VIISAUDEN KIRJA
3 luku
Vanhurskasten ja jumalattomien erilainen kohtalo.
1. Mutta vanhurskasten sielut ovat Jumalan kädessä, eikä vaiva saavuta heitä.
2. Tyhmien silmissä he tosin näyttävät kuolleilta, ja heidän eroansa täältä pidetään onnettomuutena,
3. heidän lähtöänsä meidän tyköämme perikatona; mutta he ovat rauhassa.
4. Sillä vaikka heitä kuritetaankin ihmisten mielestä niin heidän toivonsa on täynnä kuolemattomuutta,
5. ja kärsittyänsä vähän kuritusta he saavat osaksensa paljon hyvyyttä; sillä Jumala koetteli heitä ja havaitsi heidät itselleen arvollisiksi.
6. Niinkuin kultaa sulatusuunissa hän heitä koetteli, ja niinkuin uhrilahjan hän otti heidät vastaan.
7. Sinä aikana, jolloin heitä etsiskellään, he loistavat kirkkaasti, ja niinkuin kipinät oljissa he nopeasti rientävät.
8. He tuomitsevat pakanoita ja hallitsevat kansoja, ja Herra on oleva heidän kuninkaansa iankaikkisesti.
9. Ne, jotka häneen turvaavat, käsittävät totuuden, ja uskovaiset pysyvät hänen tykönänsä rakkaudessa; sillä hänen valittujensa osaksi tulee armo ja laupeus.
10. Mutta jumalattomat saavat sen rangaistuksen, jonka heidän ajatuksensa ansaitsevat, he, jotka halveksivat vanhurskasta ja ovat luopuneet Herrasta.
11. Sillä onneton se, joka halveksii viisautta ja kuria! Turha on heidän toivonsa ja hyödytön heidän vaivannäkönsä, kelvottomat myös heidän tekonsa.
12. Heidän vaimonsa ovat tyhmiä ja heidän lapsensa pahoja - kirottu on heidän sikiönsä.
13. Sillä autuas on se hedelmätön, joka ei ole saastutettu, jolle synnillinen vuode on tuntematon; hän saa hedelmän silloin, kun sieluja etsiskellään.
14. Autuas on myöskin kuohilas, joka ei ole teoillaan lakia rikkonut eikä ajatellut pahaa Herraa vastaan. Sillä hänelle annetaan uskon valittu armopalkka ja ihana osa Herran temppelissä.
15. Sillä kunniakas on hyvän kilvoittelun hedelmä, ja horjumaton on viisauden juuri.
16. Mutta avionrikkojain lapset eivät pääse täyteen ikään, ja laittomasta vuoteesta syntyneet hävitetään.
17. Vaikka he kauankin eläisivät, ei heitä minkään arvoisina pidetä, ja kunniaton on lopulta heidän vanhuutensa.
18. Jos he varhain kuolevat, ei heillä ole toivoa eikä lohdutusta ratkaisun päivänä.
19. Sillä väärän sukukunnan loppu on raskas.