VIISAUDEN KIRJA
9 luku
Salomo rukoilee itselleen viisautta.
1. Isien Jumala ja laupeuden Herra, sinä, joka olet tehnyt kaiken sanallasi
2. ja joka viisaudellasi olet valmistanut ihmisen, että hän hallitsisi luotuja, jotka sinä olet luonut,
3. ja ohjaisi maailmaa pyhyydessä ja vanhurskaudessa ja langettaisi tuomionsa sielun vilpittömyydessä!
4. Anna minulle viisaus, joka istuu sinun valtaistuimesi vieressä, äläkä hylkää minua lastesi joukosta.
5. Sillä minä olen sinun palvelijasi ja sinun palvelijattaresi poika, heikko ja lyhytikäinen ihminen, liian vähäinen ymmärtämään oikeutta ja lakeja.
6. Ja vaikka joku olisi täydellinenkin ihmislasten joukossa, ei hän kuitenkaan ole minkään arvoinen, jos sinun viisautesi häneltä puuttuu.
7. Sinä itse olet valinnut minut kansasi kuninkaaksi ja poikiesi ja tyttäriesi tuomariksi.
8. Sinä käskit rakentamaan temppelin pyhälle vuorellesi ja alttarin siihen kaupunkiin, jossa sinun asumuksesi on, sen pyhän majan kaltaisen, jonka sinä alussa valmistit.
9. Ja sinun tykönäsi on viisaus, joka tuntee sinun tekosi ja joka oli läsnä silloin, kun sinä maailman teit, joka tietää, mikä on otollista sinun silmissäsi ja mikä on oikeata sinun käskyjesi mukaan.
10. Anna sen tulla pyhästä taivaastasi ja lähetä se kunniasi valtaistuimen tyköä, että se minun kanssani työtä tekisi, ja että minä tietäisin, mikä on otollista sinun edessäsi.
11. Sillä se tietää ja ymmärtää kaikki ja johdattaa minua taitavasti teoissani ja suojaa minua kirkkaudellansa.
12. Silloin minun työni ovat otolliset ja minä hallitsen vanhurskaasti sinun kansaasi ja olen arvollinen istumaan isäni valtaistuimella.
13. Sillä kuka ihminen tuntee Jumalan aivoitukset taikka kuka voi tutkia, mitä Herra tahtoo?
14. Sillä kuolevaisten ajatukset ovat tyhjän arvoiset ja meidän aikomuksemme kestämättömät.
15. Sillä katoavainen ruumis raskauttaa sielun, ja mainen maja on painona monimietteiselle hengelle.
16. Vaivoin me käsitämme nämä maalliset ja työläästi löydämme sen, mikä käden ulottuvilla on; kuka siis voi tutkia taivaalliset?
17. Kuka tuntee sinun aivoituksesi, ellet sinä anna viisautta ja lähetä pyhää Henkeäsi korkeudesta?
18. Ainoastaan täten tulevat maan asukasten polut oikeaan ohjatuiksi ja ihmiset oppivat sen, mikä sinulle on otollista ja viisaus on tullut heille pelastukseksi.