein kirrixi.
Siir 14:8 Se on paha ihminen/ joca ei tahdo/ että ihmisten hywä tehdän/ mutta käändä caswons pois/ ja ei armahda ketän.
Siir 14:9 Ei ahne ihminen ikänäns tydy osallens/ eikä taida ahneuden tähden menestyä.
Siir 14:10 Ei saita tahdo mielelläns/ että ihminen söis/ ja se teke hänen paha/ että hänen ruoca andaman pitä.
Siir 14:11 Poican/ tee omastas idzelles hywä/ ja anna HERralle uhri nijn paljo cuin hänen tule.
Siir 14:12 Muista ettei cuolema wijwyttele/ ja sinä kyllä tiedät/ mikä lijtto sinulla on cuoleman cansa.
Siir 14:13 Tee ystäwilles hywä ennen loppuas/ ja anna köyhälle waras jälken.
Siir 14:14 Älä unohda köyhiä cosca sinulla on iloinen päiwä/ nijn sinulle myös ilo tapahtu jotas halajat.
Siir 14:15 Sinun täyty cuitengin waiwalloisen hikes muille jättä/ ja sinun työs perillisille anda.
Siir 14:16 Anna mielelläs/ nijn sinulle myös annetan/ ja pyhitä sinun sielus:
Siir 14:17 Sillä cosca sinä cuollut olet/ nijn on se caicki pois culutettu.
Siir 14:18 Caicki liha culu pois nijncuin waate/ sillä se on wanha lijtto: sinun pitä cuoleman.
Siir 14:19 Nijncuin se tapahtu wiherjäisen lehden cansa caunisa puusa/ muutamat putowat pois/ muutamat caswawat jällens: nijn myös se tapahtu ihmisten cansa/ muutamat cuolewat ja muutamat syndywät jällens.
Siir 14:20 Caicki turmellut cappalet saawat lopun/
Siir 14:21 Ja ne jotca nijsä owat/ he myös huckuwat ynnä.
Siir 14:22 AUtuas on se joca aina Jumalan sana racasta/ ja sitä selittä ja opetta.
Siir 14:23 Tutki sitä sydämesäns ja oppi oikein ymmärtämän/ ja edzi enämmin ja enämmin wijsautta:
Siir 14:24 Ja riendä idzens hänen jälkens/ ehkä cuhunga hän mene/ curkistele ackunasans ja cuuldele owens edes.
Siir 14:25 Pyytä maja lähes hänen huonettans/ ja asetta majans hänen seinäns tygö.
Siir 14:26 Joca hänelle on hywä asuinsia/ hän pane lapsens hänen suojaans/ ja pysy hänen oxains alla.
Siir 14:27 Sen alla hän warjellan palawudelda/ ja siellä on hänellä caunis asuinsia.

Vers. 16. Pyhitä ) Anna Papeille heidän oikia uhrins/ nijncuin Lais käsketty on.

XV. Lucu .

JOca Jumalan sana ja oikiata wijsautta racasta/ hän warjellan waaras/ corgotetan ja saa ijäisen Cruunun/ v. 22.
Ei jumalatoin opeta Jumalan tahdon jälken/ v. 9.
Ei hänen pidä wäärin lausuman Jumalan sana/ peittäxens wäärä oppians/ v. 11.
sillä cuinga cungin pitä elämän/ on Jumalan sanas ilmoitettu/ v. 14.

Siir 15:1 Ei sitä tee yxikän paidzi se cuin HERra pelkä/ ja joca idzens pitä Jumalan sanasa/ se löytä hänen.
Siir 15:2 Ja hän cohta händä nijncuin äiti/ ja otta hänen wastan nijncuin nuoren morsiamen.
Siir 15:3 Hän rawidze hänen ymmärryxen leiwällä/ ja anda hänen wijsauden wettä juoda.
Siir 15:4 Sijtä hän wahwistu/ että hän taita wahwana olla. Hän pitä idzens hänen tygöns/ ettei hän tule häpiään.
Siir 15:5 Hän ylöndä hänen lähimmäisens ylidze/ ja awa hänen suuns seuracunnasa.
Siir 15:6 Hän Cruuna hänen ilolla ja riemulla/ ja lahjoitta hänen ijancaickisella nimellä.
Siir 15:7 Mutta ei tompelit löydä händä/ ja ei jumalattomat saa nähdä händä:
Siir 15:8 Sillä hän on ylpeistä caucana/ ja ei ulcocullatut tiedä mitän hänestä.
Siir 15:9 Ei jumalatoin taida oikein opetta: sillä ei se tule Jumalalda.
Siir 15:10 Oikias opis tarwitan wijsaus/ ja Jumala anda sijhen armons.
Siir 15:11 Ei sinun pidä sanoman: jos minä olen opettanut wäärin/ nijn sen on Jumala tehnyt: sillä jota hän wiha/ sitä ei pidäis sinun tekemän.
Siir 15:12 Ei sinun pidä sanoman: jos minä olen opettanut wäärin/ nijn hän on minun pettänyt: sillä ei hän tarwidze jumalatoinda.
Siir 15:13 Sillä HERra wiha caicke epäjumalan palwelusta/ ja se joca händä pelkä/ hän wälttä sitä.
Siir 15:14 Hän loi ihmisen algusta/ ja andoi hänelle ehdon:
Siir 15:15 Jos sinä tahdot/ nijn pidä käskyt/ ja tee hywäs uscalluxes sitä cuin hänelle kelpa.
Siir 15:16 Hän pani tulen ja weden sinun etees/
Siir 15:17 Ota cumbis tahdot.
Siir 15:18 Ihmisen edes on elämä ja cuolema/ cumman hän tahto/ se hänelle annetan.
Siir 15:19 Sillä Jumalan wijsaus on suuri/ hän on woimallinen ja näke caicki.
Siir 15:20 Ja hänen silmäns cadzowat händä pelkäwäisiäns/ hän tietä kyllä mikä oikein on tehty/ ja mikä ulcocullaisus on.
Siir 15:21 Ei hän käske yhdengän olla jumalattoman/ eikä anna kenengän lupa syndiä tehdä.

Vers. 11. Jumala tehnyt ) Owat wäärät opettajat/ jotca myywät heidän willityxiäns Jumalan nimen alla/ ja wannowat sen Jumalan sanaxi/ eli ettei Jumala opeta oikein.

XVI. Lucu .

HYwä lapsi on parembi cuin monda hillimätöindä/ v. 1.
Jumala autta hywiä/ mutta jumalattomia hän rangaise/ nijn nyt cuin endisinäkin aicoina/ v. 5.
ei pidä kenengän oleman suruttoman/ sillä HERra näke ja duomidze caicki asiat/ v. 15.

Siir 16:1 ÄLä iloidze/ että sinulla on monda hillimätöindä lasta/ ja älä luota idzes sijhen/ että sinulla on monda lasta/ jos ei he pelkä Jumalata.
Siir 16:2 Älä sinuas luota heihin/ älä myös uscalla heidän waraans.
Siir 16:3 Parembi on yxi hywä lapsi/ cuin tuhannen jumalatoinda.
Siir 16:4 Parembi on cuolla lapsitoinna/ cuin hänellä olis jumalattomia lapsia.
Siir 16:5 Hywänlainen mies taita Caupungita autta/ mutta waicka monda olis jumalatoinda/ nijn he cuitengin hänen häwittäwät.
Siir 16:6 Sijtä olen minä elinaicanani paljon nähnyt/ ja wielä enämmän cuullut.
Siir 16:7 Tuli poltti caiken jumalattoman joucon/ ja wiha sattui jumalattomihin.
Siir 16:8 Ei hän säästänyt nijtä wanhoja Hijsiä/ jotca hucuit wäkewydesäns.
Siir 16:9 Ei hän nijtäkän säästänyt/ joiden tykönä Loth muucalainen oli/ mutta cadotti heitä heidän sydämens coreuden tähden.
Siir 16:10 Ja häwitti caiken sen maacunnan armottomasti/ jonga he synneilläns täyttänet olit: Nijn hän myös hucutti cuusi sata tuhatta/ että he olit cowacorwaiset.
Siir 16:11 Cuinga hän sijs pidäis cowacorwaisen rangaisemata?
Siir 16:12 Hän on tosin laupias/ mutta hän on myös julma. Hän leppy kyllä/ mutta hän rangaise myös cauhiasti. Nijn suuri cuin hänen laupiudens on/ nijn suuri on myös hänen rangaistuxens/ ja hän duomidze jocaidzen ansions jälken.
Siir 16:13 Jumalattoman ei pidä wäärydens cansa pääsemän rangaisemata/ ja hywän toiwo ei pidä turha oleman.
Siir 16:14 Jocainen hywä työ pitä sians löytämän/ ja cullekin pitä tapahtuman ansions jälken
Siir 16:15 Älä sano: ei HERra cadzele minua/ cuca kysy minua taiwaisa?
Siir 16:16 Ei hän muista minua nijn suures joucos/ mitä minä olen suuren mailman suhten?
Siir 16:17 Sillä cadzo/ taiwas/ meri ja maa wapisewat/ wuoret ia laxot wärisewät/ cosca hän edzi heitä:
Siir 16:18 Eiköstä sijs hänen pidäis näkemän sinun sydändäs?
Siir 16:19 Mutta mitä hän tehdä tahto/ sitä ei yxikän näe/ ja tuulda/ joca on hänen kädesäns/ ei näe yxikän ihminen.
Siir 16:20 Hän taita paljon tehdä/ jota ei kengän näe:
Siir 16:21 Ja cuca taita puhua ja kärsiä/ cosca hän duomidze? mutta sencaltainen waatimus on caucana silmäin edestä.
Siir 16:22 Cosca tyhmä ihminen sen cuule/ nijn hän cuitengin pysy hulludesans ja erhetyxesäns.
Siir 16:23 POican/ cuule minua/ opi wijsautta/ ja tottele minun sanani täydellä todella.
Siir 16:24 Minä tahdon anda sinulle totisen opin/ ja neuwon sinua selkiäst.
Siir 16:25 JUmala on algusta hywin asettanut hänen työns/ ja on andanut heille jocaidzelle oman työns.
Siir 16:26 Hän pitä heitä ijäti sencaltaisesa järjestyxesä:
Siir 16:27 Että he aina wircans toimittawat/ ja ei yxi estä toistans.
Siir 16:28 Mutta owat aina hänen käskyllens cuuliaiset.
Siir 16:29 Wielä sijtte on hän myös cadzonut maan päälle/ ja on sen hywydelläns täyttänyt.
Siir 16:30 Ja täytti maan eläimillä/ jotca maaxi jällens tulewat.

XVII. Lucu .

JUmala on caicki hywin luonut/ v. 23.
erinomattain ihmisen/ jonga hän on tehnyt caickein luotuin herraxi/ ja ilmoitti hänelle oikeudens/ v. 1.
hallidze caicki ihmiset/ warjele heitä ja duomidze heidän työns/ v. 13.
sentähden pitä ihmisen käändämän idzens HERran tygö/ ja palweleman händä/ v. 21.

Siir 17:1 JUmala loi ihmisen maasta/ ja teki hänen jällens maaxi.
Siir 17:2 Ja määräis heille heidän elinaicans:
Siir 17:3 Ja loi heidän molemmat/ ja andoi luondons cummallengin/ ja teki heitä omaxi cuwaxens.
Siir 17:4 Hän andoi heitä caiken lihan peljätä/ ja että heidän piti hallidzeman caickia eläimitä ja linduja.
Siir 17:5 Hän andoi heille järjen/ puhen/ silmät/ corwat/ ymmärryxen ja tunnon:
Siir 17:6 Ja osotti heille sekä pahan että hywän.
Siir 17:7 Hän cadzoi heidän puoleens erinomaisest muiden eläinden suhten.
Siir 17:8 Osottaxens heille hänen suuren Majestetins.
Siir 17:9 Hän opetti heitä/ ja andoi heille elämän Lain.
Siir 17:10 Hän teki heidän cansans ijancaickisen lijton/ ja ilmoitti oikeudens.
Siir 17:11 He näit silmilläns hänen Majestetins/ ja cuulit hänen julkisen änens corwillans.
Siir 17:12 Ja hän sanoi heille: carttacat caicke wääryttä/ ja hän andoi myös jocaidzelle käskyn lähimmäisestäns.
Siir 17:13 Heidän menons on jocapaicas hänen edesäns/ ja ei ole mitän salattu.
Siir 17:14 JOcaidzeen maacundaan asetti hän haldian:
Siir 17:15 Mutta idze on hän Israelin HERra.
Siir 17:16 Caicki heidän tecons owat julki hänen edesäns nijncuin Auringo/ ja hänen silmäns näkewät lackamat caickein heidän menons.
Siir 17:17 Caicki heidän pahudens on ilmei hänen edesäns/ ja caicki heidän syndins owat julki hänen edesäns.
Siir 17:18 Hän kätke ihmisten hywät työt nijncuin sinetti sormuxen/ ja hywät tegot nijncuin silmäterän.
Siir 17:19 Wijmeiseldä heräjä hän/ ja costa jocaidzen pään päälle/ nijncuin hän on ansainnut.
Siir 17:20 Mutta jotca parandawat idzens/ ne anda hän tulla armoihin/ ja nijtä jotca wäsynet owat/ lohdutta hän/ ettei he epäilis.
Siir 17:21 Nijn käännä sijs nyt sinuas HERran tygö ja hyljä syndinen elämäs:
Siir 17:22 Rucoile HERra ja lacka pahasta.
Siir 17:23 Pidä sinuas sen corkeimman tygö/ eriä wäärydest:
Siir 17:24 Ja wiha epäjumalan palwelust totudella.
Siir 17:25 Cuca tahto sitä Corkeinda kijttä helwetis: sillä eläwät taitawat ainoastans kijttä.
Siir 17:26 Cuollet jotca ei sillen ole/ ei taida kijttä.
Siir 17:27 Sentähden kijtä HERra nijncauwan cuins elät ja terwenä olet.
Siir 17:28 O Cuinga suuri on HERran laupius/ hän on caikille armollinen/ jotca idzens käändäwät hänen tygöns:
Siir 17:29 Sillä mikä taita ihminen olla/ ettei hän ole cuolematoin?
Siir 17:30 Mikä on kirckambi Auringota/ jonga cuitengin täyty huckua. Ja mitä liha ja weri ajattele/ se on paha.
Siir 17:31 Hän näke mittamattoman taiwan corkeuden/ mutta caicki ihmiset owat tuhca ja mulda.

Vers. 2. Luondons ) se on/ miehen puolen ja waimon puolen.
v. 10. Heidän ) se on/ Israelin cansa Sinain wuorella.

XVIII. Lucu .

JUmalan työt owat mittamattomat ja käsittämättömät: mutta ihmisten työt ja elämä ei ole mitän sen suhten/ v. 28.
sentähden Jumala heitä armahta/ v. 9.
Sirach neuwo runsast andaman/ v. 15.
oppiman catumuxen ja wilpittömän Jumalan palweluxen/ v. 19.

Siir 18:1 Mutta se joca elä ijancaickisest/ caicki cuin hän teke/ se on täydellinen. HERra on yxinäns wanhurscas/ ei taida kengän puhua hänen töitäns.
Siir 18:2 Cuca woi käsittä hänen suuret ihmens?
Siir 18:3 Cuca taita mitata hänen suuren woimans?
Siir 18:4 Cuca taita luetella hänen suuren laupiudens?
Siir 18:5 Ei ihminen taida sitä wähetä eikä enätä/ ja hänen suuria ihmeitäns ei taida hän käsittä.
Siir 18:6 Mutta ihminen/ cosca hän parhans tehnyt on/ nijn on se tuskin aljettu/ ja cosca hän luule sen päättänens/ silloin se wielä paljon puuttu:
Siir 18:7 Sillä mikä on ihminen? mihingä hän kelpa? mitä hän taita autta eli wahingoitta?
Siir 18:8 Jos hän cauwan elä/ nijn hän elä sata ajastaica: Nijncuin pisara wettä on coco merta wastan/ ja nijncuin sannan hiucka on caicke sanda wastan: nijn harwat owat hänen wuotens ijancaickisuden suhten.
Siir 18:9 Sentähden kärsi Jumala heitä/ ja wuodatta laupiudens heidän päällens.
Siir 18:10 Hän näke kyllä ja tietä/ cuinga he caicki owat cuoleman omat:
Siir 18:11 Sillä hän armahta heitä sitä runsammin.
Siir 18:12 Ihmisen laupius ulottu ainoastans lähimmäisellens/ mutta Jumalan laupius käy caiken mailman ylidze.
Siir 18:13 Hän curitta ja rangaise/ hän opetta ja caidze/ nijncuin paimen laumans.
Siir 18:14 Hän armahta caickia nijtä jotca idzens opetta andawat/ ja ahkerast cuulewat Jumalan sana.
Siir 18:15 POican/ coscas jongun hywä teet/ nijn älä nurise/ ja coscas jotakin annat/ nijn älä tee händä murhellisexi cowilla sanoilla.
Siir 18:16 Caste palawuden jähdyttä/ nijn myös hywä sana on parembi cuin lahja/ ja yxi sana on toisinans parembi cuin suuri lahja.
Siir 18:17 Toimellinen anda ne molemmat:
Siir 18:18 Mutta tyhmä soima toista häwyttömäst/ ja ylönmielinen lahja ei ole otollinen.
Siir 18:19 Ope ensin idze ennen cuins muita opetat.
Siir 18:20 Auta ensin idziäs/ ennen cuins muita autat.
Siir 18:21 Nuhtele ensin idziäs/ ennen cuins muita duomidzet/ nijn sinä löydät armon cosca muita rangaistan.
Siir 18:22 ÄLä wijwytä catumustas sijhen asti cuins sairaxi tulet/ mutta paranna sinus coscas wielä syndiä tehdä taidat. Älä wijwytä hywäxi tulla/ ja älä wijwytä catumustas cuoleman asti.
Siir 18:23 Jos sinä tahdot Jumalata palwella/ nijn tee se wilpittömäst/ ettes kiusais Jumalata.
Siir 18:24 Muista sitä wiha/ cuin lopulla pitä tuleman/ ja costo/ cuin lopulla pitä tuleman.
Siir 18:25 Sillä cosca ihminen rawittu on/ nijn muistacan että hän jällens isoa/ ja cosca ihminen ricas on/ nijn ajatelcan että hän jällens köyhäxi tulla taita.
Siir 18:26 Sillä ehtona taita toisin olla cuin amulla oli/ ja caicki nämät äkist Jumalan edes tapahtuwat.
Siir 18:27 Wijsas ihminen pitä näisä caikisa waarins/ ja wälttä syndiä/ costa hän wielä syndiä tehdä taita.
JSiir 18:28 oca toimellinen on/ hän otta sencaltaisen wijsauden tygöns/ ja joca sen saa/ hän kijttä händä.
Siir 18:29 Joca sen opin oikein oppenut on/ hän taita wisust idzens käyttä/ ja puhua parannuxexi.
Siir 18:30 ÄLä seura paha himos/ mutta käännä pois sinun tahtos.
Siir 18:31 Sillä jos sinä seurat paha himos/ nijn sinä saatat idzes wihamiestes pilcaxi.
Siir 18:32 Älä ole tuhlaja/ älä myös harjoita sinuas tuhlaman/ ettes tulis kerjäjäxi.
Siir 18:33 Ja cosca ei sinulla ole sillen raha cuckaros/ nijn sinun täyty caswolle lainaxi otta.

XIX. Lucu .

PAhat himot/ tuhlaus ja hecuma saattawat ihmisen wahingoon/ v. 30.
ei ihmisen pidä oleman hemben uscoman/ ja sitä taas pian puhuman/ v. 4.
wieckaus ja cawalus ei pidä wijsautena pidettämän/ v. 19.

Siir 19:1 Juomari työmies ei ricastu/ ja se joca ei wähäkän kätke/ hän enämmin ja enämmin häwiä.
Siir 19:2 Wijna ja waimot tekewät wijsat miehet hulluxi/ ja ne jotca porttoin cansa yhtyttä pitäwät/ tulewat mielipuolixi.
Siir 19:3 Coi ja mato on heidän palckans/ ja he cuiwettuwat/ muille julkisexi opixi.
Siir 19:4 Joca picaisest usco/ hän on köykäinen/ ja cosca hän anda hänens wietellä/ nijn hän wahingoitta idzens.
Siir 19:5 Joca coirudestans iloidze/ hän tule ylöncadzotuxi/ mutta joca wiha kelwottomia panetteljitä/ hän warjele idzens wahingost.
Siir 19:6 JOs sinä jotakin paha cuulet/ nijn älä sano sitä: sillä wait olla ei wahingoidze ketän.
Siir 19:7 Ei sinun pidä sanoman ystäwälle/ eikä wihamiehelle.
Siir 19:8 Älä myös ilmoita sitä/ jos sinä sen taidat tehdä ilman pahata omata tunnota.
Siir 19:9 Sillä kyllä sinua cuullellan ja otetan waari sinun puhestas/ ja cuitengin sinua sentähden wihatan.
Siir 19:10 Jos sinä olet jotakin cuullut/ nijn anna sen cuolla sinusas/ nijn sinulla on lewollinen sydän/ ja et sinä sentähden cahtia pacahdu.
Siir 19:11 Mutta tyhmä tahto sen cansa ulos/ nijncuin täysi aicainengin lapsi tahto ulos.
Siir 19:12 Cosca tyhmä sanangin cuule/ nijn se on nijncuin nuoli istuis kijnni hänen reidesäns.
Siir 19:13 Ilmoita tätä lähimmäiselles/ mitämax/ ettei hän ole sencaltaista puhunut/ mutta jos hän on sen sanonut/ ettei hän sitä enä tee.
Siir 19:14 Puhu sitä ystäwälles: sillä kyllä paljo ihmisten päälle walehdellan.
Siir 19:15 Älä sijs usco caickia mitäs cuulet.
Siir 19:16 Toisinans pääse ihmiseldä sana tapaturmast/ jonga hän toisin ymmärtä: sillä cuca on se joca ei toisinanscan sanoisans exy.
Siir 19:17 Puhu sitä lähimmäiselles ennen cuins rijtelet hänen cansans/ ja muista Jumalan käskyt.
Siir 19:18 Sillä Jumalan pelco teke ihmisen idzens caikis asiois wisust käyttämän/ ja Jumalan käsky opetta caicki asiat toimellisest tekemän.
Siir 19:19 Cawalus ei ole wijsaus/ ja jumalattomain petos ei ole toimellisus:
Siir 19:20 Mutta on pahus ja epäjumalan palwelus/ ja on caicki hullus ja tyhmys.
Siir 19:21 Parembi on wähä ymmärrys Jumalan pelgos/ cuin suuri ymmärrys Jumalan ylöncadzen cansa.
Siir 19:22 Moni on teräwä ymmärryxestä/ ja on cuitengin pahanjuoninen/ ja taita wäätä asian cunga hän tahto.
Siir 19:23 Hän callista pääns/ ja cadzo tuimasti/ ja on cuitengin caicki petos.
Siir 19:24 Hän laske silmäns alas/ ja cuuldele corwillans/ ja jos et sinä ota waari/ nijn hän sinun pettä.
Siir 19:25 Ja jos hän on hiecko sinua wahingoittaman/ ei hän cuitengan tottele sitä/ jos hän tilans näke/ kyllä se hänestä nähdän. Ja se joca on toimellinen/ hawaidze hänen käyttämisens: sillä hänen waattens/ naurons ja käymisens ilmoittawat hänen.

Vers. 13. Ilmoita lähimmäiselles ) Jos hän on wiation/ eli jos hän on nijn sanonut/ neuwo händä ettei hän usemmin nijn sano/ taicka se on walheteldu hänestä eli hän on jotakin sanonut/ ja se on toisin käätty: sillä Jumalan käskyn tähden/ joca käske meitä racastaman meidän lähimmäistäm/ pitä meidän käändämän caicki ystäwyteen/ ennencuin me rupemme rijtelemän lähimmäisemme cansa/ Matth. 18:15.

XX. Lucu .

OPetus rangaistuxesta ja oikeudesta/ v. 1.
lahjoista/ v. 10.
tyhmän puhesta/ hulludesta ja walhesta/ v. 17.
wijsasten puhet ja työt/ v. 29.

Siir 20:1 IHminen nuhtele usein lähimmäistäns sopimattomalla ajalla/ ja tekis wijsammin/ jos hän olis wait.
Siir 20:2 Parembi on julki nuhdella/ cuin sala wihata/ ja jollei se kelpa/ nijn se hänelle hywäxi.
Siir 20:3 Joca wäkiwalda teke oikeuden edesä:
Siir 20:4 Hän on nijncuin se huonen wartia:
Siir 20:5 Joca sen neidzen häwäise jota hänen piti warjeleman.
Siir 20:6 Muutamat owat äneti/ ettei he taida edestäns wastata.
Siir 20:7 Muutamat owat wait/ ja wartioidzewat aicans.
Siir 20:8 Wijsas on sijhenasti äneti cuin hän aicans näke/ mutta rohkia tyhmä ei taida odotta aicans.
Siir 20:9 Joca suupaltti on/ hän suututta ihmiset idzens/ ja joca paljon walda otta idzellens/ händä wihatan. Monelle käy pahas asias myöden/ mutta se tapahtu hänelle wahingoxi.
Siir 20:10 Moni anda usein/ ja ei hän sijtä hyödy/ mutta sitä wastan/ moni myös anda/ joca hänelle tule parhaxi.
Siir 20:11 Joca paljo coreile/ hän saa sijtä wahingon/ mutta joca idzens alenda/ hän yletän.
Siir 20:12 Moni ensin osta halwasti/ mutta sijtte maxa sen callist.
Siir 20:13 Wijsas teke lahjans otollisexi suloisella sanalla/ mutta mitä tyhmät andawat/ sen he idze tekewät kelwottomaxi.
Siir 20:14 Ei tyhmän lahja tule paljon sinun hywäxes: sillä yhdellä silmällä hän anda/ mutta seidzemellä silmällä hän cadzo mitä hänen sijtä jällens saaman pitä.
Siir 20:15 Hän anda wähän ja sano paljon andanens/ ja huuta sijtä nijncuin wijnanlaskia.
Siir 20:16 Tänäpän hän laina ja huomen tahto jällens/ nämät owat ne ihmiset/ joita ei woida kärsiä.
Siir 20:17 Tyhmä walitta: ei yxikän ole minulle uscollinen/ ei kengän kijtä minua hywästä työstä/ ja jotca minun leipäni syöwät/ ei puhu minusta hywin.
Siir 20:18 O cuinga usein ja monelda hän häwäistän.
Siir 20:19 Sencaltainen puhe teke hänelle pahembata/ cuin jos hän putois ales corkiasta huonesta.
Siir 20:20 Juuri nijn tapahtu pahoille/ jotca wijmein äkist langeman pitä.
Siir 20:21 Häpemättömällä ihmisellä on suuri suu/ hän puhu ajattelemata caicki cuin hänen mieleens joutu.
Siir 20:22 Waicka tyhmä jotakin hywä puhuis/ ei se cuitengan kelpa: sillä ei hän sitä puhu oikialla ajalla.
Siir 20:23 Köyhys estä monda paha tekemäst/ sijtä on hänelle se woitto/ ettei hänellä ola paha tundo.
Siir 20:24 Moni teke paha/ että hän pidäis cunnians/ ja teke sitä jumalattoman ihmisen tähden.
Siir 20:25 Moni palwele toista wääräs asias/ ja saatta nijn hänen wihamiehexens.
Siir 20:26 Walhe on suuri häpiä ihmiselle/ ja se löytän enimmäst pahain ihmisten tykönä.
Siir 20:27 Ei waras ole nijn paha cuin walehtelia/ mutta wijmeiseldä he wahingoon tulewat.
Siir 20:28 Walhe on ihmisille häpiälinen/ ja ei hän tule ikänäns cunniaan.
Siir 20:29 Wijsas mies cunnioitta idzens wijsalla puhellans/ ja toimellisest miehest Päämiehet paljon pitäwät.
Siir 20:30 Joca peldons hywin rakenda/ hän täyttä salwons/ ja joca idzens pitä Päämiesten tygö/ nijn että hän heille kelpa/ ja hän taita paljon paha estä.
Siir 20:31 Andimet ja lahjat sowaisewat wijsat/ ja panewat suidzet heidän suuhuns/ ettei he taida rangaista.
Siir 20:32 Wijsas mies joca ei pyydä autta/ ja kätketty tawara/ mihingä ne molemmat kelpawat.
Siir 20:33 Parembi on että tyhmä kätke idzens cuin wijsas.

Vers. 12. Osta halwasti ) Moni ricastu huokiast wäärydellä/ ja on kirottu. Moni hywän työn otta toiselda wastan/ ja pitä sen caxikertaisest jällens maxaman.
v. 17. Walitta ) Ei hän taida täydellisest luke hywiä töitäns.

XXI. Lucu .

WÄltä syndiä ja ylöllisyttä: sillä sencaltaiset saawat pahan lopun/ v. 2.
wijsas otta opin ja opetta muitakin/ mutta tyhmä ei pidä sijtä lucua/ v. 12.
tyhmäin puhesen suuttu ihminen/ mutta wijsasten puhe on suloinen ja tarpellinen/ v. 19.
tyhmät owat cowacorwaiset/ häpemättömät/ taitamattomat ja kelwottomat/ v. 22.

Siir 21:1 POican/ jos sinä olet syndiä tehnyt nijn lacka/ ja rucoile/ että ennen tehty sinulle annetaisin andexi.
Siir 21:2 Pakene syndiä nijncuin kärmettä: sillä jos sinä tulet händä lähes/ nijn hän pistä sinua.
Siir 21:3 Hänen hambans owat nijncuin Lejonin hambat/ ja tappawat ihmisen.
Siir 21:4 Jocainen syndi on nijncuin teräwä miecka/ ja teke sencaltaisen haawan/ jota ei kengän parata taida.
Siir 21:5 Joca wäkiwalda ja wääryttä teke/ se tule wijmein kerjäjäxi/ ja se joca on ynsiä/ hän tule wijmeiseldä pois huonestans ja taloistans:
Siir 21:6 Sillä cosca radollinen huuta/ nijn Jumala cuule/ ja costo tule nopiast.
Siir 21:7 Joca ei salli neuwo idzens/ hän on jo parhallans jumalattoman tiellä.
Siir 21:8 Joca Jumalata pelkä/ hän taltta idzens/ mutta joca niscuri on/ sen Jumala taamba näke/ ja taitawa hawaidze hänen huckuwan.
Siir 21:9 Joca huonens rakenda toisen miehen rahalla/ hän coco kiwiä haudaxens.
Siir 21:10 Jumalattomain joucko on nijncuin rohtimet/ jotca tulella pitä poldettaman.
Siir 21:11 Jumalattomat käywät tosin tasaista tietä/ jonga loppu on helwetin sywyys.
Siir 21:12 JOca Jumalan keskyt pitä/ ei hän seura oma päätäns.
Siir 21:13 Peljätä yxitotisest Jumalata on wijsaus.
Siir 21:14 Cusa ei järke ole/ ei siellä oteta oppia wastan.
Siir 21:15 Muutamat owat kyllä toimelliset/ mutta he matcan saattawat sen cansa paljon paha.
Siir 21:16 Wijsan miehen oppi wuota nijncuin wirta/ ja nijncuin eläwä lähde.
Siir 21:17 Tyhmäin sydän on nijncuin wuotawa astia/ ja ei taida pitä oppia.
Siir 21:18 Cosca toimellinen cuule hywän opin/ nijn hän kijttä sitä/ ja lewittele händä. Mutta jos tyhmä sen cuule/ nijn ei se kelpa hänelle/ ja hän heittä sen taansa.
Siir 21:19 Tyhmän puhe paina nijncuin tacka tien päällä/ mutta cosca wijsas puhu/ se on suloinen cuulla.
Siir 21:20 Neuwon pitämises otta mies waarin wijsan puhesta/ ja mitä hän neuwo/ se on seisowainen.
Siir 21:21 Tyhmän puhe on nijncuin caatunut huone/ ja taitamattoman neuwost ei tiedä kengän mitän.
Siir 21:22 Cosca jocu tahto neuwo tyhmä/
Siir 21:23 nijn hän asetta idzens nijncuin jocu tahdois sito hänen kätens ja jalcans.
Siir 21:24 Mutta wijsas luke sen hänellens cullaisexi caunistuxi/ ja rannerengaxi hänen oikias kädesäns.
Siir 21:25 Tyhmä juoxe rohkiast toisen huonesen/ mutta toimellinen pitä suuren eroituxen.
Siir 21:26 Tyhmä curkistele rohkiast toisen ackunast/ mutta toimellinen seiso ulcona.
Siir 21:27 Tyhmä cuuldele owen tacana/ mutta toimellinen pitä sen häpiänä.
Siir 21:28 Paljopuhuwaiset sanowat paljon sitä cuin ei sowi asiaan/ mutta wijsat punnidzewat sanans culda waagalla.
Siir 21:29 Tyhmäin sydän on suusa/ mutta wijsasten suu on sydämes.
Siir 21:30 Tyhmä naura corkiast/ mutta wijsas naura cohtullisest.
Siir 21:31 Cosca jumalatoin kiroile sitä paha/ silloin hän kiroile idziäns.
Siir 21:32 Corwan cuiscuttelia wahingoidze idzens/ ja ei kengän pidä händä mielelläns tykönäns.

Vers. 5. Wäkiwalda ) Nijncuin julmat tekewät.
v. 7. Tiellä ) se on duomittuin tie/ jotca pitä rangaistaman.
v. 16. Wuota ) se on/ hän wuota nijncuin lähde/ että monen sijtä hywä on.
v. 25. Juoxe rohkiast ) Sencaltaiset käwelewät unnan candelda huonetten tacana/ cuullellen mitä ihmiset puhuwat.

XXII. Lucu .

LAiscudest/ v. 1.
pahoist ja pahan tawaisit lapsist/ v. 3.
Soweliat neuwot owat tarpelliset/ mutta ei tyhmät nijtä tottele/ v. 6.
Ihminen murhetti enämmin tyhmä cuin cuollutta/ mutta wijsas ihminen pakene händä/ v. 10.
Ystäwitä ei pidä murhellisexi tehtämän/ ei pilcattaman eikä cadzottaman ylön/ v. 22.
mutta oleman uscollisen ja auttaman hädäsä/ v. 28.

Siir 22:1 LAisca ihminen on nijncuin kiwi joca loas maca:
Siir 22:2 Joca otta ylös hänen/ nijn sen pitä sijtte kätens pyhkimän.
Siir 22:3 Häwytöin poica on Isällens häpiäxi.
Siir 22:4 Toimellinen tytär kyllä naidan/ mutta pahan tawainen tytär annetan olla/ ja hän saatta Isäns murhellisexi.
Siir 22:5 Joca ylön rohkia on/ hän on sekä Isällens että miehellens häpiäxi/ ja heildä molemmilda wihatan.
Siir 22:6 Puhe joca sopimattoman aican puhutan/ on nijncuin harpun soitto murhelliselle.
Siir 22:7 Oikialla ajalla pitä ihmistä curitettaman ja opetettaman/ mutta joca tyhmä opetta/ se tahto lijttä ricotun cruusin cappalda/ ja teke nijncuin se joca jongun rascast unest herättä.
Siir 22:8 Joca tyhmä puhuttele/ hän puhu macawan cansa:
Siir 22:9 Mutta cosca se on loppunut/ nijn hän kysy/ mikä se on?
Siir 22:10 Cuolutta itketän/ ettei hänellä enä ole walkeutta:
Siir 22:11 Mutta tyhmä pitä sinun itkemän/ ettei hänellä ole ymmärrystä.
Siir 22:12 Ei ihmisen pidä ylön paljo cuoluita itkemän/ sillä he owat lepoon tullet. Mutta tyhmän elämä on pahembi cuin cuolema.
Siir 22:13 Seidzemen päiwä cuollutta itketän/ mutta tyhmä ja jumalatoinda coco hänen elinaicans.
Siir 22:14 Älä tyhmän cansa paljon puhu/ älä myös ole taitamattoman seuras.
Siir 22:15 Wältä händä ettes tulis tuscaan hänen cansans/ ja tahratuxi hänen saastaisudestans.
Siir 22:16 Pakene händä/ nijns olet rauhas/ ja et tule ahdistuxeen ja hätään hänen tyhmydens tähden.
Siir 22:17 Mikä on rascambi Blyijyä? ja cuinga pitä ihmisen cudzuman tyhmä muuxi cuin Blyijyxi?
Siir 22:18 Kewembi on canda sanda/ suola ja rauta/ cuin taitamatoinda ihmistä.
Siir 22:19 Nijncuin huone/ joca toisen huonen cansa on wahwast sidottu yhten/ ei tuulispääldä cukisteta:
Siir 22:20 Nijn on myös se sydän joca asians hywin tietä/ ei hän pelkä yhtäkän peljätystä.
Siir 22:21 Nijncuin caunist calkilla siwuttu tasainen seinä/ ei pysy sates caunisna: eli aita corkella wuorella/ tuulen edesä:
Siir 22:22 Nijn myös tyhmän sydämen huono aiwoitus/ ei ole seisowainen peljätystä wastan.
Siir 22:23 Jos ihminen silmäns painottele/ nijn sijtä kyynelet wuotawat.
Siir 22:24 Jos ihminen osa toista sydämeen/ nijn se ilmoitta hänen aiwoituxens.
Siir 22:25 Joca lasketta linduin secaan/ hän peljättä heidän pois: ja joca ystäwätäns häwäise/ hän ricko ystäwyden.
Siir 22:26 Waickas wedäisit mieckas ystäwätäs wastan/ et sinä cuitengan sen cansa nijn pahoin tee cuin häwäistyxellä.
Siir 22:27 Sillä sinä taidat jällens kyllä tulla ystäwäxi/ cosca et sinä pakene händä/ mutta puhut hänen cansans: sillä caicki asiat taitan kyllä sowitta paidzi häwäistystä/ ylöncadzetta/ salaisuden ilmoitusta ja pahoja juonia/ näillä ystäwys ajetan pois.
Siir 22:28 Ole uscollinen ystäwälles hänen köyhydesäns/ ettäs hänen cansans iloidzisit/ cosca hänen hywin käy.
Siir 22:29 Ole wahwa hänen cansans cosca hänelle pahoin käy/ että sinäkin nautidzisit hänen onnens hywäxes.
Siir 22:30 Sawu ja tomu käy edellä cusa tuli pala tahto/ nijn myös häwäistyxestä tule weren wuodatus.
Siir 22:31 Älä häpe wastata ystäwäs edest/ älä myös händä pakene.
Siir 22:32 Jos sinulle jotakin paha häneldä tapahtu/ joca sen cuule/ se wälttä myös händä.
COsca minä taitaisin panna lucun suuni eteen/ ja paina wahwan sinetin huuldeni päälle/ etten minä sen cautta langeis/ ja minun kieleni wahingoitais minua.

Vers. 15. Ettes tulis tuscaan ) Hywät cumpanit ja ystäwät saattawat monelle ahdistuxen.

XXIII. Lucu .

SIrach rucoile Jumalata warjeleman händä synnistä/ v. 33.
opetta cuinga ihmisen pitä wälttämän panetusta/ wannomista ja kirousta/ v. 7.
saastaisutta ja huorutta: sillä Jumalan silmät näkewät jocapaicas/ v. 22.
Ja portot periwät kirouxen ja ijäisen häpiän/ v. 32.

Siir 23:1 HERra Isä Jumala/ ja minun elämäni HERra/ älä anna minun joutua pilckaitten keskelle/ ja älä anna minua heidän seasans turmelda.
Siir 23:2 Josca minä taidaisin hillitä minun ajatuxeni suidzilla/ ja curitta minun sydämeni Jumalan sanalla: ja etten minä säästäis minuani/ jos minulda jotakin puuttuis.
Siir 23:3 Etten minä syndiä tekis/ ja tulis suureen erhetyxeen/ ja tekis paljon paha/ jolla minun täytyis langeta wihamiesteni edesä/ ja olla heidän nauronans.
Siir 23:4 HERra Isä Jumala/ ja minun elämäni HERra/ warjele minua häwyttömistä silmistä:
Siir 23:5 Ja käännä minusta pois caicki pahat himot/ älä salli minun tulla tuhlajaxi ja saastaisexi:
Siir 23:6 Ja warjele minua häpemättömästä sydämestä.
Siir 23:7 RAckat lapset/ oppecat suunne pitämän kijnni: sillä joca suuns pitä kijnni/ ei se exy sanoisa.
Siir 23:8 Nijncuin jumalattomat pilckajat ja ynsiät sen cautta langewat.
Siir 23:9 Älä harjoita suutas wannoman/ ja lausuman turhan Jumalan nime:
Siir 23:10 Sillä nijncuin palwelia/ joca usein widzalla piestän/ ei ole ilman wandeita:
Siir 23:11 Nijn ei myös se taida olla synnistä puhdas/ joca usein wanno/ ja Jumalan nime turhan lausu.
Siir 23:12 Joca usein wanno/ hän usein syndiä teke/ ja ei rangaistus pidä hänen huonestans luopuman.
Siir 23:13 Jos hän wanno ja ei ymmärrä sitä/ nijn hän cuitengin syndiä teke:
Siir 23:14 Jos hän sen ymmärtä ja cadzo ylön/ nijn hän syndiä teke caxikertaisest.
Siir 23:15 Mutta jos hän turhan wanno/ nijn ei hän cuitengan ole ilman synnitä/ ja hänen huonettans pitä cowin rangaistaman.
Siir 23:16 Se on myös cuolettawainen kiroilemus/ josta Jumala Jacobin huonetta warjelcon: ja jumaliset sencaltaista kyllä wälttäwät/ eikä tahra idzens sijnä synnisä.
Siir 23:17 Älä harjoita suutas kewiästi wannoman: sillä se tule pahasta aiwoituxesta.
Siir 23:18 Älä unohda Isäs ja ätis oppia/ nijns olet Herrain seas istuwa/ eikä sinua pidä unhotettaman
Siir 23:19 Ettes harjannuis tyhmyteen/ ja soisit wijmeiseldä/ ettes syndynytkän olis/ ja sinä kirot syndymä päiwäs.
Siir 23:20 Joca idzens harjoitta panetteleman/ ei hän paranna idzens caickena elinaicanans.
Siir 23:21 Toistamisen syndiä tehdä on ylönpaljon: sillä colmannella kerralla tule rangaistus.
Siir 23:22 JOca haureudesta on syttynyt/ hän on nijncuin palawa tuli/ eikä lacka sijhenasti cuin hän idzens poltta.
Siir 23:23 Hecumalisella ihmisellä ei ole lepo hänen ruumisans/ sijhenasti cuin hän tulen sytyttä.
Siir 23:24 Hecumalisen ihmisen on caicki ruoca makia/ ja ei lacka ennen cuin hän himons täyttä.
Siir 23:25 Mies joca awioskäskyns ricko/ ja ajattele idzelläns: cuca minun näke?
Siir 23:26 Pimeys on minun ymbärilläni/ ja seinät werhottawat minun/ nijn ettei kengän näe minua.
Siir 23:27 Ketä minun pidäis carttaman/ se corkein ei tottele minun syndiäni.
Siir 23:28 Tämä wälttä ainoastans ihmisten silmät/ ja ei muista HERran silmiä paljo kirckammaxi Auringota/ joca näke caicki mitä ihmiset tekewät/ ja cadzo salaisingijn louckaisihin.
Siir 23:29 Hän tietä caicki cappalet ennen cuin ne luoduxi tulewat/ nijncuin sijttekin cosca he luodut owat.
Siir 23:30 Se mies pitä julkisest Caupungis rangaistaman:
Siir 23:31 Ja pitä otettaman kijnni/ cosca hän wähimmän eteens cadzo.
Siir 23:32 Juuri nijn pitä myös sille waimolle tapahtuman/ joca miehens hylkä/ ja saa toisesta perillisen:
Siir 23:33 Ensist on hän cowacorwainen Jumalan käskylle: ja teke myös syndiä miestäns wastan/ ja saa nijn huorudestans lapsen.
Siir 23:34 Nämät pitä eroitettaman seuracunnasta/ ja hänen lapsens pitä sen maxaman.
Siir 23:35 Ei hänen lapsens pidä juurtuman/ eikä hänen oxans pidä hedelmätä candaman.
Siir 23:36 Hän jättä kirotun muiston jälkens/ ja hänen häpiäns ei pidä ikänäns pyhittämän pois. Sijtä oppewat jälkentulewaiset/ ettei mitän ole parambata/ cuin peljätä Jumalata/ ja ei ole mitän makiamba/ cuin otta waari Jumalan käskystä.

Vers. 14. Turhan ) Ilman lähimmäisens wahingota.
v. 15. Kiroilemus ) Nijncuin pacanat wannowat epäjumalain cautta.
V. 24. Caicki ruoca ) Hän otta mitä hän löytä/ ja usein tiettäwän porton caunin emändäns edestä.

XXIV. Lucu .

OIkia wijsaus on Jumalalda ja hänen pyhästä sanastans/ v. 1.
joca asu Zionis Jumalan seuracunnas/ v. 12.
ja lewittä idzens coco mailmaan/ v. 22.
hän on kirjoitettu Jumalan Lakijn/ ja pyhään Ramattuun/ joca on mittamatoin meri ja walkeus/ joca caicki ihmiset walista/ v. 32.

Siir 24:1 WIjsaus kijttä idziäns/ ja öyckä händäns Canssan seas.
Siir 24:2 Hän saarna Jumalan seuracunnas/ ja ylistä idziäns waldacunnasans/ ja sano:
Siir 24:3 Minä olen Jumalan sana/ ja lijcun ymbäri caicke maata nijncuin pilwi.
Siir 24:4 Minun asuinsian on ylhällä corkeudes.
Siir 24:5 Minun istuimen on pilwisä.
Siir 24:6 Minä olen yxinäns jocapaicas: Nijn awaralda cuin taiwas on:
Siir 24:7 Ja nijn sywäldä/ cuin sywyden perustus on.
Siir 24:8 Jocapaicas meresä.
Siir 24:9 Jocapaicas maan päällä/ caickein Canssain seas/ ja caickein pacanain seas.
Siir 24:10 Näiden caickein tykönä olen minä edzinyt asuinsia/
Siir 24:11 löytäxeni siani johongun paickan.
Siir 24:12 Silloin käski minua caickein luoja/ ja se joca minun luonut on/ sääsi minulle asuinsian/ ja sanoi:
Siir 24:13 Jacobis pitä sinun asuman/ ja Israel pitä sinun perindös oleman.
Siir 24:14 Ennen mailma/ algusta olen minä luotu/ ja pysyn ijancaickisest/ ja olen majasa palwellut hänen edesäns/ ja olen sijtte saanut Zionis wahwan paican.
Siir 24:15 Ja hän pani minun pyhään Caupungijn/ Jerusalemi hallidzeman.
Siir 24:16 Minä olen juurtunut cunnioitetus Canssas/ joca Jumalan perindö on.
Siir 24:17 Minä olen corkiaxi caswanut/ nijncuin Cedripuu Libanonis/ ja nijncuin Cypressi Hermonin wuorella.
Siir 24:18 Minä olen caswanut nijncuin Palmupuu wirran tykönä/ ja nijncuin ruusun wesat/ jotca Jerihosa caswawat.
Siir 24:19 Nijncuin caunis öljypuu lakialla kedolla.
Siir 24:20 Minä olen caswanut nijncuin wahder/ minä annoin idzestäni suloisen hajun nijncuin Caneli ja callit yrtit/ ja nijncuin paras Mirrham.
Siir 24:21 Nijncuin Galbaan ja Onich ja Mirrham/ ja nijncuin pyhä sawu Templis.
Siir 24:22 Minä ojensin minun oxani nijncuin tammi/ ja minun oxani olit caunit ja suloiset.
Siir 24:23 Minä annoin makian hajun minustani nijncuin wijnapuu:
Siir 24:24 Ja minun cuckaiseni cannoit/
Siir 24:25 Joca wuosi runsan hedelmän.
Siir 24:26 Tulcat tänne minun tygöni caicki jotca minua anotta:
Siir 24:27 Ja rawitcat teitän minun hedelmästäni.
Siir 24:28 Minun saarnani on makiambi hunajata:
Siir 24:29 Ja minun lahjani owat makiammat cuin mesileipä.
Siir 24:30 Joca minusta syö/ hän enämmin iso minua: ja joca minusta juo/ hän jano enämmin minua.
Siir 24:31 Joca cuule minua/ ei hän tule häpiään: ja joca seura minua/ hänen pitä nuhtetoinna oleman.
Siir 24:32 CAicki nämät owat lijton kirja/ joca caickein corkeimman Jumalan cansa tehty on.
Siir 24:33 Nimittäin Laki/ jonga Moses Jacobin huonelle tawaraxi andanut on.
Siir 24:34 Josta wijsaus on wuotanut/ nijncuin Pisonin wirta/ cosca hän suuri on/
Siir 24:35 Ja nijncuin Tigris/ cosca hän kewäillä cuohu.
Siir 24:36 Sijtä on ymmärrys wuotanut/ nijncuin Euphrates/ cosca hän suuri on: ja nijncuin Jordani elonaicana.
Siir 24:37 Sijtä curitus on tullut nijncuin kyntilä/ ja nijncuin Niluxen wirta syryllä.
Siir 24:38 Ei ole yhtän ollut joca hänen peräti oppenut on/ ei tule myös yxikän ikänäns/ joca hänen täydellisest tutkia taita.
Siir 24:39 Sillä hänen mielens on rickambi merta:
Siir 24:40 Ja hänen sanans sywyyttä sywemmät.
Siir 24:41 Minusta wuota monda oja krydimaihin/ nijncuin sinne wettä johdatettaisin.
Siir 24:42 Sillä minä castan minun krydimaani/ ja juotan minun nijttäjäni.
Siir 24:43 Siellä minun ojani suurexi wirraxi tulewat:
Siir 24:44 Ja minun wirtani isoixi merexi.
Siir 24:45 Sillä minun oppin walista nijn awaralda cuin amun walkeus/ ja taamba paista:
Siir 24:46 Ja minun oppin wuodatta Prophetian/ joca on ijancaickisest pysywä.
Siir 24:47 Siellä te näettä/ etten minä ainoastans idzelleni työtä tee/ mutta myös caikille jotca wijsautta anowat.

Vers. 1. Wijsaus ) Tämä lucu näky olewan ymmärrettäwä Jumalan sanasta ja autuuden tunnosta/ jonga Jumala on ihmisille andanut caickina mailman aicoina: ja on andanut ilmoitta hänen seuracunnasans ja caiken mailman ärisä.
V. 20. Paras Mirrham ) On se ensimäinen märkys cuin myrtelpuusta wuota: se toinen cudzutan waan Mirrhamixi/ joca wuota/ cosca puu leicatan poicki.

XXV. Lucu .

MOninaisista hywistä ja pahoista cappalista/ v. 1.
cawalista ja pahoista waimoista/ v. 17.

Siir 25:1 COlme caunista cappalda/ jotca Jumalalle ja ihmisille kelpawat.
Siir 25:2 Cosca weljexet owat yximieliset/ kylänmiehet racastawat toinen toistans/ ja mies ja waimo keskenäns hywin sopiwat.
Siir 25:3 Colme cappalda minä sydämestäni wihan/ ja heidän menons saatta minulle mielicarwauden:
Siir 25:4 Cosca köyhä on coria/ ja ricas mielelläns walhettele/ ja wanha on tyhmä ja huorintekiä.
Siir 25:5 Jos et sinä coco nuorna ollesas/ mitäs tahdot löytä wanhalla ijälläs.
Siir 25:6 O cuinga caunis se on/ cosca harmapäät wijsat owat/ ja wanhat taitawat/
Siir 25:7 Ja Herrat toimelliset ja ymmärtäwäiset.
Siir 25:8 Se on wanhain cunnia/ että he paljon coetellut owat/ ja se on heille cunniaxi/ että he Jumalata pelkäwät.
Siir 25:9 Yhdexätä cappalda minä sydämesäni pidän corkiast ylistettäwänä/ ja kymmenettä minä suullani kijtän:
Siir 25:10 Ihmistä jolla on ilo lapsistans: joca nijncauwan elä/ että hän näke wihamiehens olewan maahan lyödyt.
Siir 25:11 Autuas on se jolla on toimellinen waimo/ joca ei puhellans ketän wahingoidze/ jonga ei sitä pidä palweleman joca ei sijhen ole mahdollinen.
Siir 25:12 Autuas on se/ jolla on uscollinen ystäwä.
Siir 25:13 Autuas on se joca on taitawa/ ja joca silloin opetta cosca händä mielelläns cuullan.
Siir 25:14 O cuinga suuri se on joca wijsas on:
Siir 25:15 Mutta joca Jumalata pelkä/ ei händä ylembänä ole kengän:
Siir 25:16 Sillä Jumalan pelco woitta caicki:
Siir 25:17 Joca hänen wahwast omista/ keneengä taidan minä hänen werrata.
Siir 25:18 EI yxikän kipu ole nijn suuri cuin sydämen murhe.
Siir 25:19 Ei yhdengän cawalus woita waimoin cawalutta.
Siir 25:20 Ei yhdengän wäijyminen woita wihamiehen wäijymistä.
Siir 25:21 Ei yxikän costo ole pahembi wihamiehen costo.
Siir 25:22 Ei yxikän pää ole nijn cawala cuin kärmen pää: ei yhdengän wiha ole nijn catkera cuin waimon wiha.
Siir 25:23 Ennen minä asuisin Lejonein ja Drakein keskellä/ cuin pahan waimon cansa.
Siir 25:24 Cosca hän wihastu/ nijn hän muutta hahmons/ ja tule rymäxi cuin säcki.
Siir 25:25 Hänen miehellens on häpiä hänestä/ ja cosca hänelle sitä soimatan/ nijn se teke hänen sydämens kipiäxi.
Siir 25:26 Caicki wieckaus on wähä waimoin wieckauden suhten/ hänelle tapahtucon nijncuin jumalattomallengin tapahtu.
Siir 25:27 Suupaaltti waimo siwiällä miehellä:
Siir 25:28 On nijncuin sandainen tie ylöspäin wanhalle miehelle.
Siir 25:29 Älä hänen cauneudens anna sinuas pettä/ älä myös sentähden himoidze händä.
Siir 25:30 Jos waimo saatta miehen rickaxi/ nijn ei sijtä seura muuta cuin rijta/ tora/ ylöncadze ja suuri pilcka.
Siir 25:31 Paha waimo saatta murhellisen sydämen/ surkian cadzannon ja sydämen ahdistuxen.
Siir 25:32 Waimo/ josta ei miehen ilo ole/ se suututta hänen caickijn cappaleihin.
Siir 25:33 Syndi on tullut waimosta/ ja sentähden täyty meidän caickein cuolla.
Siir 25:34 Nijncuin ihmisen ei pidä andaman wedelle sia/ nijn ei pidä myös miehen salliman waimolle hänen tahtons.
Siir 25:35 Jos ei hän tahdo olla sinun mieldäs myöden/ nijn eroita händä sinustas.

Vers. 35. Eroita ) Se on sanottu Mosexen Lain jälken/ Deut. 24:1. mutta wapahtaja Christus sano sijtä toisen duomion/ Matth. 5:32.

XXVI. Lucu .

HYwän tawainen waimo on Jumalan lahja/ v. 1.
Pahat ja kelwottamat waimot owat synnin rangaistus/ v. 5.
rohkia tytär pitä pidettämän curituxen alla/ v. 13.
hywä ja taitawa waimo iloitta miehens/ v. 16.

Siir 26:1 AUtuas on se mies/ jolla on toimellinen waimo/ sijtä hän caxi sen werta elä.
Siir 26:2 Hywä taloin waimo on miehellens iloxi/ ja teke hänen elämäns lewollisexi.
Siir 26:3 Toimellinen waimo on callis lahja/ ja annetan sille joca pelkä Jumalata.
Siir 26:4 Joco hän on ricas eli köyhä/ nijn hän on cuitengin hänelle lohdutuxexi/ ja aina händä ilahutta.
Siir 26:5 COlme on hirmuista cappaletta/ ja neljäs on cauhia:
Siir 26:6 Petos/ capina/ wiattoman weren wuodatus:
Siir 26:7 Jotca caicki owat pahemmat cuolemata.
Siir 26:8 Mutta se on sydämen murhe/ cosca luulia waimo toisen cansa rijtele/ ja häwäise händä jocaidzen cuulden.
Siir 26:9 Cosca miehellä on paha waimo/ nijn he owat nijncuin sopimatoin pari härkiä/ jotca ynnä wetämän pitä:
Siir 26:10 Joca sen saa/ hän saa Scorpionin.
Siir 26:11 Juoppoi waimo on suuri rangaistus/ sillä ei hän taida peittä häpiätäns.
Siir 26:12 Portto tutan häwyttömäst cadzannostans ja silmistäns.
Siir 26:13 JOs ei tytäres ole häweliäs/ nijn pidä händä curituxes/ ettei hän paha tekis/ cosca hänelle tila annetan.
Siir 26:14 Coscas ymmärrät hänen ylön rohkiast cadzowan ymbärillens/ nijn ota waari: ja jos et sinä sitä tee/ ja hän sijtte teke sinua wastan/ nijn ei sinun sitä tarwita ihmettelemän.
Siir 26:15 Nijncuin matcustawainen joca jano/ awa suuns/ ja juo wettä cusa lähin on/ ja istu cusa hän cannon löytä/ ja otta mitä hän saada taita.
Siir 26:16 Suloinen waimo ilahutta miehens/ ja cosca hän pitä hänens toimellisest/ nijn hän wirgotta hänen sydämens.
Siir 26:17 Waimo joca taita wait olla/ on Jumalan lahja:
Siir 26:18 Ja hywin opetettu waimo ei taita maxetta.
Siir 26:19 Ei ole mitän rackambata maan päällä/ cuin häweliäs waimo:
Siir 26:20 Ja ei ole mitän callimbata cuin puhdas waimo.
Siir 26:21 Nijncuin Auringo/ cosca hän on nosnut/ caunista HERran corkian taiwan: nijn myös hywän tawainen waimo cauista huonens.
Siir 26:23 Caunis waimo/ joca hywä on/ on nijncuin kircas lampu pyhäsä kyntiläjalas.
Siir 26:24 Yxiwaldainen waimo/ on nijncuin cullaiset padzat hopia jalcain päällä.
Siir 26:25 CAxi saattawat minulle mielicarwauden/ ja colmas wihoitta minun:
Siir 26:26 Cosca wahwa sotamies wijmeiseldä köyhyttä kärsi/ ja wijsat Neuwonandajat wijmeiseldä cadzotan ylön:
Siir 26:27 Ja joca oikiast uscost luopu wäärään uscoon: sen on Jumala duominnut miecan ala.
Siir 26:28 Cauppamies wälttä työläst wääryden/ ja myyjä synnin:

Vers. 9. Sopimatoin pari ) Ne tulewat harwoin rickaxi.
V. 22. Kircas lampu ) Hän puhu kyntiläjalast ja padzaist Mosexen majas.

XXVII. Lucu .

KIjttämättömys ja uscosta luopumus owat suuret synnit/ v. 25.
Cauppa seura syndi/ mutta joca Jumalata pelkä/ hän warjellan/ v. 28.
Ei ihmisen pidä riwoja puhuman ja wannoman/ eikä salaisutta ilmoittaman/ v. 12.
Petollisutta wiha sekä Jumala että ihmiset/ v. 15.

Siir 27:1 Sillä rahan tähden teke moni wääryttä/ ja jotca rickaxi tulla tahtowat/ käändäwät pois silmäns.
Siir 27:2 Nijncuin waaja cahden kiwen wälille tungetan muurijn:
Siir 27:3 Nijn myös syndi tunge ostajan ja myyjän wälille:
Siir 27:4 Jos ei hän idzens pidä ahkerast HERran pelgos/ nijn hänen huonens pian cukistetan.
Siir 27:5 Cosca ihminen seulo/ nijn caunat jääwät: nijn myös mitä ihminen aicoi tehdä/ nijn sijhen aina jotakin saastaista tarttu.
Siir 27:6 Nijncuin pädzi coettele udet padat/ nijn myös murhe coettele ihmisen mielen.
Siir 27:7 Hedelmistä tundu/ cuinga puu on cadzottu: nijn myös puhesta ymmärretän millinen sydän on.
Siir 27:8 Ei sinun pidä ketän kijttämän ennen cuins hänen cuullut olet: sillä mies tutan puhestans.
Siir 27:9 Jos sinä oikeutta seurat/ nijns hänen saawutat/ ja puet hänen päälles nijncuin caunin hamen.
Siir 27:10 Linnut lähistelewät wertaistans: nijn myös totuus pitä idzens sen tygö joca händä cuule.
Siir 27:11 Nijncuin Lejon wartioidze saalista: nijn myös syndi wijmein otta kijnni pahantekiän.
Siir 27:12 Jumalinen puhu aina terwellisiä/ mutta tyhmä muuttu nijncuin Cuu.
Siir 27:13 Coscas taitamattomain seas olet/ nijn ota waari mitä aica saldi: mutta ole wijsasten seas rohke.
Siir 27:14 Tyhmäin puhe on ylön nurja/ ja heidän naurons on aiwa syndi/ ja cuitengin he sitä ailacoidzewat.
Siir 27:15 Cusa ihminen cuule paljon wannottawan/ siellä hänen carwans nouse/ ja heidän rijtans saatta ihmiset corwans tukidzeman.
Siir 27:16 Cosca ylpiät rijtelewät/ sijtä seura weren wuodatus/ ja se on nurja cuulla/ cosca he toistans häwäisewät.
Siir 27:17 Joca salaisuden ilmoitta/ se cadotta uscon/ eikä saa sijtte uscollist ystäwätä.
Siir 27:18 Pidä ystäwäs silmäis edes/ ja ole hänelle uscollinen.
Siir 27:19 Mutta jos sinä ilmoitat hänen salaisudens/ nijn et sinä saa händä jällens.
Siir 27:20 Jolda ystäwä tule pois/ hänen on sijtä nijn paljon paha/ cuin sille jonga wihamies pääse.
Siir 27:21 Nijncuins linnun päästät kädestäs: nijn on myös se/ coscas pääset ystäwästäs/ nijn et sinä saa händä jällens.
Siir 27:22 Ei sinun tarwita juoxeman hänen peräns/ hän on taambana/ ja on hypännyt pois nijncuin medzäcauris wercosta.
Siir 27:23 Haawa taitan sito/ ja ylpiät sanat taitan sowitta:
Siir 27:24 Mutta joca salaisuden ilmoitta/ ei hänestä sijtte mitän ole.
Siir 27:25 Joca silmä iske/ hänellä on paha sydämes/ ja ei hän anna käätä pois idzens.
Siir 27:26 Sinun edesäs taita hän kyllä makiast puhua/ ja lupa wahwast mitäs anot/ mutta tacana puhu hän toisella tawalla/ ja käändä sinun sanas.
Siir 27:27 En minä taida mitän nijn pahoin kärsiä cuin sitä/ ja ei HERracan händä kärsi.
Siir 27:28 JOca kiwen heittä corkialle/ se puto hänen omaan päähäns/ ja joca jongun salaisest pistä/ hän haawoitta idzens.
Siir 27:29 Joca haudan caiwa/ hän puto idze sijhen:
Siir 27:30 Joca paulan wirittä toisen eteen/ hän kietoi idzens. Joca toista tahto wahingoitta/ nijn se tule tietämät hänen oman caulans päälle.
Siir 27:31 Ylpiät pilckawat ja häwäisewät/ mutta costo wartioidze heitä nijncuin Lejon.
Siir 27:32 Jotca iloidzewat cosca hywille pahoin käy/ he fangitan paulalla/ ja sydämen murhe calwa heidän ennen cuin he cuolewat.
Siir 27:33 Wiha ja julmus on cauhia/ jotca jumalattomalla molemmat owat.

Vers. 1. Käändäwät pois silmäns ) se on/ ei he tottele omacan tundons.
V. 2. Tungetan ) Sillä ne jotca cauppa tekewät/ ahkeroidzewat cuinga he toisen toisellens wääryttä saisit tehdä/ walhella/ waloilla ja Jumalan nimen turhan lausumisella.
V. 14. Ailacoidze ) se on/ se kelpa heille jalost/ että he saattawat muille murhetta ja wahingota.
V. 19. Saa händä jällens ) se on/ jos sinä nijn ricot händä wastan/ nijn ei hän ikänäns enä tule sinun ystäwäxes/ waicka cuinga sinä sijtä ahkeroidzisit.

XXVIII. Lucu .

EI ihmisen pidä ikäwöidzemän toiselle wahingota/ v. 28.
ei wihastuman eikä idze costaman/ v. 30.
mutta andexi andaman/ v. 33.
ei pitämän capinata ja pitkällistä rijta/ v. 3.
Kielikellot ja panetteliat saattawat paljon paha matcan/ v. 15.
hywät tulewat sijtä warjelluxi/ mutta jumalattomille tule paha nimi/ v. 26.

Siir 28:1 Joca idze costa/ hänelle HERra jällens costa/ ja hän pitä myös hänen syndins hänelle.
Siir 28:2 Anna andexi lähimmäiselles mitä hän on rickonut sinua wastan/ ja rucoile sijtte/ nijn sinun syndis annetan sinulle andexi.
Siir 28:3 Ihminen wiha toista/ ja edzi armo HERralda.
Siir 28:4 Hän on armotoin wertaistans wastan/ ja tahto rucoilla syndeins tähden.
Siir 28:5 Ei hän ole ilman lihata ja weretä/ ja pitä wiha. Cuca tahto silloin anda hänelle andexi hänen syndins?
Siir 28:6 Muistuttele loppua/ ja pane pois wiha/ joca cuoleman ja cadotuxen edzi.
Siir 28:7 Ja pysy käskysanoisa.
Siir 28:8 Muista käskyt/ ja hyljä sinun uhcauxes lähimmäistäs wastan.
Siir 28:9 Muista corkeimman lijtto/ ja anna ricos andexi.
Siir 28:10 Wältä rijta/ nijn monda syndi jää tacaperin:
Siir 28:11 Sillä wihainen ihminen saatta capinan/ ja jumalatoin sytyttä secannuxen hywäingin ystäwäin wälille: ja hytyttä ne toinen toistans wastan/ joilla hywä rauha on.
Siir 28:12 Cosca paljo puita on/ silloin tuli enäne/ ja cosca ihmiset uljat owat/ nijn wiha tule suuremmaxi. Ja jos ihmiset owat rickat/ nijn wiha tule sitä wäkewemmäxi: ja jos rijta cauwan pysy/ nijn se sitä enämmän pala.
Siir 28:13 Olla walmis rijtelemän/ sytyttä tulen/ ja olla nopia capinaan/ se wuodatta werta.
Siir 28:14 Jos sinä kipinätä puhallat/ nijn se tule suurexi liekixi: mutta jos sinä syljet kipinän päälle/ nijn se sammu/ ja nijn ne molemmat taitawat sinun suustas tulla.
Siir 28:15 COrwancuiscutteliat ja wäärät wieckat suut owat kirotut: sillä he saattawat rijdan nijden wälille/ joilla on hywä rauha.
Siir 28:16 Paha kieli teke monda ihmistä eripuraisexi/ ja ängä heitä yhdestä maasta nijn toiseen.
Siir 28:17 Hän cukista wahwat Caupungit/ ja särke waldacunnat.
Siir 28:18 Paha kieli aja pois jalot waimot/ ja tyhjäxi teke heitä sijtä josta heidän waiwa ja työtä on ollut.
Siir 28:19 Joca händä cuule/ ei hänellä ole ikänäns lepo:
Siir 28:20 Eikä saa cusan olla rauhas.
Siir 28:21 Ruosca teke wandet/ mutta paha kieli särke luut/ ja caicki tyynni.
Siir 28:22 Monda on langennut miecan terän cautta/ mutta ei ikänäns nijn usia/ cuin pahain kielden cautta.
Siir 28:23 Hywin sille tapahtu/ joca on pahoilda kielildä warjeldu/ ja ei nijldä waiwata/ eikä täydy canda heidän ijestäns/ ei myös ole sidottu heidän cahleisins.
Siir 28:24 Sillä hänen ikens on rautainen/ ja hänen cahlens owat waskesta.
Siir 28:25 Hänen kipuns on catkerambi cuolemata/ ja pahembi helwettiä.
Siir 28:26 Mutta jumalista ei woi hän polke alas/ ja ei sen pidä hänen tulesans palaman.
Siir 28:27 Joca HERran hyljä/ hänen pitä sijhen langeman ja palaman/ jota ei pidä sammutettaman. Sen pitä hänen päällens hyöcköämän nijncuin Lejon/ ja turmeleman hänen nijncuin Pardi.
Siir 28:28 Sinä aitat sinun tawaras orjantappuroilla/ mixes paremmin tee owe ja telke suus eteen?
Siir 28:29 Sinä punnidzet hopias ja culdas/ mixes myös sanojas culda waagalla punnidze?
Siir 28:30 Ota waari ettes sen cautta horjahda/ ja lange wihamiestes käsijn/ jotca sinua wäijywät.

Vers. 18. Jalot waimot ) Mosexen Lain jälken/ cosca erokirja annettin/ ajettin pois monda waimo syyttömäst pahain kielden cautta.

XXIX. Lucu .

LAinasta/ hywästä ja pahasta maxosta/ v. 1.
laupiudesta/ hätäyndynyttä wastan/ v. 10.
almusta/ v. 15.
tacauxesta/ cuinga monda sen cautta petetän/ v. 18.
oma pidetän soimamat/ v. 28.

Siir 29:1 JOca lähimmäisellens laina/ hän teke laupiuden työn/ ja jolla tawarata on/ hänen tule se tehdä.
Siir 29:2 Laina lähimmäiselles cosca hän tarwidze/ ja anna sinä lähimmäiselles jällens määrätyllä ajalla.
Siir 29:3 Pidä mitäs puhunut olet/ ja älä ole petollinen hänen cansans/ nijns aina saat sinun tarpes.
Siir 29:4 Moni luule sen löytyxi/ jonga hän lainaxi otta/ ja teke sen murhellisexi/ joca händä on auttanut.
Siir 29:5 Hän anda kätens suuta/ häneldä lainan ottaisans/ ja puhu nöyräst lähimmäisens rahan tähden:
Siir 29:6 Mutta cosca hänen pidäis maxaman jällens/ nijn hän wijwyttele ja walitta suurest:
Siir 29:7 Aica on callis: ja waicka hän wielä wois/ nijn hän anda työläst puolen jällens/ ja luke sen hänelle woitoxi.
Siir 29:8 Jos ei hän woi/ nijn hän teke hänen tyhjäxi rahastans:
Siir 29:9 Silloin on se idzellens ostanut wihamiehen rahallans/ ja hän maxa hänelle kirouxella ja häwäistyxellä/ ja anda hänelle kijtoxesta pilckasanat.
Siir 29:10 Moni laina ylönmielen/ ei pahast ajatuxest/ mutta hän pelkä tyhjäxi jääwäns omastans.
Siir 29:11 Kärsi cuitengin lähimmäistäs hädäsä/ ja tee myös se armo/ ettäs annat hänelle aica.
Siir 29:12 Auta köyhä käskyn tähden/ ja älä anna hänen tykös lähte tyhjänä hänen hädäsäns.
Siir 29:13 Ole mielelläs rahas paidzi weljes ja lähimmäises tähden/ ja älä kätke heitä kiwein ala/ cusa he huckanduwat.
Siir 29:14 Coco idzelles tawarata ylimmäisen käskyn jälken/ se on sinulle parembi cuin culda.
Siir 29:15 Pane almus erinomaiseen paickan/ joca sinua on wahingosta auttawa.
Siir 29:17 Ja on sotiwa sinun puolestas sinun wihamiehiäs wastan/ paremmin cuin kilpi ja keihäs.
Siir 29:18 Hywän tahtoinen mies taca lähimmäisens:
Siir 29:19 Mutta häpemätöin ihminen jättä hänen.
Siir 29:20 Älä unohda tacausmiehes hywä työtä/ sillä hän on pannut idzens sinun edestäs.
Siir 29:20 Jumalatoin wie tacausmiehens wahingoon/
Siir 29:21 Ja kijttämätöin anda wapahtajans istua wahingos.
Siir 29:22 Tacaus on monda ricasta ihmistä häwittänyt/ ja on heitä heittänyt sinne ja tänne/ nijncuin allot meresä.
Siir 29:23 Se on ajanut pois jalot miehet/ joiden täyty wieralla maalla culkiana käydä.
Siir 29:24 Jos jumalatoin on taannut/ ja juonittele sijtä päästäxens/ cuitengin ei hänen pidä rangaistusta wälttämän.
Siir 29:25 Auta lähimmäistäs woimas perästä/ ja cadzo/ ettes idze sentähden tule wahingoon.
Siir 29:26 Sijnä on kyllä tähän elämän/ että ihmisellä on wettä ja leipä/ waattet ja huone/ joilla hän tarpens peittä taita.
Siir 29:27 Parembi on köyhän elo lautacaton alla/ joca oma on/ cuin hercullinen pöytä muucalaisten seasa.
Siir 29:28 Tydy sijhen mitä sinulla on wähä eli paljo: sillä se on häpiälinen elämä/ käydä huonesta huonesen.
Siir 29:29 Cusa jocu on muucalainen/ ei hän siellä tohdi suutans awata/
Siir 29:30 Hänen täyty heitä tygöns päästä/ ja anda heidän juoda cansans/ ja ei saa yhtän kijtosta.
Siir 29:31 Hänen täyty myös cuulla catkerat sanat:
Siir 29:32 Nimittäin sinä muucalainen/ pakene ja walmista pöytä:
Siir 29:33 Anna minun syödä cansas/ mitä sinulla on.
Siir 29:34 Item: Mene tästä ulos/ minä olen saanut cunnialisemman wieran/ minun weljen tule minun tygöni.
Siir 29:35 Sencaltaiset owat toimelliselle miehelle työlät/ että hänen asuinsian tähden nijtä sanoja cuuleman pitä: ja että hänelle soimatan sitä cuin hänelle lainattu oli.

Vers. 15. Erinomaiseen paickan ) Nimittäin/ eroita se muusta calusta cuins olet aicoinut anda/ nijncuin Moses opetti kymmenexet erinäns paneman: ja eroittaman sitä tulewaisexi hywäxi työxi. Ja Paulus/ 2. Cor. 8:14. ja 9:6.
v. 26. Tarpens ) Cosca elämän tarpexi lainatan/ se on oikein tehty/ ja se on sencaltainen tusca/ josa meidän pitä auttaman/ ja ei silloin cosca coreudexi lainatan/ nijn myös suurijn huoneisijn ja cauppoihin/ nijncuin moni paljon aicoi/ ja tahto caicki lainamisella ja toisen wahingolla tehdä.
v. 35. Työlät ) Se tapahtu nijlle jotca lainaxi ottawat/ ja alcawat suuret caupat ja rakennuxet/ ja täyty cuitengin sijtte kesken muille jättä.

XXX. Lucu .

JOca lastans curitta/ hän saa sijttä cunnian/ hyödytyxen ja ilon/ v. 1.
Joca lapsen idzewaldaisudes caswatta/ hän saa sijtä murhen/ v. 7.
Raidis ruumis on parembi cuin suuret tawarat/ v. 12.
Tautiwuode on pahembi cuolemata/ sillä kiwulloisen ihmisen ei ole hywä rickaudestans/ v. 17.
Sentähden eläkän ihminen hywin/ ja wälttäkän murhetta ja wiha/ v. 22.

Siir 30:1 JOca lastans racasta/ hän pitä hänen aina curituxen alla/ että hän sijtte saa ilon hänestä.
Siir 30:2 Joca lapsens pitä pelgon alla/ hän saa ilon hänestä/ eikä tarwita hänen tähtens tuttawains tykönä häwetä.
Siir 30:3 Cosca jocu poicans curitta/ hän teke wihamiehens murhellisexi/ ja iloitta ystäwäns:
Siir 30:4 Sillä jos hänen Isäns cuole/ nijn se on nijncuin ei hän oliscan cuollut: sillä hän on caltaisens jälkens jättänyt.
Siir 30:5 Cosca hän eli/ nijn hän näki riemuns/ ja ilo oli hänestä.
Siir 30:6 Cosca hän cuoli/ nijn ei hänen tarwittu murehtiman: sillä hän jätti jälkens wastuxen wihamiehiäns wastan/ ja sen joca ystäwäin mielen jällens nouta taita.
Siir 30:7 Mutta joca lapsillens pehme on/ hän walitta sen wandeita: ja nijn usein cuin se itke/ nijn hän peljästy.
Siir 30:8 Curittamatoin lapsi tule nijn cangiaxi cuin hillimätöin hewoinen.
Siir 30:9 Ole pehme pojalles/ nijn sinun täyty edespäin peljätä händä/ liehacoidze hänen cansans/ nijn hän sinun wijmein saatta murhellisexi.
Siir 30:10 Älä tee leickiä hänen cansans/ ettei sinun sijtte pidä hänen cansans murhettiman/ ja nijn sinun täyty wijmein hänen tähtens hambaitas kiristä.
Siir 30:11 Älä anna hänen walda nuorella ijälläns/ ja älä wasta hänen tyhmydens edest.
Siir 30:12 Cumarra hänen caulans nuorna/ ja lyö händä selkän wähänä/ ettei hän tulis sinulle niscurixi ja tottelemattomaxi.
Siir 30:13 Opeta lastas ja älä anna hänen joutilasna käydä/ ettes tulis häpiään hänen tähtens.
Siir 30:14 Parembi on jongun olla köyhänä/ raidisna ja terwenä/ cuin rickana ja kipiänä.
Siir 30:15 Olla raidisna ja terwenä on parembi cuin culda/ ja raidis ruumis on parembi cuin paljo calua.
Siir 30:16 Ei mikän rickaus ole werrattapa raitisen ruumisen/ ja ei yxikän ilo ole sydämelisen ilon wertainen.
Siir 30:17 Cuolema on parembi cuin kiwulloinen elämä ja alanomainen sairaus.
Siir 30:18 Se on nijncuin hywä hercku/ sen suun edes joca ei woi syödä/ ja nijncuin se ruoca/ joca cuolluen haudalle pannan.
Siir 30:19 Sillä/ mitäst uhri on tarpellinen epäjumalalle? joca ei taida syödä eikä haista?
Siir 30:20 Nijn se on myös rickalle/ jonga Jumala sairaxi teke.
Siir 30:21 Kyllä hän näke sen silmilläns ja huoca sitä/ ja on nijncuin cuohittu/ joca neidzen ohes maca ja huoca.
Siir 30:22 Älä tee idzelles murhetta/ älä myös waiwa sinuas omilla ajatuxillas:
Siir 30:23 Sillä iloinen sydän on ihmisen elämä/ ja hänen ilons on hänen pitkä ikäns.
Siir 30:24 Tee idzelles hywä ja wahwista sydändäs/ ja aja murhe cauwas tykös:
Siir 30:25 Sillä murhe tappa monda ihmistä/ ja ei kelpa mihingän.
Siir 30:26 Kijwaus ja wiha lyhendä elämän/ ja murhe teke ihmisen ennen aicans wanhaxi.
Siir 30:27 Iloiselle sydämelle maistawat caicki hywin mitä hän syö.

Vers. 25. Mihingän ) Ei hän auta mitän/ eikä tee yhtän aisiata paremmaxi/ mitäst sijs hänen sijtä on.

XXXI. Lucu .

AHneus syö ruumin/ ja saatta wahingon/ v. 1.
Joca rickauden oikein käyttä/ hän on kijtettäpä/ v. 8.
Rickan pöydän tykönä pitä oldaman siwiäst ja syötämän cohtullisest/ v. 12.

Siir 31:1 WAlwo rickautta/ syö ruumin/ ja sijtä murhettia/ ei anna maata.
Siir 31:2 Cosca jocu maca ja murhetti/ nijn hän aina herä/ nijncuin suuri sairauskin aina herättä.
Siir 31:3 Se on ricas/ joca aina työtä teke ja raha coco/ ja wälistä lacka ja nautidze nijtä.
Siir 31:4 Mutta se on köyhä/ joca työtä teke ja ei mitän menesty/ ja waicka hän wielä lacka/ nijn on hän cuitengin waiwainen.
Siir 31:5 Joca raha racasta/ ei hän ole synnitöin/ ja joca catowaista edzi/ hänen täyty ynnä huckua.
Siir 31:6 Moni rahan tähden tule wahingoon/ ja sen cautta turmellan oman silmäins nähden.
Siir 31:7 Jotca hänelle uhrawat/ ne hän cukista maahan/ ja taitamattomat hän otta kijnni.
Siir 31:8 Autuas on se ricas joca nuhtettomaxi löytän/ ja ei edzi raha.
Siir 31:9 Cuca se on/ ja me tahdomma kijttä händä: sillä hän teke wäkewitä töitä hänen Canssans seas.
Siir 31:10 Joca täsä coetelluxi ja yxiwacaisexi löytän/ händä syystä ylistetän.
Siir 31:11 Hän taisi kyllä paha tehdä/ ja ei cuitengan tehnyt: hän taisi wahingoitta/ ja ei wahingoittanutcan/ sentähden pysy hänen tawarans/ ja pyhät ylistäwät hänen almuans.
Siir 31:12 Coscas istut rickan pöydän tykönä/ nijn älä suutas ammottele/
Siir 31:13 Älä myös ajattele/ kyllä täsä syömist on.
Siir 31:14 Mutta muista paha silmä saidaxi ( sillä mikä on tiwimbi cuin sencaltainen silmä )
Siir 31:15 Joca itke cosca hän näke jongun ottawan.
Siir 31:16 Älä rupe caickijn cuins näet:
Siir 31:17 Älä myös sijhen rupe joca hänen edesäns fatis on.
Siir 31:18 Ajattele idzelläs/ mitä sinun lähimmäises mielelläns eli ylönmielen hywänä pitä/ ja käytä idzes toimellisest caikis cappaleis.
Siir 31:19 Syö nijncuin ihminen mitä etees pandu on/ älä myös ylön paljon syö/ ettei ihmiset sinulle wihastuis.
Siir 31:20 Lacka ensin cunnian tähden syömäst/ älä ole myös syömäs tytymätöin/ ettes woittais wiha.
Siir 31:21 Coscas istut monen keskellä/ nijn älä ensin ota.
Siir 31:22 Hywän tapainen ihminen tyty wähängin/ sentähden ei hän tarwidze nicutta wuotesans.
Siir 31:23 Ja cosca wadza cohtullisest rawitan/ silloin ihminen suloisest lewäjä/ ja taita warahin amulla nosta ja olla iloinen.
Siir 31:24 Mutta tytymätöin syömäri maca lewottomast/ ja hänellä on wäänne ja wadzan tauti.
Siir 31:25 Jos sinä olet ylön paljon syönyt/ nijn nouse ja mene ja pane lewätä.
Siir 31:26 POican/ cuule minua/ ja älä cadzo minua ylön/ ettei minun sanani wijmein sinulle jällens palajais.
Siir 31:27 Ota jotakin tehdäxes/ ettei tauti tulis sinun päälles.
Siir 31:28 Andiasta miestä kijttäwät ihmiset/ ja sanowat: hän on cunnialinen mies/ ja sencaltainen puhe on hywä kijtos.
Siir 31:29 Mutta tylystä ja nälkäisestä puhu coco Caupungi pahoin/ ja sen hän oikein sano.
Siir 31:30 Älä ole wijnan juomari: sillä wijna turmele monda ihmistä.
Siir 31:31 Ahjo coettele juotetun raudan/ nijn coettele myös wijna ylönannetut sydämet/ cosca ne juoxis owat.
Siir 31:32 Wijna wirwotta ihmisen ruumin/ jos sitä cohtullisest juodan:
Siir 31:33 Ja mikä elämä se on/ cusa ei wijna ole?
Siir 31:34 Wijna on sitä warten luotu/ että sen pitä ihmistä iloittaman.
Siir 31:35 Wijna/ tarpexi juotu/ iloitta ihmisen ruumin ja sielun.
Siir 31:36 Mutta jos sitä paljon juodan/
Siir 31:37 Nijn se tuo paljon paha myötäns.
Siir 31:38 Juopumus teke hullun wielä hullummaxi:
Siir 31:39 Nijn että hän haasta ja uhca:
Siir 31:40 Sijhenasti cuin hän loucatan/ lyödän ja haawoitetan.
Siir 31:41 Älä nuhtele lähimmäistäs juowuxis/ älä myös pilcka händä iloisans.
Siir 31:42 Älä anna hänen paha sana/ älä myös cohta händä cowalla puhella.

Vers. 7. Uhrawat ) Jotca Mammonata palwelewat/ nijncuin Pawali sano/ ahneus on epäjumalan palwelus/ ja ahnet owat Mammonan palweliat ja papit.
v. 19. Nijncuin ihminen ) Ei nijncuin sica.

XXXII. Lucu .

AIna pitä ahkeran ja andian oldaman/ v. 26.
ei lijaxi juotaman/ mutta wirgotuxexi/ v. 30.
Ei tora saattaman pidois/ v. 42.
Toinen tapa on wanhain/ toinen nuorten cocouxes/ v. 4.
Aicanans pitä cotia mendämän/ v. 15.

Siir 32:1 MUtta pidä idzes heidän caltaisnans/ ja aseta idzes nijncuin hekin/ nijn sinä istut oikein.
Siir 32:2 Ja anna sijhen mitä sinun tule/ jos sinä tahdot sijnä cansa istua.
Siir 32:3 Että he olisit iloiset sinun cansas/ nijn sinä saat cunnian/ ja cudzutan taitawaxi ja hywin elänexi miehexi.
Siir 32:4 Wanhimman pitä puhuman: sillä se tule hänen tehdä/ nijncuin sen joca coetellut on.
Siir 32:5 Älä estä soittaita:
Siir 32:6 Jos myös wirsiä weisatan/ nijn älä secoita idzes nijden secaan/ mutta säästä wijsaudes toisexi ajaxi.
Siir 32:7 Nijncuin Rubijn walista caunisa cullasa/ nijn myös weisu caunista pidon.
Siir 32:8 Nijncuin Smaragdi on caunisa cullasa ihana:
Siir 32:9 Nijn myös wirret owat hywän wijnan tykönä.
Siir 32:10 Puhucan nuorucainen kerran eli caxi/ cosca nijn tarwitan:
Siir 32:11 Ja cosca hänelle kysytän/ nijn hänen pitä wastaman lyhykäisest:
Siir 32:12 Ja hänen pitä pitämän idzens nijncuin se joca ei paljon tiedäis/ ja paremmin wait oleman.
Siir 32:13 Ei hänen pidä idzens Herrain wertaisna pitämän/ ja cosca wanha puhu/ ei idzens secoittaman hänen puhesens.
Siir 32:14 Uckoisella on suuri tulen leimaus myötä: häweljäisys teke suuren mielisuosion.
Siir 32:15 Nouse pöydän tykö aicanans/ ja älä ole/
Siir 32:16 Mutta mene nopiast cotias/ iloidze siellä ja tee mitäs tahdot. Cuitengin ettes mitän paha tee/ ja pullicoidze kenellengän suuta.
Siir 32:17 Mutta kijtä händä caickein nijden edest/ joca sinun luonut ja hywydelläns rawinnut on.
Siir 32:18 JOca HERra pelkä/ hän anda idziäns mielelläns opetta/ ja joca aicanans idzens sen tygö sowitta/ hän löytä armon.
Siir 32:19 Joca kysy Jumalan sana/ hän on sen runsast saapa: mutta joca ei sitä täydest todest ajattele/ hän pahene sijtä.
Siir 32:20 Joca HERra pelkä/ hän osa oikian opin/ ja saatta wanhurscauden walistaman nijncuin kyntilän.
Siir 32:21 Ei jumalatoin anna idziäns curitta/ ja tietä cuitengin autta idziäns toisen elämällä hänen aiwoituxesans.
Siir 32:22 Ei toimellinen mies cadzo ylön hywä neuwo:
Siir 32:23 Mutta ylönannettu ja ylpiä ei pelkä/ waicka hän on tehnyt mitä hän on tahtonut.
Siir 32:24 Älä tee mitän ilman neuwota/ nijn et sinä cadu sitä sijtte cuin se tehty on.
Siir 32:25 Älä käy sitä tietä jolla sinä langet/ taicka nijsä joisas idzes kiwijn louckat.
Siir 32:26 Älä sijhen idzes luota/ että tie on tasainen/ ja cawahda omia lapsias.
Siir 32:27 Ehkä mitä sinä teet/ nijn turwa Jumalaan caikesta sydämestäs: sillä se on pitä Jumalan käskyjä.
Siir 32:28 Joca usco Jumalan sanan/ hän pitä käskysanat/ ja joca HERraan luotta/ ei häneldä pidä mitän puuttuman.

Vers. 14. Tulen leimaus ) Joca äkist uckoisen edellä walista: nijn myös hiljaisus saatta jocaidzen ystäwäxi: sillä caicki pitäwät paljon nuorest ihmisest/ cosca hän on hiljainen: ja sitä wastan/ caicki taas häpemätöindä wihawat.
v. 16. Pullicoidze suuta ) Nijn ettäs perhettäs lyöt eli emändäs. Mutta iloidze ) se on/ ole iloinen heidän cansans.

XXXIII. Lucu .

JOca HERra pelkä/ hän walaistan ja warjellan: mutta ei jumalatoin tottele neuwo/ waan on surutoin ja huikendelewainen/ v. 1.
Ei ota waari Jumalan säädystä eikä aicain eroituxesta/ ei ihmisist/ ei hywäst eli pahast/ v. 6.
Ihmisen pitä hallidzeman rickauttans caiken elinaicans ja palwelians eli alammaisens hallidzeman toimella/ v. 19.

Siir 33:1 JOca HERra pelkä/ ei hänen tapahdu mitän paha: mutta cosca hän kiusattu on/ nijn hänen pitä jällens wapahdetuxi tuleman.
Siir 33:2 Wijsas mies ei wiha Jumalan sana/ mutta ulcocullattu hääly nijncuin haaxi suures ilmas merellä.
Siir 33:3 Ymmärtäwäinen ihminen pitä idzens Jumalan sanasa/ ja Jumalan sana on hänelle wahwa nijncuin kircas puhe.
Siir 33:4 Tutki asia ja puhu sijtte sijtä/ anna idzes ensin hywin opetetta/ nijns wastata taidat.
Siir 33:5 Tyhmän sydän on nijncuin waunuin ratas/ ja heidän ajatuxens juoxe ymbärins nijncuin rattan pyöra.
Siir 33:6 Nijncuin suodanhaldia hirnu jocaista tamma wastan: nijn myös ulcocullattu rippu jocaidzes pilckajas/ ja sano:
Siir 33:7 Mixi pitä yxi päiwä oleman pyhembi toista? sillä Auringo käy jocapäiwä wuosicaunna yhtäläisest.
Siir 33:8 HERran wijsaus on ne nijn eroittanut/ ja hän on nijn asettanut wuoden ajat ja pyhä päiwät.
Siir 33:9 Hän on muutamat walinnut ja pyhittänyt muiden päiwäin suhten.
Siir 33:10 Nijncuin caicki ihmiset owat maasta/ ja Adam on mullasta luotu.
Siir 33:11 Ja HERra on cuitengin eroittanut heitä hänen sanomattomast wijsaudestans/ ja on asettanut moninaiset tawat heidän seasans.
Siir 33:12 Muutamat on hän siunannut/ corgottanut ja pyhittänyt/ ja palweluxeens cudzunut: mutta muutamat on hän kironnut/ alendanut ja heittänyt pois heidän säädystäns:
Siir 33:13 Sillä he owat hänen kädesäns nijncuin sawi walmistajans kädesä/ hän teke caicki hänen työns nijncuin hän tahto.
Siir 33:14 Juuri nijn owat myös ihmiset hänen kädesäns/ joca heidän tehnyt on/ ja hän anda jocaidzelle nijncuin hänelle näky hywäxi.
Siir 33:15 Nijn on myös hywä asetettu paha wastan/ ja elämä cuolemata wastan/ ja jumalinen jumalatoinda wastan. Cadzo näin sen ylimmäisen töitä/ nijn on caxi asetettu cahta wastan/ ja yxi yhtä wastan.
Siir 33:16 Minä olen jälkinnä herännyt/ nijncuin se joca syxyllä jälis poime.
Siir 33:17 Ja Jumala andoi minulle siunauxen/ että minä olen myös täyttänyt minun wijnacuurnani/ nijncuin täydellä syxyllä.
Siir 33:18 Cadzocat/ etten minä ole idzelleni työtä tehnyt/ mutta caikille nijlle/ jotca oppia tahtowat.
CUulcat minua te suuret Herrat/ ja te Canssan haldiat pangat sitä sydämeen.
Siir 33:20 Älä anna poicas/ emändäs/ weljes ja ystäwäs wallita sinuas nijncauwan cuins elät/ älä myös anna tawaratas kenengän haldun/ ettes cadu sitä/ ja sinun täyty sentähden heitä rucoilla.
Siir 33:21 Nijncauwan cuins elät nijn älä anna idziäs yhdengän ihmisen haldun.
Siir 33:22 Se on parembi että sinun lapses tarwidzewat sinua/ cuin se että sinun pitä heidän käsijns cadzeleman.
Siir 33:23 Ole idze sinun tawaras haldia/ älä myös anna otetta pois sinun cunniatas.
Siir 33:24 Cosca sinun loppus tule/ ja sinun pitä tääldä eriämän/ nijn jaa silloin sinun perindös.
Siir 33:25 Asin tule saada hänen elons/ ruosca ja cuorma: nijn myös palwellan hänen leipäns/ rangaistuxens ja työns.
Siir 33:26 Pidä palwelias työsä/ nijns saat häneldä lewon: mutta jos sinä annat hänen käydä joutilasna/ nijn hän tule ylpiäxi.
Siir 33:27 Ijes ja ohjat notkistawat caulan/ ja pahan palwelian haawat ja widzauxet.
Siir 33:28 Aja händä työhön ettei hän käy joutilasna/ käydä joutilasna opetta paljon paha.
Siir 33:29 Pane aina työ hänen eteens/ se cuin palwelialle sopi/ josei hän cuule sinua/ nijn pane händä jalcapuuhun.
Siir 33:30 Älä cuitengan kellengän ylön paljo pane/ mutta pidä cohtuus caikis asiois.
Siir 33:21 Jos sinulla on palwelia/ nijn pidä hänestä waari nijncuin idze sinustas: sillä se joca hänen jotakin teke/ se wäijy sinun henges ja elämätäs. Jos sinulla on palwelia/ nijn anna händä pidettä nijncuin sinä idze olisit: sillä sinä tarwidzet händä nijncuin sinun oma henges. Jos sinä pidät hänen pahana/ nijn että hän carca sinun tygös/ custas tahdot händä edziä?

Vers. 21. Toisen ) En minä näe että hänelle pahoin käy/ joca cuitengin cadzo ylön Jumalan sanan/ ja jota huonombi sitä onnellisembi.
v. 6. Ulcocullattu ) Tämä on olewanans taitawa Pyhäs Kirjoituxes/ joca kysele: mixi sitä ja tätä on opetettu/ ja yxi päiwä on pyhä ja toinen ei ole? mixi wesi on sielun caste? mixi leipä ja wijna on Christuxen ruumis ja weri?
v. 31. Sinä idze ) Että ne muut palcolliset pitä hänen sanans/ sinun käskys tähden.

XXXIV. Lucu .

OMat ajatuxet ja unet saattawat monda exyxijn/ v. 1.
sencaltaista turhutta ei tarwita opetettais Jumalan tahto/ mutta harjoitus Jumalan sanas ja HERran pelgos andawat ymmärryxen ja miehuden kiusauxes/ v. 8.

Siir 34:1 TYhmät ihmiset pettäwät idzens hullulla toiwolla/ ja hullut luottawat idzens hourauxijn.
Siir 34:2 Joca unia tottele/ hän rupe warjoon/ ja edzi tuulda ottaxens kijnni.
Siir 34:3 Ei unet ole muuta cuin cuwat ilman olendota.
Siir 34:4 Joca saastainen on/ cuinga se taita puhdas olla? ja joca petos on/ cuinga taita se tosi olla?
Siir 34:5 Oma arwo ja selitys ja unet ei ole mitän/ ja ne saattawat cuitengin rascat ajatuxet.
Siir 34:6 Ja jos ei se tule sen corkeimman ilmoituxest/ nijn älä sijtä pidä mitän:
Siir 34:7 Sillä unet pettäwät monda ihmistä/ ja se puuttu nijldä/ jotca sijhen rakendawat.
Siir 34:8 Ei sijhen tarwita walhetta/ että ihmisen pitä Jumalan käskyt pitämän/ ja Jumalan sanas on kyllä/ cosca ihminen oikein opetta tahto.
Siir 34:9 Hywin harjoitettu mies ymmärtä paljon/ ja hywin coeteldu mies taita puhua wijsaudest.
Siir 34:10 Mutta joca ei ole mitän harjoitettu/ se wähän ymmärtä.
Siir 34:11 Ja willidzewäiset henget saattawat paljon paha.
Siir 34:12 Cosca minä wielä exyxis olin/ taisin minä myös paljon oppia/ ja olin nijn oppenut/ etten minä taitanut caickia sanoa.
Siir 34:13 Ja tulin sentähden usein cuoleman waaraan/ sijhenasti cuin minä sijtä wapahdettin.
Siir 34:14 Nyt minä näen/ että jumalisilla on oikia hengi:
Siir 34:15 Sillä heidän toiwons on hänen tygöns/ joca autta taita.
Siir 34:16 Joca HERra pelkä/ ei hänen tarwita hämmästymän eli wapiseman: sillä hän on hänen toiwons.
Siir 34:17 Autuas on joca HERra pelkä: mihingä hän uscalda/ ja mikä on hänen lohdutuxens?
Siir 34:18 HERran silmät cadzowat nijden päälle/ jotca händä racastawat.
Siir 34:19 Hän on woimallinen turwa/ suuri wäkewys/ warjo palawutta wastan/ pilwi cuuma puolipäiwä wastan/
Siir 34:20 Warjelus combastusta wastan/ apu langemusta wastan: joca sydämen iloitta/ caswot ihastutta/ anda myös terweyden/ elämän ja siunauxen.
Siir 34:21 JOca wäärin saatua calua uhra/ sen uhri on saastainen:
Siir 34:22 Ja sencaltainen jumalattomain häwäistys ei millän muoto kelpa Jumalalle.
Siir 34:23 Jumalattomain lahjat/ ei kelpa ensingän sille corkeimmalle/ ja synnit ei tule sowitetuxi uhrein paljoudella.
Siir 34:24 Joca uhra köyhän tawarasta/ hän teke nijncuin se joca pojan teurasta Isän silmäin nähden.
Siir 34:25 Ei köyhällä ole mitän muuta cuin wähäinen leipä/ joca sen otta häneldä pois/ hän on murhaja.
Siir 34:26 Joca toiselda otta pois hänen elatuxens/ hän tappa lähimmäisens.
Siir 34:27 Joca ei anna työn tekiälle hänen palckans/ hän on tappaja.
Siir 34:28 Cosca jocu rakenda ja jällens ricko maahan/ mitä hänen sijtä muuta on cuin työtä?
Siir 34:29 Cosca jocu rucoile ja jällens kiroile/ cuinga HERra cuule hänen rucouxens?
Siir 34:30 Joca idzens pese cosca hän cuolluesen sattunut on/ ja tule ja rupe häneen jällens: mitä hänen pesons autta händä?
Siir 34:31 Juuri nijn on se ihminen/ joca syndeins tähden paasto/ ja aina jällens syndiä teke/ kenen pidäis hänen rucouxens cuuleman/ ja mitä hänen paastons händä autta?

Vers. 4. Saastainen ) Unet owat petolliset ja saastaiset/ cuingasta he sijs pyhitäisit eli puhdistaisit.
v. 6. Ilmoituxest ) Sencaltaiset cuin Prophetain näyt olit ja unet/ joista/ Ioel. 2:28. puhutan.
v. 8. Walhetta ) Ei sinun tarwita unia kysymän/ mitä tekeminen on: sinulla on Jumalan sana.

XXXV. Lucu .

EI Jumala mielisty jumalattomain uhrijn/ eikä nijden rucouxeen/ jotca cohta jällens syndi tekewät/ v. 21.
mutta hän mielisty nijhin/ jotca händä pelkäwät/ ja jotca laupiutta ja wanhurscautta harjoittawat/ v. 1.
jotca mielelläns Jumalalle hänen osans andawat/ v. 10.
ja ei sitä wähennä/ v. 14.
jotce ei tee leskille ja waiwaisille paha: sillä Jumala cuule heidän huutons/ ja on sen costaja/ v. 16.

Siir 35:1 PItä Jumalan käskyt/ se on ricas uhri:
Siir 35:2 Corkiana pitä Jumalan käskyt/ se uhri autta hywin.
Siir 35:3 Joca Jumalata kijttä/ se on oikia sämbyläuhri.
Siir 35:4 Joca laupiutta harjoitta/ hän teke oikian kijtosuhrin.
Siir 35:5 Hyljätä syndiä/ on Jumalan palwelus/ joca HERralle kelpa: ja lacata paha tekemäst/ on oikia sowindouhri.
Siir 35:6 Mutta ei sinun pidä sentähden hänen eteens tyhjänä tuleman:
Siir 35:7 sillä sencaltaista pitä myös meidän tekemän HERran käskyn tähden.
Siir 35:8 Wanhurscan uhri teke Altarin rickaxi/ ja hänen suidzuttamisens on makia sen corkeimman edesä.
Siir 35:9 Wanhurscan uhri on otollinen/ ja ei händä pidä ikänäns unhotettaman.
Siir 35:10 Anna Jumalalle cunnia iloisella mielellä/ ja sinun esicoises ilman puuttumuxeta.
Siir 35:11 Mitäs annat nijn anna mielelläs/ ja pyhitä sinun kymmenexes iloisest.
Siir 35:12 Anna sille corkeimmalle nijncuin hän sinulle andanut on/ ja mitäs woit/ nijn anna se iloisella mielellä:
Siir 35:13 Sillä HERra/ joca maxa jällens/ on sen sinulle maxawa seidzemen kertaisest.
Siir 35:14 Älä wähennä sinun lahjas: sillä ei se ole kijtollinen.
Siir 35:15 Älä edzi oma parastas/ cosca sinun pitä uhraman: sillä HERra on costaja/ joca ei cadzo muoto.
Siir 35:16 Hän autta köyhä/ ja ei cadzo kenengän muoto/ joca myös cuule sen sortun rucouxen.
Siir 35:17 Ei hän cadzo ylön orwoin rucousta/ eikä lesken walitusta.
Siir 35:18 Lesken kyynelet tosin wuotawat sasupäihin:
Siir 35:19 Mutta ne huutawat ylöspäin sitä wastan cuin heitä wuodattanut on.
Siir 35:20 Joca Jumalata mielelläns palwele/ hän on otollinen: ja hänen rucouxens ulottu haman pilwihin.
Siir 35:21 Wiheljäisen rucous tunge idzens pilwein läpidze/ sijhenasti cuin hän tule eteen/ eikä lacka ennen cuin se corkein cadzo sitä.
Siir 35:22 Ja HERra on oikein duomidzewa ja rangaisewa/ eikä wijwy/ eli kärsi wijwytystä/
Siir 35:23 Sijhenasti cuin hän ricko armottomain landet/ ja costa sencaltaisille ihmisille/ ja cadotta caicki/ jotca owat händä wastan/ ja cukista maahan pahan tekiäin woiman.
Siir 35:24 Ja anda jocaidzelle heidän töidens jälken/ ja maxa heille nijncuin he ansainnet owat.
Siir 35:25 Ja costa hänen Canssans puolesta/ ja ilahutta heitä laupiudellans.
Siir 35:26 Nijncuin sade on poudalla tarpellinen/ nijn myös laupius tule hädäs oikian aican.

Vers. 21. Wäärin saatu calu ) Nijncuin sijtä joca warastettu/ eli petoxella ja lähimmäisen wahingolla saatu on. Nijncuin ne jotca paljon owat warastanet eli wäärydellä saanet/ ja sijtä tahtowat anda jotakin Jumalan cunniaxi. Porton palcka ) Salawuoteiset/ jotca jotakin sijtä uhrawat cuin he ansainnet owat/ ja cuitengin aina synnisä pysywät.
v. 28. Rakendawa ) He tahtowat uhrata ja olla hywät/ ja ei cuitengan lacka syndiä tekemäst/ se on caicki yhtä haawa raketa ja ricko/ rucoilla ja kiroilla.
v. 6. Tuleman ) Nijncuin he sanowat: jos ei hywät työt auta/ nijn en me tahdo mitän tehdä/ mitä meille Papeista on.
v. 11. Anna ) Papeille ja Lewitaille.
v. 15. Oma parastas ) Nijncuin ne jotca jotakin salawat kymmenexist/ jotca heidän tekemän pitä/ eli andawat huonombita/ ja pitäwät idze paremmat/ ja ne jotca sen osan wähendäwät/ joca Jumalan cunniaxi aiwoittu on.

XXXVI. Lucu .

SIrach rucoile Jumalata rangaiseman ja peljättämän hänen Canssans wihollisia/ v. 1.
ja ottaman Israelin armoihin/ että hänen sanans saarnataisin ja lupaus täytetäisin/ v. 13.

Siir 36:1 HERra Caickiwaldias Jumala/ armahda meitä/
Siir 36:2 Ja cadzo tänne ja peljätä caicki Canssat.
Siir 36:3 Nosta kätes muucalaisten päälle/ että he sinun woimas näkisit.
Siir 36:4 Nijncuins heidän nähtens meidän seasam pyhitetän: nijn näytä myös idzes cunnialisexi heidän päällens meidän nähdem.
Siir 36:5 Että he tundisit nijncuin me tunnemma/
Siir 36:6 Ettei yhtän muuta jumalata ole cuin sinä HERra.
Siir 36:7 Tee udet ihmet ja tunnustähdet.
Siir 36:8 Osota kätes ja oikia käsiwartes cunnialisest: herätä wiha ja wuodata julmus.
Siir 36:9 Temma pois wastanseisowa/ muserra wihamies ja riennä.
Siir 36:10 Ja muista sinun walas/ että ihmiset ylistäisit sinun ihmellistä työtäs.
Siir 36:11 Tulen wiha culuttacon ne/ jotca suruttomast eläwät/ ja ne huckucon/ jotca sinun Canssalles paha tekewät.
Siir 36:12 Särje Päämiesten pää/ jotca meidän wihamiehem owat ja sanowat: me olemma yxinäns.
Siir 36:13 Coco caicki Jacobin sucucunnat/ ja anna heidän olla sinun pericundanas nijncuin algustakin.
Siir 36:14 Armahda sinun Canssas/ jolla sinusta nimi on/ ja Israeli/c jonga sinä cudzut sinun esicoisexes.
Siir 36:15 Armahda Jerusalemin Caupungita/ josa sinun Pyhäs on/ ja josas asut.
Siir 36:16 Rakenna taas Zion/ että sinun sanas siellä saarnataisin/ ja cunnias tulis Canssan seas suurexi.
Siir 36:17 Osota sinus heille/ jotca algusta sinun omas ollet owat/ ja täytä ne ennustuxet/ jotca sinun nimes ilmoitetut owat.
Siir 36:18 Costa nijlle jotca sinua odottawat/ että sinun Prophetas totisexi löyttäisin.
Siir 36:19 Cuule HERra nijden rucous jotca sinua rucoilewat/ Aaronin siunauxen jälken sinun Canssas ylidze/ että caicki jotca asuwat maan päällä/ tundisit sinun olewan HERran ijancaickisen Jumalan.
Siir 36:20 WAdza otta caickinaista ruoca tygöns/ cuitengin on yxi ruoca parembi cuin toinen.
Siir 36:21 Nijncuin kieli maista kypsen/ nijn myös toimellinen sydän ymmärtä petolliset sanat.
Siir 36:22 Wiecas ihminen taita toisen saatta wahingoon/ mutta joca hywin coeteldu on/ hän taita otta waarin idzestäns.
Siir 36:23 Caicki äitit racastawat poikians/ cuitengin on tytär toisinans parembi cuin poica.
Siir 36:24 Caunis waimo iloitta miehens/ ja ei miehelle ole mitän rackambata.
Siir 36:25 Jos hän on myös ystälinen ja hywä/ nijn ei löytä sen miehen werta.
Siir 36:26 Jolla emändä on/ sen hywys enäne/ ja hänellä on uscollinen apu ja tuki/ johon hän taita idzens nojata.
Siir 36:27 Cusa ei ole aita ymbärillä/ sijnä calu hajotetan/ ja cusa ei emändätä ole/ siellä isändä epätiedos käwele.
Siir 36:28 Nijncuin ei ihminen usco ryöwäritä/ joca yhdestä Caupungista toiseen juoxe/ eikä sitä miestä uscota/ jolla ei pesä ole/ mutta täyty sijhen mennä cusa pimeys hänen käsittä.

Vers. 1. Tämä lucu on ennustus Christuxen waldacunnast ja Evangeliumin opista/ nijncuin Augustinuskin sen sinä pitä de Civit. Dei, lib. 17. cap. 20.
v. 12. Me olemma ) Nijncuin he tahdoisit sanoa: me olemme herrat yxinäns.
v. 19. Aaronin siunauxen ) Num. 6:23. on/ että heidän piti Canssa siunaman Jumalan nimeen.

XXXVII. Lucu .

EI caickia sanoja pidä uscottaman/ v. 20.
hywä emändä on wahwa ystäwä/ v. 24.
muut pettäwät usein cosca tarwitan/ v. 1.
Pahat neuwojat cadzowat enämmän oma parastans/ cuin toisen wahingota/ v. 8.
jumalisten/ hywäin ja wijsasten neuwo on terwellinen/ v. 15.

Siir 37:1 JOcainen ystäwä tosin sano: minä olen myös ystäwä/ mutta muutamat owat ainostans nimellä ystäwät.
Siir 37:2 Cosca ystäwät toinen toisens cansa wihastuwat/ nijn wiha pysy haman cuoleman asti.
Siir 37:3 Woi custa sijs se pahuus tule/ että coco mailma on petosta täynäns.
Siir 37:4 Cosca ystäwälle hywin käy/ iloidzewat he hänen cansans/ mutta cosca hänelle pahoin käy/ tulewat he hänen wihamiehexens.
Siir 37:5 He murhettiwat hänen cansans wadzan tähden/ mutta cosca hätä tule/ turwawat he kilpeens.
Siir 37:6 Älä unhota ystäwätäs iloisas/
Siir 37:7 Ja muista händä coscas ricastut.
Siir 37:8 Jocainen neuwonandaja tahto anda neuwo/ mutta muutamat neuwowat omaxi hywäxens.
Siir 37:9 Ota sentähden waari neuwonandaista/ ajattele ensin jos se hywä on: sillä mitämax/ hän ajattele neuwoxens idzellens parhaxi/ ja anda sinun coetella/ ja sano:
Siir 37:10 Sinä olet oikialla tiellä/ ja hän on cuitengin sinua wastan/ ja cadzo cuinga se menesty.
Siir 37:11 Älä neuwo sen cansa pidä/ jolla paha ajatus on sinua wastan/ ja älä ota nijtä neuwos/ jotca sinua cadehtiwat.
Siir 37:12 Nijncuins waimolle kysyisit: cuinga sinun pidäis ystäwälisest oleman hänen rijtasisarens cansa? eli pelcurille: cuinga sinun pitä sotiman? eli cauppamiehelle: cuinga callixi hän tahto arwata rijstas hänen caluans wastan?
Siir 37:13 Taicka ostajalle: cuinga callista sinun omas andaman pidäis? eli tiwijlle: cuinga hywä pidäis tehtämän?
Siir 37:14 Eli armottomalle: cuinga armahdettaman pitä? eli laiscalle rascasta työstä: eli Päämiehelle jolla ei asuinsia ole: cuinga ei pidä mendämän pois työstä? eli laiscalle palwelialle/ monesta ascaresta.
Siir 37:15 Älä näiden ihmisten cansa neuwo pidä/ mutta pidä idzes jocapaicas jumalisten ihmisten tygö cusas taidat/ sillä he pitäwät Jumalan käskyn.
Siir 37:16 Jotca sillä mielellä owat cuin sinäkin/ ja kärsiwät sinun cansas/ jos sinä osat horjahta/
Siir 37:17 Nijn pysy heidän neuwosans: sillä et sinä löydä uscollisemba neuwo.
Siir 37:18 Ja sencaltainen taita usein paremmin nähdä asian/ cuin seidzemen wartiata jotca wartioidzewat.
Siir 37:19 Cuitengin caikisa näisä rucoile sitä caickein corkeinda auttaman sinun työtäs/ ja ettei hän sinulda annais mitän puuttua.
Siir 37:20 Ennen cuins jotakin algat/ nijn kysele/ ja ennen cuins jotakin teet/ nijn ota neuwo:
Siir 37:21 Sillä jos jotakin vtta aljetan/ nijn sijhen tule yxi näistä neljästä: hywä eli paha/ elämä eli cuolema/ jotca caicki kieli aina hillidze.
Siir 37:22 Moni on sowelias muita neuwoman/ mutta idzelles on hän kelwotoin.
Siir 37:23 Moni tahto wijsast neuwo/ ja ei cuitengan ihminen cuule händä mielelläns/ joca tule kerjäjäxi:
Siir 37:24 Sillä ei hänellä ole HERralda armo sijhen/ ja ei hänesä ole wijsautta.
Siir 37:25 Moni on wijsas oman harjoituxens cautta/ ja saatta neuwollans hyödytyxen/ ja osa oikein.
Siir 37:26 Wijsas mies taita opetta wäkens/ tuotta hyödytyxen neuwollans ja osa oikein.
Siir 37:27 Wijsas mies corkiast cunnioitetan/ ja caicki jotca hänen näkewät/ ne ylistäwät händä.
Siir 37:28 Jocaidzella on hänen määrätty elinaicans/ mutta Israelin aica on määrätöin.
Siir 37:29 Wijsas on Canssans edes suures cunnias/ ja hänen nimens pysy iajncaickisest.
Siir 37:30 POican/ coettele mitä ruumilles terwellinen on/ ja cadzo/ mikä ei hänelle ole terwellinen/ älä hänen sitä anna.
Siir 37:31 Sillä ei caickinainen sowi jocamiehelle/ ei jocamies woi caickinaista.
Siir 37:32 Älä täytä idzes ylön täyten caickinaisilla hercullisilla ruilla/ ja älä syö ylön ahnesti.
Siir 37:33 Sillä ylönsyömys teke ihmisen kipiäxi ja tytymätöin syömäri saa taudin.
Siir 37:34 Moni on idzens cuoliaxi syönyt/ mutta joca cohtuden pitä/ hän sitä enämmän elä.

Vers. 5. Kilpeens ) se on/ sinne cusa he tietäwät idziäns warjeldawan ja oldawan ystäwydes/ jos se kelpa Jumalalle eli ei.
v. 19. Caikisa ) Ei hywäs neuwos kyllä ole/ josei Jumala anna sijhen onne/ ei se taida muutoin menestyä: sillä hän myös tahto olla cansa ja että händä rucoillaisin.

XXXVIII. Lucu .

RAitius on terwellinen/ v. 30.
Parandajat ja woitet owat Jumalan lahja/ mutta cuitengin pitä sairaudes ensin Jumalan tygö paettaman/ v. 1.
Cuolleita pitä murehdittaman/ annettaman haudata ja lacattaman taas murhettimast/ v. 16.

Siir 38:1 Cunnioita Parandajata cohtullisest/ ettäs saisit hänen hädän aicana:
Siir 38:2 Sillä HERra on luonut hänen/ ja parannus tule sildä corkeimmalda/ ja Cuningat cunnioittawat händä.
Siir 38:3 Parandajan taito corgotta hänen/ ja teke hänen suurexi Päämiesten ja herrain tykönä.
Siir 38:4 HERra anda ruohot caswa maasta/ ja toimellinen ei cadzo nijtä ylön.
Siir 38:5 Carwas wesi tuli puusta makiaxi/ että sen woima piti tuttaman.
Siir 38:6 Hän on sencaltaisen taidon andanut ihmiselle/ että hänen piti ylistetyxi tuleman hänen ihmellisis töisäns.
Siir 38:7 Sen cansa hän paranda ja aja pois kiwun/ ja Apotechari teke sijtä woiten.
Siir 38:8 Lyhykäisest/ caickia Jumalan töitä ei taida ihminen luetella/ joca caicke hywä anda maan päälle.
Siir 38:9 Poican/ coscas sairas olet/ nijn älä cadzo näitä ylön/ mutta rucoile HERra/ nijn hän teke sinun terwexi.
Siir 38:10 Lacka syndiä tekemäst/ jaa tee kätes nuhtettomaxi/ ja puhdista sydämes caikista pahoista töistä.
Siir 38:11 Uhra makiata sawua ja sämbylöitä ajatusuhrixi/ ja anna lihawa uhri/ nijncuin sinun pidäis pois tääldä.
Siir 38:12 Sijtte salli Parandaja tulla tygös: sillä HERra on hänen luonut: ja älä päästä händä pois tykös/ ettäs cuitengin tarwidzet händä.
Siir 38:13 Sillä hetki taita tulla/ että sairas ainoastans hänen cauttans tule autetuxi.
Siir 38:14 Cosca he rucoilewat HERra että hän parannais/ ja saisit terweydens/ cauwan eläxens.
Siir 38:15 Joca luojans edes syndiä teke/ hänen täyty tulla Parandajan käsijn.
Siir 38:16 Poican/ cosca jocu cuole/ nijn itke händä/ ja walita nijncuin se joca suuren surun on saanut/ ja kääri hänen ruumins cohtullisest/ ja anna hänen cunnialisest tulla hautan.
Siir 38:17 Sinun pitä catkerast itkemän/ ja sydämest murhellinen oleman/ ja walitusitcua pitämän/ senjälken cuin hän on ollut/ wähimmäxikin yxi päiwä eli caxi/ ettei sinua paneteldais.
Siir 38:18 Ja ota jällens lohdutus/ ettes murhella täytetäis: sillä murhesta tule cuolema/ ja sydämen ahdistus teke woimattomaxi.
Siir 38:19 Murhe ja köyhys saattawat sydämen walittaman ylidze määrän kiusauxes.
Siir 38:20 Älä päästä murhetta sydämes/ mutta estä händä tykös.
Siir 38:21 Ajattele loppua ja älä unhota sitä:
Siir 38:22 Sillä ei sieldä ole palajawata/ eikä se auta händä mitän/ mutta sinä teet idzelles wahingon.
Siir 38:23 Muista/ nijncuin hän on cuollut/ nijn pitä myös sinungin cuoleman: Eilän piti minun/ tänäpänä sinun.
Siir 38:24 Sijtte cosca cuollut rauhas maca/ nijn lacka myös sinäkin händä ajattelemast/ ja lohduta sinuas hänen tähtens/ että hänen hengens on tääldä nijn wieroitettu.
Siir 38:25 JOnga pitä Ramatusta opettaman/ ei se saa muuta työtä tehdä/ ja cosca pitä opetettaman/ nijn ei silloin pidä muuta tekemist oleman.
Siir 38:26 CUinga se taita opista waaria otta jonga pitä kyndämän/ ja joca härkiä mielelläns ruoscalla aja/ ja muuta sencaltaista työtä teke/ eikä tiedä muusta cuin härjistä puhua?
Siir 38:27 Hänen pitä ajatteleman cuinga hän pellon rakenda/ ja hänen täyty hiljain ja warahin lehmiä ruockia.
Siir 38:28 Juuri nijn myös rakendajat ja puusepät/ jotca yötä ja päiwä työtä tekewät ja cuwia leickawat/ ja nijn ahkeroidzewat heitäns moninaista työtä tekemän. Heidän pitä ajatteleman että se tulis oikein tehdyxi/ ja warahin ja hiljain sijtä ahkeroidzeman/ että se tulis tehdyxi.
Siir 38:29 Nijn myös seppä/ hänen pitä oleman alaisimens tykönä/ ja ottaman waarin pajastans/ hän tule woimattomaxi liekistä/ ja teke työtä idzens wäsyxijn ahjon tykönä.
Siir 38:30 Wasara lukidze hänen corwans:
Siir 38:31 Hän ahkeroidze sijtä/ cuinga hän työns taidais oikein tehdä/ ja pitä ajatteleman cuinga hän sen saa walmixi/ ja warahin ja hiljain ahkeroidze sijtä/ cuinga hän sen taidais hywin lopetta.
Siir 38:32 Nijn myös sawen walmistaja: hänen pitä työstäns ottaman waarin/ jalgoillans pitä hänen pyörä käändämän/ ja pitä aina tekemän työns murhella/ ja hänellä on hänen määrätty päiwätyöns.
Siir 38:33 Hänen pitä käsiwarrellans sawesta astian walmistaman/ ja täyty cumarta idzens jalcains tygö wäsyxijn.
Siir 38:34 Hänen pitä ajatteleman/ cuinga hän sen hywin siliäxi siwu sisäldä/ ja pitä warahin ja hiljain käwäisemän pädzin.
Siir 38:335 Caicki nämät turwawat wircaans/ ja jocainen ahkeroidze että hän taidais työns tehdä.
Siir 38:36 Ei nijtä saada olla paidzi Caupungis.
Siir 38:37 Mutta ei heitä taita cuhungan lähettä/ ei heille taita myös walda annetta/ ja ei he taida hallita yhteistä Canssa.
Siir 38:38 Ei heillä ole ymmärryst opettaman Ramatust/ eikä saarnaman oikeutta ja wanhurscautta.
Siir 38:39 Ei he taida luke sananlascuja/ mutta heidän täyty otta waari ajallisesta elatuxesta/ eikä edemmä ajattele cuin he työlläns woitta taitawat.

Vers. 10. Syndiä tekemäst ) Tule ensin hywäxi/ anna sijtte rucoilla edestäs ja nijn ota Parandaja tygös.
v. 13. Hänen ) Rucous autta enämmän cuin woide ) ja Pappi teke enämmän cuin Läkäri/ mutta/ sen pahembi/ ei olla hywä/ sentähden wähä rucousta ja Pappia totellan.
v. 20. Tykös ) Nijncuin Dawid sanoi lapsestans: minun täyty hänen tygöns mennä/ ei hän tule minun tygöni/ 2. Sam. 12:22.

XXXIX. Lucu .

OPettaja ei taida muuta työtä tehdä cuin tutkia Ramatuita: sillä peldomiesten ja seppäin täyty pitä waari työstäns/ ja ei ole heillä aica luke/ v. 25.
Mutta opettajan pitä edzimän wijsautta Jumalan sanasta ja Historiaista/ ja suostuman suurijn ja pienijn/ ja waeldaman wieralla maalla/ v. 1.
Hänen pitä rucoileman idze edestäns ja Canssan edestä/ tutkiman Jumalan sana idzeltäns/ ja sijtte sitä muille selittämän/ v. 7.

Siir 39:1 MUtta joca pyytä sen corkeimman Lakia opettaman/ hänen pitä edzimän caickein wanhain wijsauden/ ja tutkiman ennustuxia.
Siir 39:2 Hänen pitä cadzeleman jaloin miesten tecoja/ ja ottaman waarin mitä ne selittäwät ja opettawat.
Siir 39:3 Hänen pitä oppiman hengelliset sananlascut/ ja harjoitteleman idzens sywisä puheisa.
Siir 39:4 Hän taita palwella Päämiehiä/ ja olla Herrain seas/ hän tietä idzens käyttä wieralla maalla:
Siir 39:5 Sillä hän on coetellut mitä ihmisten seas kelpa ja ei kelpa.
Siir 39:6 Ja ajattele/ cuinga hänen pitä warahin nouseman HERra edzimän/ joca hänen luonut on/ ja rucoileman sen corkeimman edesä.
Siir 39:7 Hän awa suuns rohkiast/ ja rucoile caiken Canssan syndein tähden.
Siir 39:8 Ja cosca HERra lepytetty on/ nijn hän anda hänelle runsast wijsauden hengen:
Siir 39:9 Että hän taita anda wijsasta neuwo/ ja opetta woimalla.
Siir 39:10 Sentähden kijttä hän HERra rucouxesans/ ja HERra anda armon että hänen neuwons ja oppins menesty.
Siir 39:11 Jonga hän ensin ajattele idzelläns/ ja sano sijtte neuwons ja oppins ulos/ ja wahwista sen pyhällä Kirjoituxella.
Siir 39:12 Ja moni ihmettele hänen wijsauttans/ jonga ei ikänäns pidä huckuman.
Siir 39:13 Ei händä coscan unohdeta/ mutta hänen nimens pysy ijancaickisest.
Siir 39:14 Mitä hän on opettanut/ pitä wastakin saarnattaman/ ja seuracunnan pitä händä ylistämän.
Siir 39:15 Nijn cauwan cuin hän elä/ nijn hänellä on suurembi nimi cuin tuhannella muilla/ joca myös hänellä hänen cuolemanskin jälken pysy.
Siir 39:16 MInulla on wielä jotakin sanomist: sillä minä olen nijncuin täysi Cuu.
Siir 39:17 Cuulcat minua te pyhät lapset/ ja caswacat nijncuin istutetut cuckaiset juoxewan ojan reunalla.
Siir 39:18 Ja andacat makia haju teistän nijncuin pyhä sawu.
Siir 39:19 Cucoistacat nijncuin walmut ja hywällä hajatcat/ weisatcat kijtoswirttä ja kijttäkät HERra caikis hänen töisäns/ ylistäkät hänen nimens caunist.
Siir 39:20 kijttäkät händä ja ylistäkät weisamisella ja helisemisellä/ ja sanocat näin kijtos.
Siir 39:21 CAicki HERran tegot owat sangen hywät/ ja mitä hän käske/ se tapahtu oikialla ajalla/ ja ei kengän rohke sanoa: mihingä tämä? sillä he tulewat ajallans toiwotettuna.
Siir 39:22 Nijncuin silloin cosca wesi seisoi hänen käskystäns nijncuin muurit/ ja wedet seisoit hänen sanans jälken/ nijncuin he olisit ollet suljetut:
Siir 39:23 Sillä mitä hän käskylläns toimitta/ se on suloinen/ ja ei ihminen rohke walitta että jotakin hänen awustans puuttu.
Siir 39:24 Caicki ihmisten työt owat hänen edesäns/ ja ei hänen silmäins edestä ole mitän salattu.
Siir 39:25 Hän näke caicki cappalet mailman algusta/ haman mailman loppun asti/ ja ei hänen edesäns ole yhtäkän cappalda vtta.
Siir 39:26 Ei ihmisen pidä sanoman: mihingä tämä? sillä hän on luonut jocaidzen/ nijn että ne johongun kelpawat.
Siir 39:27 Sillä hänen siunauxens wuota nijncuin wirta/ ja tuoreutta maan nijncuin juoxewa wesi.
Siir 39:28 Sitä wastan/ hänen wihans sattu pacanoihin/ nijncuin silloin cosca hän anda wetisen maan cuiwua.
Siir 39:29 Hänen työns owat pyhäin edes oikiat/ mutta jumalattomat louckawat idzens nijhin.
Siir 39:30 Caicki cuin algusta luotu on/ se on hywille hywä/ mutta jumalattomille on se wahingolinen.
Siir 39:31 Ihminen tarwidze elämääns/ wettä/ walketa/ rauta/ suola/ jauho/ hunajata/ riesca/ wijna/ öljyä ja waatteita.
Siir 39:32 Caicki nämät tulewat hywille hywäxi/ ja jumalattomille wahingoxi.
Siir 39:33 Tuulet owat myös puolittain luodut costoxi/ ja heidän puhalluxellans tekewät he wahingota.
Siir 39:34 Ja cosca rangaistus pitä tuleman nijn owat he julmat/ ja täyttäwät heidän luojans wihan.
Siir 39:35 Tuli/ raket/ nälkä/ cuolema/ caicki nämät owat luodut costaman.
Siir 39:36 Medzän pedot/ Scorpionit/ kärmet ja miecka/ owat myös luodut costoxi/ wahingoittaman jumalattomia.
Siir 39:37 Ne tekewät ilolla hänen käskyns/ ja owat walmit cunga hän heitä tarwidze maan päällä/ ja cosca hetki tule/ nijn ei ne ole joutilat.
Siir 39:38 Tämä on se josta minä rupeisin ja ajattelin kirjoitta/ nimittäin/ että caicki HERran tegot owat hywät:
Siir 39:39 Ja cukin on ajallans tarpellinen/ nijn ettei ihmisen tarwita sanoman:
Siir 39:40 Ei ne caicki ole hywät: sillä jocainen on ajallans callis.
Siir 39:41 Sentähden pitä ihmisen kijttämän ja ylistämän HERran nime sydämellä/ ja suulla.

Vers. 25. Ei muutta työtä ) Sentähden owat saarnamiehet ja ne jotca Schouluis opettawat aina Christicunnas ollet/ ja wielä nyt owat enimmitten wapat työstä ja werosta/ että heillä olis tila luke ja otta waari opista/ Malach 2:7. Rom. 12:8. 1. Tim. 4:13.
v. 1. Opettaman ) Pitäjän Pappi ja saarnamies pitä lukeman ja harjoittaman idzens caickinaisis kirjois/ nijn Jumala anda hänelle ymmärryxen. Mutta jotca ei tahdo luke/ waan palwelewat wadzans/ ne hän jättä tyhjäxi.

XL. Lucu .

SIrach neuwo caickia kijttämän Jumalata/ joca caicki hywin säätä ja asetta ihmisen hywäxi/ v. 16.
hän on caicki asettanut hywille parhaxi/ ja warusta luondocappalet pahoille costaman/ v. 27.
Sijtte muistuttele hän sitä wiheljäisyttä/ murhetta/ lewottomutta/ pelco ja waara/ jonga ala caicki täsä mailmas annetut owat/ v. 1.

Siir 40:1 WIheljäinen ja surkia meno on caickein ihmisten elämällä/ hamast äitin cohdusta/ nijn sijhen asti cuin he jällens maahan haudatan:
Siir 40:2 Joca on meidän caickein äitim/ täällä on aina murhe/ pelco ja wijmein cuolema odottaminen:
Siir 40:3 Nijn sen cuin suures cunnias istu/ cuin halwimmangin maan päällä:
Siir 40:4 Nijn sen joca silckiä ja Cruunua canda/ cuin sengin joca rohtimihin on puetettu.
Siir 40:5 Täällä on aina wiha/ kijwaus/ tusca/ sota ja cuoleman waara/ rijta ja tora. Ja cosca ihminen yöllä lewä ja maca wuotesans/ nijn tulewat monet ajatuxet eteen.
Siir 40:6 Ja waicka hän wähän lepo saa/ nijn ei se cuitengan mitän ole: sillä hän peljätetän unisans/ nijncuin hän wihamiehet näkis.
Siir 40:7 Ja cosca hän heräjä/ ja näke hänens suruttomaxi/ nijn se on hänelle nijncuin sille joca sodasta on pääsnyt/ ja ihmettele ettei siellä hätä ollut.
Siir 40:8 Sencaltaista tapahtu caikelle lihalle/ sekä ihmisille että eläimille/ mutta jumalattomille seidzemen kerta enä.
Siir 40:9 Murha/ weri/ rijta/ miecka/ wahingo/ nälkä/ hucka ja waiwa/ caicki nämät owat asetetut jumalattomia wastan:
Siir 40:10 Sillä weden paisumus piti myös heidän tähtens tuleman.
Siir 40:11 CAicki cuin maasta tule/ pitä maaxi jällens tuleman/ nijncuin caicki wedet mereen jällens juoxewat.
Siir 40:12 Caicki lahjat ja wäärin saatu calu pitä huckuman/ mutta totuus pysy ijancaickisest.
Siir 40:13 Jumalattomain calu rauke tyhjän ja cuiwa nijncuin oja/ ja nijncuin uckoinen satest lacka.
Siir 40:14 He owat iloiset nijncauwan cuin he lahjoja ottawat/ mutta wijmeiseldä pitä heidän cuitengin huckuman.
Siir 40:15 Jumalattomain jälkentulewaisten ei pidä wesoiman/ ja wäärintekiäin juuri pitä seisoman paljalla carilla.
Siir 40:16 Ja waicka hän wielä seisois jotakin sywäs ja weden tykönä/ nijn hänen pitä cuitengin häwitettämän/ ennen cuin hän kypsy.
Siir 40:17 Mutta hywin tehdä on nijncuin siunattu krydimaa/ja laupius pysy ijancaickisest.
Siir 40:18 Joca idzens työlläns elättä ja tyty sijhen/ hänellä on lewollinen elämä/ se on löytä parhan tawaran.
Siir 40:19 Lapsia synnyttä ja Caupungita parata/ saatta ijäisen muiston/ mutta cunnialinen waimo on enämbi cuin nämät molemmat.
Siir 40:20 Wijna ja candele iloittawat sydämen/ mutta wijsaus on suloisembi nijtä molembita.
Siir 40:21 Pillit ja harput cuuluwat hywin/ mutta ystäwälinen puhe on nijtä parembi.
Siir 40:22 Sinun silmäs cadzowat mielelläns sitä cuin otollinen ja caunis on/ mutta wiherjäinen kylwö on parembi nijtä.
Siir 40:23 Ystäwä tule ystäwäns tygö tuscas/ mutta mies ja waimo paljo enämmin.
Siir 40:24 Weli autta weljens hädäs/ mutta laupius autta paljo enämmin.
Siir 40:25 Culda ja hopia tukewat miehen/ mutta hywä neuwo paljo enämmin.
Siir 40:26 Raha ja rijsta rohwaisewat/ mutta HERran pelco paljo enämmin.
Siir 40:27 Ei HERran pelgolda mitän puutu/ eikä se tarwidze yhdengän miehen apua.
Siir 40:28 HERran pelco on siunattu krydimaa/ ja ei ole mitän nijn caunista cuin se on.
Siir 40:29 Poican/ älä pyydä kerjätä/ parembi on cuolla cuin kerjätä.
Siir 40:30 Joca idzens luotta toisen pöytän/ ei hän ajattele idziäns elättä cunnialisest: Sillä hänen täyty tehdä syndiä toisen miehen ruan tähden.
Siir 40:31 Mutta toimellinen mies cawahta sitä.
Siir 40:32 Kerjäys maista häpemättömän suulle hywin/ mutta se tule wijmein hänelle pahaxi.

XLI. Lucu .

Wäärys tuotta kirouxen/ v. 11.
mutta siweys/ cunnialisus töis/ hywä huonen hallitus/ Christillinen Awioskäsky/ ystäwälisys/ wijsaus/ on HERran pelgolla autuus/ v. 17.
kerjäys ja elo toisen pöydäldä/ on ylöncadzottapa/ v. 29.
Cuolema on rickaille cauhia/ ja murhellisille lohdullinen/ v. 1.

Siir 41:1 O cuolema cuinga catkera sinä olet/ cosca ihminen sinua ajattele/ jolla on hywät päiwät ja paljon calua/ ja elä ilman suruta/
Siir 41:2 Ja jolle caicki asiat hywin käywät/ ja woi wielä syödä.
Siir 41:3 O cuolema cuin hywin sinä teet tarwidzewalle/ joca heicko ja wanha on:
Siir 41:4 Ja caikesa murhesa elä/ eikä ole parembata toiwottapa eli odotettawa.
Siir 41:5 Älä pelkä cuolemata/ johdata mielees että tämä on näin asetettu HERralda caikelle lihalle/ sekä nijlle jotca sinun edelläs ollet owat/ että nijlle jotca sinun jälkes tuleman pitä.
Siir 41:6 Mitäs olet Jumalan tahto wastan/ jocos elät kymmenen/ sata eli tuhannen ajastaica:
Siir 41:7 Sillä ei cuolemas kysytä/ cuinga cauwan ihminen elänyt on.
Siir 41:8 JUmalattomain lapset/ ja jotca idzens jumalattomain seuran andawat/ tulewat cauhistuxexi.
Siir 41:9 Jumalattomain lasten perindöcalu pitä huckuman/ ja heidän jälkentulewaisens pitä oleman ylöncadzotut.
Siir 41:10 Lasten täyty walitta jumalatoinda Isä: sillä he owat hänen tähtens ylöncadzotut.
Siir 41:11 Woi teitä te jumalattomat/ jotca hyljätte sen corkeimman Lain:
Siir 41:12 Joco te elättä eli cuoletta/ nijn te oletta kirotut.
Siir 41:13 Nijncuin caicki cuin on maasta/ tule jällens maaxi: nijn tulewat myös jumalattomat kirouxesta cadotuxeen.
Siir 41:14 Ihmisen kärsimys olcon täällä nijncauwan cuin hän elä/ mutta jumalattomain nimi pitä pyhittämän pois/ joca ei mitän kelpa.
Siir 41:15 Cadzo ettäs pidät hywän nimen/ joca wahwembana pysy cuin tuhannen cullaista tawarata.
Siir 41:16 Olcon elämä nijn hywä cuin hän on/ cuitengin se pysy wähän aica/ mutta hywä nimi pysy ijancaickisest.
Siir 41:17 Poicani/ cosca teille hywin käy/ nijn cadzocat/ ja pysykät Jumalan pelgosa.
Siir 41:18 Mixi te häpette minun sanojani?
Siir 41:19 Ihminen häpe silloin usein/ cosca ei hänen pidäis häpemän/ ja mielisty usein sijhen cuin ei hänen pidäis mielistymän.
Siir 41:20 Häwetkän Isä ja äiti huorudest/ Päämies ja Herra walhest:
Siir 41:21 Duomari ja neuwonandaja wäärydest/ ja yhteinen Canssa cowacorwaisudest.
Siir 41:22 Lähimmäinen ja ystäwä wahingota tekemäst/ ja kylänmies warcaudest.
Siir 41:23 Häpe/ ettäs käsiwarrellas macat pöydällä leiwän päällä.
Siir 41:24 Häpe/ ettes kestä lucua laskemas/ ja ettes kijtä cosca sinua terwetetän.
Siir 41:25 Häpe/ ettäs porttoja cadzot/ ja ettäs käännät caswos pois sugustas.
Siir 41:26 Häpe/ ettäs muutat perinnön ja huomenlahjan/ ja ettäs himoidzet toisen emändätä.
Siir 41:27 Häpe sinuas himoitaxes toisen pijca/ ja seisoaxes hänen wuotens tykönä.
Siir 41:28 Häpe/ ettäs soimat ystäwätäs/ ja cosca sinä hänelle jotakin annat/ nijn älä sitä soima hänelle.
Siir 41:29 Häpe sanoa caickia mitäs cuullut olet/ ja ilmoitta salaista ja uscottua puhetta. Nijn sinä oikein häpet ja tulet racastetuxi ja ylistetyxi caikilda ihmisildä.

Vers. 7. Tehdä hywin ) Autuas on se joca hywä teke/ ja idzens cunnialla elättä/ ja jonga Jumala lahjoitta hywillä lapsilla/ hywän tapaisella puolisalla/ wijsaudella/ ystäwydellä/ caickinaisella tawaralla/ hywillä ystäwillä ja sugulla/ rickaudella ja ymmärryxellä: ja cosca ihminen myös pelkä HERra/ nijn hän on oikein siunattu/ nijncuin Sirach täsä sanoa tahdois 29. versyn asti.
v. 29. Kerjätä ) nijncuin ne tekewät jotca ei wijdzi työtä tehdä.
v. 30. Tehdä syndiä ) Hänen täyty olla mielin kielin/ puhua ja luwata mitä isändä tahto.

XLII. Lucu .

JUmalattomat owat ylöncadzotut ja kirotut/ hywillä on ijäinen nimi/ ja ei tule ikänäns häpiään/ v. 8.
Joca häpiän teke/ hän on wäärä ja sijwotoin/ hänen täyty häwetä/ v. 20.
Joca Jumalan käskyn pitä/ teke oikein ja otta waarin omastans/ ei hänen tarwita häpemän/ v. 1.
Tyttärist on suuri waara/ sentähden pitä heitä wisust cadzottaman/ v. 9.
Waimot taitawat huokiast pettä/ v. 12.

Siir 42:1 Mutta älä näiden tähden ensingän häpe/ älä myös tee kenengän tähden wäärin.
Siir 42:2 Nimittäin: Jumalan Laista ja sen corkeimman lijtosta/ pitä jumalista oikeudes.
Siir 42:3 Olla uscollinen lähimmäiselle cumpanillens: anda suculaisten saada perindöns.
Siir 42:4 Ahkeroita pitämän oikiata mitta ja waaca/ tytyä jocos woitat paljon eli wähän.
Siir 42:5 Oikein tehdä ajallisen calun ostamises ja myymises: opetta lapsia ahkerast: lyödä pahoja palwelioita.
Siir 42:6 Kätke hywin omas pahalda waimolda: caicki hywin lukita/ cusa paljon ottamist on.
Siir 42:7 Mitä heille on andaminen/ caicki luke ja punnita: caicki ando ja otto kirjoitta.
Siir 42:8 Neuwo taitamattomia ja pöhköjä ja peräti wanhoja ihmisiä/ ettei he nuorten cansa rijtelis: Näin sinä tulet soweljaxi ihmisexi/ ja joca mieheldä kijtetyxi.
Siir 42:9 NAittamatoin tytär saatta Isäns paljon walwoman/ ja murhe hänestä/ otta paljon unda häneldä pois. Cosca hän nuori on/ että hän wanhenis/ eli cosca hän miehen saa/ ettei se olis hänelle tyly: eli cosca hän wielä neidzy on/ mahtais häwäistyxi ja Isäns huones rascaxi tulla.
Siir 42:10 Eli cosca hän miehens tykönä on/ ettei hän pidä idzens cunnialisest/ eli ettei hän saa lasta hänen cansans.
Siir 42:11 Jos ei sinun tyttäres ole häweljäs/ nijn ole cowa hänen cansans/ ettei hän tee sinua wihamiehes pilcaxi/ ja coco Caupungi saa sinusta puhumist/ ja sinun pitä jocaidzelda häpiän cuuleman/ ja joca miehen edes häpemän.
Siir 42:12 Älä cadzele ymbärins caunita ihmisiä/ ja älä mielelläs ole waimowäen seas:
Siir 42:13 Sillä nijncuin waatteista tule coi/ nijn myös paljon paha tule waimoista.
Siir 42:14 Lewollisembi on asua pahan miehen cansa/ cuin silittelewän waimon/ joca idzens nauroxi ja pilcaxi saatta.
Siir 42:15 MInä ylistän HERran töitä/ ja pyhästä Ramatusta nijtä ilmoitan/ nijncuin minä nijstä lukenut olen.
Siir 42:16 Auringo walista caiken mailman/ jonga walkeus on caickein kirckain.
Siir 42:17 EI se ole wielä nytkän annettu pyhille HERralda/ että he caicki hänen ihmens sanoa taitawat: sillä Caickiwaldias HERra on tehnyt heitä nijn suurexi/ ja caicki cappalet owat ylön suuret ylistettä nijncuin kyllä sopis.
Siir 42:18 Hän tutki yxinäns sywyden ja ihmisten sydämet/ ja tietä mitä he ajattelewat: sillä HERra tietä caicki cappalet/ ja näke millä ajalla cukin pitä tapahtuman.
Siir 42:19 Hän ilmoitta mitä tapahtunut on/ ja mitä tapahtuwa on/
Siir 42:20 Ja ilmoitta mitä salattu on/ hän ymmärtä caiken salaisuden/ ja ei yxikän asia ole häneldä peitetty.
Siir 42:21 Hän osotta suuren wijsaudens caunist/ ja hän pysy ijancaickisest ijancaickiseen.
Siir 42:22 Ei ihminen taida tehdä händä suuremmaxi eikä wähemmäxi/ ei hän myös tarwidze yhtäkän neuwo.
Siir 42:23 O cuinga iloiset owat caicki hänen työns/ waicka ihminen työläst taita ainostans kipinän sijtä ymmärtä.
Siir 42:24 He eläwät caicki/ ja nijn myös ijancaickisest pysywät: ja mihingä hän heitä tarwidze/ nijn he owat hänelle cuuliaiset.
Siir 42:25 Caikis paicois owat caxi cahta wastan/ ja yxi yhtä wastan.
Siir 42:26 Ja mitä hän teke/ nijn ei sijtä mitän puutu/ ja hän on asettanut jocaidzen/ cuhunga se tarpellinen oleman pitä.

XLIII. Lucu .

SIrach kijttä Jumalata/ joca caicki on tehnyt/ cadzo ja hallidze/ v. 15.
taiwas/ v. 1.
pilwisä ja tuulesa/ v. 12.
ja meresä/ v. 25.
jonga sanan cautta caicki cappalet pysywät/ jongatähden hänen herrauttans pitä caicki ylistämän/ v. 28.

Siir 43:1 JA cuca suuttu cadzomast hänen jalouttans? Ihminen näke hänen jaloudens sijnä suuresa corkeudesa/ sijnä selkiäs perustuxes/ ja caunis taiwahas.
Siir 43:2 COsca Auringo nouse/ nijn hän ilmoitta päiwän/ joca yxi on sen corkeimman ihmellinen työ.
Siir 43:3 Puolipäiwäst cuiwa hän maan/ ja cuca woi olla hänen palawudesans?
Siir 43:4 Hän on palawambi cuin monda pädziä/ ja poltta wuoret/ ja hohta palawutta tyköns/ ja anda nijn kirckan paisten idzestäns/ että se silmät häikäise.
Siir 43:5 Se on suuri HERra joca hänen tehnyt on/ ja on käskenyt hänen nijn nopiast juosta.
Siir 43:6 JA Cuun pitä caikes mailmas ajallans paistaman/ ja eroittaman Cuucaudet/ ja jacaman wuoden.
Siir 43:7 Cuun jälken luke ihminen juhlapäiwät/ hän on walkeus joca wähene ja caswa jällens.
Siir 43:8 Hän teke Cuucauden/ caswa ja muutta idzens ihmellisest.
Siir 43:9 HÄn walista caiken taiwan sotawäen ylhällä wahwudes/ ja kirckat tähdet caunistawat taiwan.
Siir 43:10 Nijn on HERra corkeudes käskenyt heidän mailma walista.
Siir 43:11 Jumalan sanan cautta pitäwät he heidän säätyns/ ja ei wäsy walwomast.
Siir 43:12 Cadzo taiwan caarta/ ja kijtä händä/ joca sen tehnyt on: sillä hän on sangen caunis.
Siir 43:13 Hän on tehnyt taiwan caunist ymmyrjäisexi/ caiken ymbärins/
Siir 43:14 Ja sen corkeimman käsi on wenyttänyt hänen.
Siir 43:15 Hänen sanans cautta sata paljo lunda/ ja hän anda ihmellisest tulen leihmahta secaisin/ nijn että taiwas awa idzens.
Siir 43:16 Ja pilwet häälywät nijncuin linnut lendäwät.
Siir 43:17 Hän teke woimallans pilwet paxuxi/ nijn että raket sieldä satawat. Hänen Uckoisens jylinä peljättä maan/ että wuoretkin hänen edesäns wärisewät.
Siir 43:18 Hänen tahdostans puhalda etelätuuli ja pohjatuuli.
Siir 43:19 Ja nijncuin linnut lendäwät/ nijn käändäwät myös tuulet idzens/ ja puhaldawat lunda cocon/ nijn että hän aja cocon/ ja se puto alas nijncuin heinäsircat.
Siir 43:20 Hän on nijn walkia että hän häikäise silmät/ ja sydämen täyty ihmetellä sancaltaista camalata sadetta.
Siir 43:21 Hän wuodatta härmän maan päälle nijncuin suolan/ ja cosca se kylmetty/ nijn sitä tule jää/ nijncuin teroitetut puicot.
Siir 43:22 Ja cosca kylmä pohjatuuli puhalda/ nijn wesi tule jääxi.
Siir 43:23 Cusa wettä on/ siellä se puhalda/ ja puke weden päällens/ nijncuin haarniscan.
Siir 43:24 Hän turmele wuoret ja poltta corwet/ ja cuiwa caickinaisen wiherjäisen nijncuin tuli. Sitä wastan autta syngiä pilwi/ ja caste wirwotta caicki jällens poudan jälken.
Siir 43:25 Hänen sanallans estä hän meren pysymän siasans ettei se edemmä pääse/ ja hän on pannut luodot sijhen.
Siir 43:26 Jotca merellä waeldawat/ ne juttelewat sen waaroista/ ja me jotca sitä cuulemma/ ihmettelemme.
Siir 43:27 Siellä owat camalat ihmet/ moninaiset eläimet ja Walascalat/ jonga läpidzen täyty ihmisten purjehtia.
Siir 43:28 LYhykäisest/ hänen sanallans pysywät caicki cappalet:
Siir 43:29 Ja jos me wielä paljongin sanoisimme/ nijn en me cuitengan kerkiä caickijn lyhykäisestäkän.
Siir 43:30 Hän on caicki tyynni. Ja waicka me wielä caickia corkiast cunnioitam/ mitäst se on? hän on wielä sijttengin paljo corkiambi cuin caicki hänen työns.
Siir 43:30 HERra on sanomattomast suuri/ ja hänen woimans on ihmellinen.
Siir 43:31 Kijttäkät ja cunnioittacat HERra teidän woimanne perästä:
Siir 43:32 Hän on sijttekin corkiambi.
Siir 43:33 Ylistäkät händä caikesta woimasta ja älkät lacatco/ et te cuitengan sinne kerkiä.
Siir 43:34 Cuca on hänen nähnyt/ että hän hänestä sanois?
Siir 43:35 Cuca taita händä nijn corkiast ylistä cuin hän on? me näemme ainoastans wähimmän hänen töistäns: sillä paljo ihmellisemmät owat meildä wielä peitetyt. Sillä caicki on HERra tehnyt/ jotca hän anda jumalisten tietä.

Vers. 25. Caxi cahta wastan ) Jumala on nijn asettanut että toinen luondocappale on toista wastan/ wesi ja walkia/ kylmä ja lämmin/ etc.
V. 25. Ettei se edemmä pääse ) Ettei se paisu ylidze rannan maan päälle.
V. 36. Wähimmän ) Cuingast me sijs taidamme tutkia caicki Jumalan töiden syyt/ ja cuinga paljon hän woi/ taicka sano mitä ei hän woi/ ja sijtä meidän järjelläm päättä: sillä Jumala woi tehdä ylidze meidän ajatuxem/ Ephes. 3:20.

XLIV. Lucu .

SIrach ylistä pyhiä Isiä/ heidän hywä hallitustans/ wijsasta neuwons/ ennustuxia ja hengellisiä lauluja/ v. 1.
jotca sentähden owat HERralda siunatut/ v. 10.
luettele nijn yhden toisen jälken/ Enochin/ Noahn/ Abrahamin/ Isaachin ja Jacobin/ v. 16.

Siir 44:1 KIjttäkäm cunnialisia miehiä ja meidän Isiäm/ yhtä toisens jälken.
Siir 44:2 MOnda cunnialista työtä on HERra tehnyt heidän cansans algusta/ hänen suurella woimallans.
Siir 44:3 He owat waldacundans hywin hallinnet/ ja jaloja töitä tehnet.
Siir 44:4 He owat wijsast neuwonet/ ja ennustanet.
Siir 44:5 He owat maacundia ja Canssoja hallinnet neuwolla ja Ramatun ymmärryxellä.
Siir 44:6 He owat lauluja opettanet/ ja hengellisiä weisuja ajatellet. He owat ollet rickat/ ja heillä on ollut paljon tawarata/ ja owat rauhasa hallinnet nijncauwan cuin he täällä olit.
Siir 44:7 Näin owat he caicki aicanans ollet kijtettäwät/ ja nijncauwan he elit suures cunnias pidetyt.
Siir 44:8 Ja jätit cunnialisen nimen.
Siir 44:9 Mutta muilla ei ole yhtän kijtosta/ jotca owat huckunet/ nijncuin ei he ensingän olis elänet/ nijn myös heidän lapsens heidän jälkens.
Siir 44:10 Mutta pyhille ihmisille/ joiden wanhurscaus ei unohdeta/ on hywä perindö jäänyt/ ynnä heidän lastens cansa.
Siir 44:11 Heidän jälkentulewaisens pysyit lijtos/ ja heidän tähtens owat heidän lastens lapset pysynet ijancaickisest.
Siir 44:12 Ja heidän kijtoxens ei pidä huckuman.
Siir 44:13 He owat rauhas haudatut/ mutta heidän nimens elä ijancaickisest.
Siir 44:14 Canssa puhu heidän wijsaudestans:
Siir 44:15 ja seuracunda ilmoitta heidän kijtoxens.
Siir 44:16 ENoch kelpais HERralle/ ja otettin pois: Että hän olis mailmalle neuwo catumuxeen.
Siir 44:17 NOah löyttin nuhtettomaxi/ ja hän löysi wihan aicana armon.
Siir 44:18 Ja tallella pidettin maan päällä cosca wedenpaisumus tuli.
Siir 44:19 Hän sai lijton mailman puolest/ ettei yxikän liha pidä sillen weden paisumisella huckuman.
Siir 44:20 ABraham corkiast cunnioitettu monen Canssan Isä/ jolla ei ole werta cunniasa.
Siir 44:21 Hän piti sen corkeimman Lain/ ja Jumala teki hänen cansans lijton/ jonga hän asetti hänen lihaans: ja hän löyttin silloin uscollisexi cosca hän kiusattin.
Siir 44:22 Sentähden lupais Jumala hänelle walalla/ että hänen siemenens cautta piti caicki pacanat siunattaman/ ja hänen piti nijncuin tuhca maasa enättämän.
Siir 44:23 Ja hänen siemenens corgotettaman nijncuin tähdet/ ja oleman perilliset yhdestä merestä nijn toiseen/ ja wirrasta haman mailman ären asti.
Siir 44:24 JA se siunaus caickein ihmisten päälle:
Siir 44:25 Ja hän wahwisti lijton Isaachin cansa/ hänen Isäns Abrahamin tähden/ ja andoi sen tulla ja pysyä Jacobis. Hänen siunais hän armollisest/ andoi hänelle perinnön/ eroitti hänen osans/ ja jacoi hänen cahtentoistakymmenen sucucundaan.

XLV. Lucu .

SIrach puhu Mosexest ja hänen wirastans/ v. 1.
Aaronist/ hänen waatteistans ja Pappeudestans/ v. 7.
Dathanin capinast ja Aaronin perinnöst/ v. 22.
Pinehaxen kijwaudest synnin tähden/ joca tuli wahwistetuxi Pappeuden lijtton/ v. 28.

Siir 45:1 HÄn andoi hänestä tulla pyhän miehen Mosexen/ joca caikelle mailmalle racas ja otollinen oli/ ja jolle sekä Jumala että ihmiset armeliat olit/ jonga nimi corkiast cunnioitetan.
Siir 45:2 Händä cunnioitti hän nijncuin pyhiäkin Isiä/ ja corgotti hänen suurest/ nijn että wihamiesten täydyi händä peljätä:
Siir 45:3 Ja andoi hänen tehdä monda ihmettä sanoilla. Hän teki hänen cunnialisexi Cuningasten edes/ ja andoi hänelle käskyn Canssastans/ ja osotti hänelle jaloudens.
Siir 45:4 Hän walidzi hänen pyhään säätyyn/ hänen uscons ja siweydens tähden/ ja walidzi hänen caikist ihmisist.
Siir 45:5 Hän andoi hänen cuulla oman änens/ ja otti hänen syngiään pilween.
Siir 45:6 Hän andoi hänelle läsnä ollesans käskysanat/ nimittäin/ elämän ja wijsauden Lain/ että hänen piti opettaman Jacobille hänen lijttons ja Israelille hänen oikeudens.
Siir 45:7 HÄn corgotti Aaronin hänen weljens myös Lewin sucucunnasta/ hänen caltaisens.
Siir 45:8 Hän teki ijancaickisen lijton hänen cansans/ ja andoi hänelle pappiuden Canssan seas.
Siir 45:9 Hän waatetti hänen cunnialisest ja caunist/ ja puetti jalon hamen hänen päällens/ ja caunisti hänen caickinaisilla caunistuxilla.
Siir 45:10 Hän walmisti hänelle callin käädyn/ hän puki alaisen waatten hänen päällens/ sen pitkän hamen ja päälishamen.
Siir 45:11 Ja ripusti monda cullaista culcuista ja nasta hänen päällens/ aina ymbärins/ helisemän cosca hän käwi ulos ja sisälle.
Siir 45:12 Ja se helinä piti cuuluman Pyhään/ jolla piti Jumalan edes hänen Canssans muistutettaman. Ja pyhän hamen/ cullalla/ kellaisella silkillä ja purpuralla neulotun/ wäkikilwen rinnalle/ walkeuden ja oikeuden.
Siir 45:13 Taitawast ommellun calleilla kiwillä/ joihin cahdentoistakymmenen Israelin sucucunnan nimet caiwetut olit/ ja kiwein wuolialda culdaan sioitellut/ että heitä Jumalan edes piti muistettaman.
Siir 45:14 Culdaladi lakis/ johon Pyhys caiwettu oli/ joca caicki oli caunis/ callis ja ihanainen.
Siir 45:15 Jongacaltaista ei ennen ole nähty.
Siir 45:16 Ei sitä saanut kengän panna päällens/ mutta ainoastans hänen poicans ja hänen poicans pojat ijancackisen asti.
Siir 45:17 Hänen uhrins tehtin cahdesti jocapäiwä:
Siir 45:18 Moses täytti hänen kätens/ ja woiteli hänen pyhällä öljyllä.
Siir 45:19 Hänen cansans tehtin lijtto/ että hän ja hänen poicans piti händä palweleman ijancaickisest/ nijncauwan cuin taiwan päiwät olit/ piti Papit oleman siunamas hänen Canssans hänen nimens.
Siir 45:20 Hän walidzi hänen caikista eläwistä/ ruocauhria ja sawuuhria uhraman HERralle makiaxi hajuxi ja muistoxi Canssa sowittaman.
Siir 45:21 Hän haldun andoi hänen sanans wiran/ opetta Jacobille hänen todistuxens/ ja hänen Laillans Israeli walista.
Siir 45:22 Muut asetit tosin idzens händä wastan/ ja cadetit händä corwes/ nimittäin/ jotca Dathanin ja Abiramin cansa olit/ ja kiucuidzewa Corahn joucko.
Siir 45:23 Mutta HERra näki sen/ ja ei se kelwannut hänelle/ ja he nieltin julmas wihas.
Siir 45:24 Hän andoi nähdä heisä cauhian ihmen/ ja söi heitä tulellans.
Siir 45:25 Hän cunnioitti myös wielä Aaronin/ ja andoi hänelle perinnön/ nimittäin/ hän jacoi hänelle caicki esicoiset: caickein muiden suhten lähetti hän hänelle caickein ensin leipä kyllä:
Siir 45:26 Sillä heidän piti syömän HERran uhrin/ jonga hän hänelle ja hänen siemenelles andoi.
Siir 45:27 Mutta ei heillä pitänyt osa maasa oleman/ eikä perindötä ottaman Canssan seas/ mutta HERra idze oli heidän osans ja perindöns.
Siir 45:28 PInehas Eleazarin poica oli colmas täsä cunnias/ hänellä oli kijwaus Jumalan pelgosa.
Siir 45:29 Ja cosca Canssa pois langeis/ oli hän uscollinen/ wahwa ja rohkia/ ja sowitti Israelin.
Siir 45:30 Sentähden annettin hänelle rauhan lijtto/ hallidzeman Pyhä ja Canssa/ joca myös piti ynnä hänen siemenens cansa pitämän papillisen cunnian ijancaickisest.
Siir 45:31 Nijncuin lijtto tehtin Dawidin cansa Judan sucucunnasta/ että hänen pojistans piti ainoastans yxi Cuningaxi tuleman.
Siir 45:32 Nijn myös Aaron ja hänen siemenens/ piti oleman sen perilliset/ opettamas meille wijsautta ja hallidzemas hänen Canssans oikein: ettei heidän säätyns ja cunnians olis huckunut/ mutta pysynyt heillä ijancaickisest.

Vers. 4. Pyhä sääty ) se on/ hänen piti ainoastans toimittaman/ mitä Jumalalle tulis.

XLVI. Lucu .

JOsuan ihmet ja miehulliset työt kirjoitetan/ v. 1.
Chalebin/ v. 9.
Duomarein/ v. 13.
ja Samuelin usco ja wacuus/ v. 15.

Siir 46:1 JEsus Nave oli uljas sodas/ ja Propheta Mosexen jälken/ joca ( oman nimens perän ) sai suuren woiton Jumalan walittuin edes.
Siir 46:2 Ja he costit wihamiehillens/ jotca nousit heitä wastan/ että Israel olis saanut perimisens.
Siir 46:3 Hän sai cunnian cosca hän ojensi kätens/ ja weti mieckans Caupungeita wastan.
Siir 46:4 Cuca on ennen nijn miehullinen ollut? hän otti fangixi HERran wiholliset: hänen tähtens seisoi Auringo:
Siir 46:5 Ja yxi päiwä oli nijn pitkä cuin caxi.
Siir 46:6 Hän rucoili sitä corkeinda ja wäkewindä/ cosca hän wihollisens ahdisti caikelda curilda/ ja se suuri HERra cuuli hänen rucouxens.
Siir 46:7 Ja andoi suuret kiwiraket langeta wihollisten päälle/ ja tappoi ne uppiniscaiset mennesäns alas.
Siir 46:8 Ja pacanat hawaidzit mitkä sotaaäset näillä olit/ ja että HERra idze oli läsnä sodas/ ja ajoi jaloja taca.
Siir 46:9 JA Mosexen aicana teki hän myös Caleph Jephunnen pojalle hywän työn/ cosca he olit joucko wastan/ ja estit Canssa syndiä tekemäst/ ja asetit wahingolisen capinan.
Siir 46:10 Sentähden wapahdettin ainoastans caxi nijstä cuudesta sadasta tuhannesta miehestä/ jotca Canssan johdatit perindööns/ sijhen maahan josa riesca ja hunajata cuohu.
Siir 46:11 Ja HERra piti Calephin wäesäns haman wanhuten asti/ menemän wuorelle maacunnas/ jonga siemen myös piti perinnön:
Siir 46:12 Että caickein Israelin lasten piti näkemän/ cuinga hywä on cuulla HERra.
Siir 46:13 JA Duomarit jocainen nimeldäns/ jotca ei epäjumalita palwellet/ eikä HERrasta luopunet/ myös ylistetän.
Siir 46:14 Heidän luuns wielä nytkin wiherjöidzewät/ cusa he macawat:
Siir 46:15 Ja heidän nimens ylistetän heidän lapsisans/ jotca sen perinet owat.
Siir 46:16 Ja Samuel HERran Propheta/ joca hänen Jumalaldans racastettin: hän ojensi waldacunnan/ ja woiteli Päämiehet hänen Canssans.
Siir 46:17 Hän duomidzi Canssa HERran Lain jälken/ ja HERra cadzoi jällens Jacobin puoleen.
Siir 46:18 Ja löyttin wagaxi ja uscollisexi Prophetaxi/ että ihmiset ymmärsit hänen olewan ennustuxesans totisen.
Siir 46:19 Hän rucoili sitä wäkewätä HERra/ cosca hän wihollisians joca haaralda ahdisti/ ja uhrais nuoria caridzoita.
Siir 46:20 Ja HERra jylisi alas taiwasta/ ja andoi cuulla idzens suuresa tuulesa:
Siir 46:21 Löi Tyrin Päämiehet/ ja Philisterein herrat.
Siir 46:22 Ja hänen loppuns edellä ennen cuolematans/ tunnusti hän HERran ja hänen woideltuns edes/ ettei hän yhdeldäkän ihmiseldä ollut raha ottanut/ ei yhtän kengäkän/ nijn ettei yxikän ihminen tainnut händä laitta.
Siir 46:23 Ja cosca hän pois nuckunut oli/ ennusti hän ja ilmoitti Cuningalle loppuns/ ja andoi idzens cuulla maasta/ ja awisti jumalattoman Canssan huckuwan.

Vers. 1. Jesus ) On Wapahtaja eli woittaja.
V. 23. Ennusti ) Että Samuel noita waimolda herätettin/ ja että hän sijtte ennusti cuin hän cuollut oli/ on ollut Sathanan haucutus ( nijncuin Jumalan seuracunda sen sixi pitä ) sillä pyhäin sielut ei ole Sathanan woimas: ja cuinga Samuel wastais cuollena/ joca ei eläisäns tahtonut Saulia wastata/ Aug. lib. 2. de mirab. scribit. Ei Samuel sitä tehnyt/ nijncuin Sirach täsä luule Judalaisten ymmärryxest/ mutta jocu hengi Samuelin nimellä/ 1. Sam. 28:15.

XLVII. Lucu .

DAwidin ylistettäwistä töistä ja pyhistä weisuista/ v. 1.
Salomost/ hänen wijsaudestans sananlascuistans ja horjahtamisestans/ v. 14.
Robeamista/ v. 27.
ja Jerobeamista/ v. 29.

Siir 47:1 SIjtte ennusti Dawidin aicana Nathan:
Siir 47:2 Ja Dawid oli Israelin lapsist walittu/ ja nijncuin lihawa uhri Jumalalle omistettu.
Siir 47:3 Hän oli Lejonein cansa nijncuin wohlain/ ja Carhuin cansa/ nijncuin caridzain.
Siir 47:4 Nuorella ijälläns tappoi hän Sangarin/ ja otti pois häpiän Canssastans.
Siir 47:5 Hän nosti kätens ja paiscais lingolla/ ja löi maahan ylpiän Goljathin:
Siir 47:6 Sillä hän rucoili HERra sitä corkeinda/ hän wahwisti kätens lyömän sitä wäkewätä sotamiestä/ ja corgotti nijn Canssans sarwen.
Siir 47:7 Hän andoi händä ylistä kymmenen tuhannen edestä/ ja cunnioitti Jumalan siunauxella/ että hän sai Cuningan Cruunun.
Siir 47:8 Hän löi wiholliset jocapaicas/ ja löi maahan wastanseisojans Philisterit/ ja musersi ricki heidän sarwens/ nijncuin se wielä tänäpän rickimuserrettu on.
Siir 47:9 Jocaidzesta työstä kijtti hän Pyhä/ sitä corkeinda cauneilla weisuilla.
Siir 47:10 Hän weisais caikest sydämest/ ja racasti sitä joca hänen tehnyt oli.
Siir 47:11 Hän asetti laulajat Altarin tygö/ ja andoi heidän weisata hänen suloisia weisujans.
Siir 47:12 Hän asetti cunnialisest pidettä pyhäpäiwät/ että coco ajastajas pidäis caunist wuoden ajat muistettaman HERran nimen kijtoxella/ weisaten amulla Pyhäs.
Siir 47:13 HERra andoi hänen syndins andexi/ ja corgotti hänen sarwens ijancaickisest: ja teki lijton hänen cansans/ että waldacunda ja Cuningalinen istuin Israelis piti hänellä pysymän.
Siir 47:14 HÄnen jälkens tuli hänen wijsas poicans Salomo Cuningaxi/ jolle Isä oli saattanut lewon/ hallidzeman rauhas:
Siir 47:15 Sillä Jumala oli caicki asettanut ymbäristöllä/ että hän olis rakendanut hänen nimellens huonen/ ja ojendanut Pyhän/ pysymän ijancaickisest.
Siir 47:16 O cuinga hywin sinä olet oppenut nuorella ijälläs/ ja sinä olit täynäns ymmärrystä/ nijncuin wesi joca maan peittä.
Siir 47:17 Ja sinä olet caicki täyttänyt sanan lascuilla ja opetuxilla/ ja sinun nimes cuulu caucana luodois/ ja sinun rauhas tähden racastettin sinua/ ja paljon sinusta pidettin.
Siir 47:18 Caicki maacunnat ihmettelit sinun weisujas/ sananlascujas/ wertauxias ja selityxiäs.
Siir 47:19 Ja kijtit HERra/ joca Israelin Jumalaxi cudzutan.
Siir 47:20 Sinä saatit culda nijn paljon cuin tina/ ja hopiata nijn paljon cuin Blyjyä.
Siir 47:21 Sinun sydämes suostui waimoihin/ ja sinä annoit exyttä sinus/ ja annoit wirhen tulla cunniahas.
Siir 47:22 Sinä teit että sinun lapses hyljättin/ ja wiha sattui sinun jälkentulewaisijs/ sinun tyhmydes rangaistuxexi.
Siir 47:23 Cosca waldacunda hajotettin/ ja Ephraimis epäjumalalinen waldacunda tuli.
Siir 47:24 Mutta ei HERra palainnut laupiudestans/ eikä muuttanut luwattua työtäns/ ei myös peräti cadottanut walittuins jäkentulewita/ eikä hyljännyt racastajans siemendä.
Siir 47:25 Mutta tallella piti jotakin Jacobin Canssasta/ ja juuren Dawista.
Siir 47:26 Ja Salomo nuckui Isäins cansa:
Siir 47:27 Ja jätti siemenestäns Roboamin/ taitamattoman miehen/ Canssa hallidzeman:
Siir 47:28 Jolla ei ymmärrystä ollut/ joca mielelläns saatti Canssan luopuman.
Siir 47:29 Ja Jerobeam Nebathin poica/ joca Israelin wei epäjumalan palweluxeen/ ja saatti Ephraimin syndiä tekemän.
Siir 47:30 Joiden synnit olit monet/ että he wijmein ajettin pois maaldans.
Siir 47:31 Sillä he sääsit caickinaiset epäjumalan palweluxet/ sijhenasti että costo tuli heidän päällens.

XLVIII. Lucu .

ELiat ylistetän/ hänen kijwaustans/ ihmeitäns/ ja ennustustans/ v. 1.
Elisat/ v. 13.
Jehiskiat/ v. 19.
jonga aicana Jesaia eli/ v. 26.

Siir 48:1 JA Prophetha Elia tuli edes nijncuin tuli/ ja hänen sanans paloi nijncuin tulisoitto.
Siir 48:2 Hän andoi heille cowat wuodet tulla/ ja wähensi heitä kijwauxesans:
Siir 48:3 Sillä hän sulki HERran sanalla taiwan/ ja andoi colmasti tulen tulla alas.
Siir 48:4 O cuinga cuuluisa sinä olet Elia sinun tunnustähdeilläs/ cuca on nijn cuuluisa cuin sinä olet?
Siir 48:5 Sen corkeimman sanalla olet sinä herättänyt cuolluen/ ja toit hänen haudasta jällens.
Siir 48:6 Sinä cukistit ylpiät Cuningat wuoteistans/ ja hucutit heitä.
Siir 48:7 Sinä cuulit Sinain wuorella tulewaisen rangaistuxen/ ja coston Horebilla.
Siir 48:8 Sinä ennustit Cuningaille/ jotca piti rangaiseman/ ja asetit sinun jälkes Prophetat.
Siir 48:9 Sinä otettin pois tuules tulisilla rattailla ja hewoisilla.
Siir 48:10 Sinä lähetettin rangaiseman ajallans/ ja asettaman wiha ennencuin hirmuisus tuli. Käändämän Isäin sydämet lasten tygö/ ja saattaman Jacobin sugulle oikian menon.
Siir 48:11 Autuat owat ne jotca sinun näkewät/ ja sinun ystäwydes tähden cunnioitetuxi tulit: siellä me saamme oikian elämän.
Siir 48:12 COosca Elia oli pois tuules/ tuli hänen hengens Elisan päälle runsast.
Siir 48:13 Ei hän peljännyt aicanans yhtän Päämiestä/ ei myös kengän händä woittanut.
Siir 48:14 Ei hän andanut idziäns waatia/ ja cosca hän jo cuollut oli/ nijn hänen ruumins wielä sijtte ennusti.
Siir 48:15 Hän teki eläisäns tunnustähtiä/ ja cuolluna ihmeitä.
Siir 48:16 Ei cuitengan nämät caicki auttanet Canssan parannuxeen ja lackaman heidän synneistäns/ mutta he ajettin ulos omasta maastans/ ja hajotettin caickijn maacundijn ymbärins.
Siir 48:17 Cuitengin jäi piscainen joucko/ ja Päämies Dawidin huonesen/ joiden seas muutamat teit sitä cuin Jumalalle kelpais/
Siir 48:18 mutta muutamat teit syndiä sangen rascasti.
Siir 48:19 JEhiskia wahwisti Caupungins/ ja johdatti sinne weden: hän andoi caiwa callioita ja tehdä caiwoja.
Siir 48:20 Hänen ajallans meni Sanherib ylös/ ja lähetti Rabsasexen/ joca nosti kätens Zionita wastan/ ja uhcais sitä suurella ylpeydellä.
Siir 48:21 Silloin wärisi heidän sydämens ja kätens/ ja he surcuttelit heitäns nijncuin waimo lapsen kiwusa.
Siir 48:22 He rucoilit sitä laupiasta HERra/ ja nostit kätens hänen tygöns.
Siir 48:23 Ja se pyhä taiwast cuuli nopiast heidän rucouxens/ ja pelasti heitä Jesaian cautta.
Siir 48:24 Hän löi Assyrialaisten sotajoucon/ ja hänen Engelins hucutti heidän.
Siir 48:25 Sillä Jehiskia teki sitä cuin HERralle kelpais/ ja pysyi Isäns Dawidin tiellä/ nijncuin Jesaia hänen opettanut oli/ joca oli suuri ja totinen Propheta hänen ennustuxisans.
Siir 48:26 SIllä ajalla kävi Auringo tacaperin/ ja hän pidensi Cuningan ijän.
Siir 48:27 Hän ennusti rickalla hengellä/ mitä wijmeiseldä tapahtuwa oli/ ja andoi murhellisille Zionis lohdutuxen/ jolla he heitäns ijancaickisest piti lohduttaman.
Siir 48:28 Hän ilmoitti tulewaiset ja salaiset asiat/ ennencuin ne tapahduit.

Vers. 7. Rangaistuxen ) 3. Reg. 19. on cuinga Hasael/ Jehu ja Elisa piti cuolettaman sen jumalattoman Canssan/ tuulella/ maan järinällä ja tulella.
V. 4. Hänen ruumins ) Nijncuin on kirjoitettu/ 4. Reg. 13:21. että Jumala tahdoi nijn anda tapahtua/ wahwistaxens Cuningas Joasta/ ettei hänen pitänyt epäilemän sijtä lupauxesta cuin hänelle annettu oli Syrialaisia wastan/ Elisan sanan jälken: lue selitys 4. Reg. 13:21.
V. 16. Auttanut ) Mitäst sijs silloin piti auttaman? Cuolema ja helwetin tuli.

XLIX. Lucu .

JOsiat ylistetän/ v. 1.
Jeremiat/ v. 9.
Hesekieli/ v. 10.
Cahtatoistakymmendä Prophetat/ v. 12.
Sorobabelit/ Nehemiat/ Enochi/ Josephi/ Sethi/ Semi/ Adami/ v. 13.

Siir 49:1 JOsian nimi on nijncuin jalo sawu Apotechist:
Siir 49:2 Joca on makia suus nijncuin hunaja: ja nijncuin candelen soitto wijna juotais.
Siir 49:3 Hänellä oli suuri lahja käändä Canssa/ ja panna pois epäjumalan cauhistusta.
Siir 49:4 Hän piti sydämens HERran tygö/ ja ojensi jällens oikian Jumalan palweluxen/ cosca maacunda oli täynäns epäjumalan palwelusta.
Siir 49:5 CAicki Cuningat/ paidzi Dawidita/ Jehiskiata ja Josiata owat rickonet:
Siir 49:6 Sillä he hyljäisit sen corkeimman Lain.
Siir 49:7 Senjälken sait Judan Cuningat lopun: sillä heidän täydyi waldacundans anda muille/ ja heidän cunnians muucalaiselle Canssalle.
Siir 49:8 Jotca poldit walitun pyhän Caupungin/ ja teit hänen cujans autiaxi.
Siir 49:9 Nijncuin Jeremia oli ennustanut/ jota he pahoin waiwaisit/ joca äitins cohdus Prophetaxi walittu oli/ häwittämän/ särkemän ja cukistaman/ nijn myös rakendaman ja jällens istuttaman.
Siir 49:10 HEsekiel näki HERran cunnian näys/ jonga hän näytti hänelle Cherubimin rattais.
Siir 49:11 Hän ennusti wihollisia wastan/ ja ilmoitti lohdutuxen nijlle jotca teit oikeuden.
Siir 49:12 JA cahdentoistakymmenen Prophetan luut wielä nyt wiherjöidzewät cusa he macawat: sillä he owat lohduttanet Jacobi/ ja luwannet wapauden/ johon heidän lujast idzens luottaman piti.
Siir 49:13 CUinga me ylistäm Sorobabelita? joca oli nijncuin sormus oikias kädes.
Siir 49:14 Ja Jesusta Josedechin poica/ jotca aicanans Templin rakensit/ ja HERralle pyhän huonen jällens teit/ ijancaickisexi cunniaxi pysymän.
Siir 49:15 JA Nehemiat pitä aina kijtettämän/ joca meille cukistetut muurit jällens rakensi/ ja sioitti portit ja teljet/ ja rakensi meidän huonem jällens.
Siir 49:16 EI ole maan päälle yhtän luotu Enochin wertaisexi/ joca on otettu pois maasta.
Siir 49:17 Ei Josephingan/ joca weljeins herra oli/ ja hänen Canssans holhoja/ jonga luut wietin cotia jällens. Seth ja Sem olit suures cunnias Canssan seas.
Siir 49:18 MUtta Adam on cunnioitettu caickein eläwitten seas/ joca caickein ensin Jumalalda luotin.

Vers. 12. Wiherjöidzewät ) Owat cunnias ja suures arwos.

L. Lucu .

SImonin/ ylimmäisen Papin töitä ylistetän/ v. 1.
hänen waatteitans ja palwelustans Templis/ v. 6.
sijtte nuhdellan caickia wieckaita/ julmia ja tottelemattomia/ v. 27.
wijmein seura tämän kirjan päätös/ v. 29.

Siir 50:1 SImon Onian poica ylimmäinen Pappi/ joca aicanans rakensi käytäwät huonen ymbärille/ ja teetti sinne padzat.
Siir 50:2 Ja corgotti perustuxen caxi sen werta ylemmä/ ja walmisti ymbärinskäytäwän Templin päälle.
Siir 50:3 Hänen aicanans olit lähtet soennet/ jotca hän waskella warusti.
Siir 50:4 Hän murhetti Canssans wahingota/ ja wahwisti Caupungin wihollista wastan.
Siir 50:5 Hän teki cunnialisen työn/ joca andoi Canssan tulla jällens oikiaan järjestyxeen.
Siir 50:6 Cosca hän tuli esiripun eteen/ nijn hän walisti cuin cointähti pilwen läpidze/ nijncuin täysi Cuu.
Siir 50:7 Nijncuin Auringo paista sen corkeimman Templin päälle/ ja nijncuin taiwan Caari on hänen cauneudesans.
Siir 50:8 Nijncuin caunis cuckainen kewäillä/ ja nijncuin cuckaiset weden reunalla/ nijncuin pyhän sawun puu kewäillä.
Siir 50:9 Nijncuin sytytetty pyhä sawu astiasans:
Siir 50:10 Nijncuin cullainen astia/ caickinaisilla calleilla kiwillä caunistettu.
Siir 50:11 Nijncuin hedelmälinen öljypuu/ ja nijncuin corkia Cypressipuu.
Siir 50:12 Cosca hän puki päällens sen caunin pitkän hamen/ ja coco pugun/ ja tuli pyhän Altarin tygö/ silloin caunisti hän caiken Pyhän.
Siir 50:13 Mutta cosca hän otti uhrin cappalet Pappein käsistä/ ja seisoi tulen tykönä joca Altarilla paloi.
Siir 50:14 Silloin seisoit hänen weljens hänen ymbärilläns/ nijncuin istutettu Cedripuu Libanonis/ ja pijritit hänen nijncuin palmupuun oxat.
Siir 50:15 Ja caicki Aaronin pojat heidän cunniasans/ ja HERran uhrit olit heidän käsisäns coco Israelin sucucunnan edes.
Siir 50:16 Ja hän päätti wircans Altarin edes/ ja teki nijn sille corkeimmalle ja Caickiwaldialle caunin uhrin.
Siir 50:17 Hän ojensi kätens juomauhrin cansa/ ja uhrais punaista wijna/ ja wuodatti Altarin pohjaan makiaxi hajuxi sille corkeimmalle/ joca on caickein Cuningas.
Siir 50:18 Silloin huusit Aaronin pojat corkiast/ ja puhalsit waskitorwijn ja teit suuren huminan/ heitä muistetta sen corkeimman edes.
Siir 50:19 Silloin caicki Canssa langeis äkist maahan caswoillens/ ja rucoili HERra Caickiwaldiasta heidän corkeinda Jumalatans.
Siir 50:20 Ja weisajat kijtit händä Psalmeilla/ että se cajahti coco huones sijtä suloisesta änestä.
Siir 50:21 Ja Canssa rucoili Jumalata sitä corkeinda/ oleman armollisen/ sijhenasti cuin Jumalan palwelus loppui/ ja he wircans päättänet olit.
Siir 50:22 Cosca hän jällens meni alas/ nijn hän ojensi kätens coco Israelin seuracunnalle ja andoi heille suullans HERran siunauxen/ ja toiwotti heille terweyden hänen nimens.
Siir 50:23 Taas rucoilit he jällens/ ja otit wastan siunauxen sildä corkeimmalda/ ja sanoit:
Siir 50:24 Kijttäkät nyt caicki Jumalata/ joca suuria töitä teke caikis paicois/ joca meitä eläwitä warjele hamast äitin cohdusta/ ja teke meille caicke hywä.
Siir 50:25 Hän andacon meille iloisen sydämen/ ja lainatcon rauhan jocapaicas Israelis meidän elinaicanam.
Siir 50:26 Ja että hänen armons aina pysyis meidän tykönäm/ ja wapahdais meitä/ nijncauwan cuin me eläm.
Siir 50:27 CAhtalaista wäke wihan minä sydämestäni/ ja colmannelle olen minä nijn julma/ etten minä ole kellengän nijncuin heille:
Siir 50:28 Samaritereille/ Philistereille/ ja sille hullulle wäelle Sichemis.
Siir 50:29 TÄmän opin ja wijsauden on tähän kirjan kirjoittanut Jesus Sirachin poica Jerusalemist/ ja on wuodattanut sydämestäns tämän opetuxen.
Siir 50:30 Autuas on se joca idzens tähän harjoitta/ ja se joca tämän pane sydämeens/ hän tule wijsaxi.
Siir 50:31 Ja jos hän sen jälken teke/ nijn hän on caickijn kelwollinen: sillä HERran walkeus johdatta händä.

Vers. 26. Iloisen sydämen ) On hywä tundo.
V. 28. Cahtalaista ) Samariterit owat ulcocullatut pyhät Jumalan lasten seas. Philisterit owat pahat kylänmiehet/ ja Tyrannit/ jotca ei lacka Jumalan sana wihamast. Sichemiterit owat cowacorwaiset/ capinan nostajat/ joilla on Jumalan sana ja sen cadzowat ylön.

LI. Lucu .

Jesus Sirachin pojan rucous . SIrach kijttä Jumalata/ joca händä on auttanut monesta waarasta/ v. 1.
opetta myös hänestäns/ cuinga hän nuorudest on edzinyt wijsautta ja löytänyt hänen/ v. 18.
neuwo caickia että he sitä myös tekisit/ ja eläisit sen jälken/ v. 31.

Siir 51:1 MInä kijtän sinua HERra Cuningas/ ja ylistän sinua Jumala minun wapahtajani.
Siir 51:2 Minä kijtän sinun nimes/ ettäs minun warjeluxen ja apun olet/ ja olet lunastanut minun ruumin cadotuxesta.
Siir 51:3 Sen wieckan kielen paulasta/ ja nijstä jotca walhella lijckuwat.
Siir 51:4 Ja olet auttanut minua wihollisia wastan/ ja wapahtanut minua sinun suuren ja corkiast ylistettäwän laupiudes jälken:
Siir 51:5 Nijden kiljunasta/ jotca minun niellä tahdoit/ nijden kädestä/ jotca minun hengeni perän seisoit/ ja suuresta murhesta/ josa minä macaisin.
Siir 51:6 Tulisista kekälistä jotca minun olit pijrittänet: keskeldä tulda/ etten minä sijnä palanut.
Siir 51:7 Sywästä helwetin juowasta/ petollisista panettelioista/ walhettelioista Cuningan edes ja wäärästä duomiosta.
Siir 51:8 Minä olin sangen läsnä cuolemata/ ja minun elämän tahdoi wajota helwettijn.
Siir 51:9 Minä olin pijritetty/ ja ei kengän auttanut minua.
Siir 51:10 Minä edzein ihmisildä apua/ ja en löytänyt.
Siir 51:11 Silloin minä ajattelin sinun laupiuttas HERra/ ja cuinga sinä aina auttanut olet.
Siir 51:12 Sillä sinä autat caickia nijtä jotca sinua odottawat/ ja pelastat heitä pacanain käsistä.
Siir 51:13 Minä rucoilin Jumalata heidän julmuttans wastan/ ja rucoilin lunastusta cuolemasta.
Siir 51:14 Ja auxihuusin HERra minun Isäni ja hallidziatani/ ettei hän hyljäis minua tuscasa/ cosca ne cowat sydämestä puckailit/ ja ei minulla yhtän apua ollut.
Siir 51:15 Minä kijtän sinun nimes lackamat/ ja ylistän ja kijtän sinua.
Siir 51:16 Sillä minun rucouxen tuli cuulduxi/ ja sinä olet auttanut minua cadotuxest ja caikest pahast.
Siir 51:17 Sentähden tahdon minä kijttä ja ylistä sinua HERra/ ja cunnioitta sinun nimes.
Siir 51:18 COsca minä wielä nuori olin/ ennencuin minä tulin wietellyxi/ edzein minä wijsautta julkisest minun rucouxellani.
Siir 51:19 Templis rucoilin minä sijtä/ ja tahdon edziä haman loppuni asti.
Siir 51:20 Minun sydämen iloidzi hänestä/ nijncuin silloin cosca wijnamarjat kypsywät. Minä käwin oikiata tietä hänen tygöns/ ja edzein händä jo nuorudesta.
Siir 51:21 Minä edzein händä/ ja otin hänen wastan.
Siir 51:22 Silloin opin minä hywin ja enänsin minuani wahwast hänen cauttans.
Siir 51:23 Sentähden minä kijtän händä/ joca minulle andoi wijsauden.
Siir 51:24 Minä aigoin tehdä sen jälken/ ja ahkeroita hywä/ ja en tullut sijtä häpiään.
Siir 51:25 Minä pyysin sitä sydämestäni/ ja ahkeroidzin tekemän sen jälken.
Siir 51:26 Minä nostin käteni taiwasen päin.
Siir 51:27 Silloin walaistin minun sieluni wijsaudesta/ että minä tunsin hulludeni.
Siir 51:28 Minä pyysin händä wacuudella/ hän ja minä olimma yxi sydän algusta/ ja minä löysin hänen puhtana.
Siir 51:29 Sentähden en minä tule hyljätyxi: minun sydämen ikäwöidze händä/ ja minä sain hywän tawaran.
Siir 51:30 HERra on andanut minulle hänen cauttans uden kielen/ jolla minä händä kijtän.
Siir 51:31 LÄhestykät tänne minun tygöni/ te jotca ette mitän coetellet ole:
Siir 51:32 Ja tulcat minun Schouluni/ jos teildä jotain puuttu/ nijn te taidatte täällä oppia: sillä te oletta tosin suuresti janowaiset.
Siir 51:33 Minä olen awainnut suuni ja olen opettanut/ ajatelcat nyt händä saada rahata.
Siir 51:34 Ja andacat teidän niscan hänen ikens ala/ ja andacat opetta teitän.
Siir 51:35 Nyt löytän hän sangen lästä: cadzocat minua: minulla on wähä aica ollut waiwa ja työtä/ ja olen löytänyt cuitengin suuren lohdutuxen.
Siir 51:36 Ottacat oppi/ nijncuin suuri hopiatawara/ ja käskekät händä nijncuin suurta culdaläjää.
Siir 51:37 Iloitcat Jumalan laupiudest/ ja älkät häwetkö hänen kijtoxestans.
Siir 51:38 Tehkät mitä teille on käsketty/ nijncauwan cuin teillä aica on/ nijn hän teille ajallans hywin maxa.

Vers. 3. Wieckan kielen paulasta ) Ihmisten pitä Jumalan sanan tähden caickinaista kärsimän/ nimittäin/ wääriä opettaita/ ylöncadzoita/ wäkiwalda/ tulda/ fangeutta/ joista caikista Jumala autta uscollisest.V. 29. Hyljätyxi ) Mutta olen walittu/ racas ja paljon pidetty Jumalan ja ihmisten edes.
V. 33. Saada rahata ) Taito edzi leipä/ mutta leiwän pitä jällens taito edzimän/ ja ei löytämän händä.
V. 37. Älkät häwetkö ) Tunnusta Jumalan sana/ on häpiä mailman edes/ wahingo-ja-caickinainen waara.

Jesus Sirachin pojan kirjan loppu.

Sivusto päivitetty 10/2009

Valitse
luku

1 2 3
4 5 6
7 8 9
10 11 12
13 14 15
16 17 18
19 20 21
22 23 24
25 26 27
28 29 30
31 32 33
34 35 36
37 38 39
40 41 42
43 44 45
46 47 48
49 50 51