VIISAUDEN KIRJA
8 luku
Salomon rakkaus viisauteen.
1. Se ulottuu voimallisesti maailman äärestä toiseen, ja kaiken se ohjaa hyvin.
2. Sitä minä olen rakastanut ja etsinyt nuoruudestani saakka; minä halusin viedä sen morsiamena kotiini, ja minun rakkauteni syttyi sen kauneuteen.
3. Se kerskaa jalosta suvustansa, koska se elää Jumalan yhteydessä, ja kaiken Hallitsija rakastaa sitä.
4. Sillä se on vihitty Jumalan tiedon salaisuuteen ja se valitsee hänen tekonsa.
5. Mutta jos rikkauden omistaminen on elämässä tavoittelemisen arvoista. niin mikä on suurempi rikkaus kuin viisaus, joka saa aikaan kaiken?
6. Mutta jos ymmärrys saa sen aikaan, niin kuka on koko maailmassa suurempi mestari kuin se?
7. Ja jos joku rakastaa vanhurskautta, niin sen vaivannäöt ovat hyveitä. Sillä se opettaa ihmisille maltillisuuden ja ymmärryksen, vanhurskauden ja miehuuden, jotka ovat elämässä ihmisille hyödyllisemmät kuin mikään muu.
8. Mutta jos joku myös halajaa päästä perille monenkaltaisista, niin viisaus taitaa selvittää entiset ja tulevaiset, se tuntee taidokkaat sanojen käänteet ja arvoitusten selitykset, tietää edeltäkäsin merkit ja ihmeet ja mitä ajanjaksot ja ajat myötänsä tuovat.
9. Niinpä minä päätin viedä sen kotiini elääkseni sen kanssa yhdessä, koska tiesin, että se neuvoo minua hyvään ja lohduttaa huolissa ja murheissa.
10. Sen ansiosta minä saan mainetta ihmisten keskuudessa ja kunniaa vanhojen parissa, vaikka olen nuori.
11. Minut havaitaan teräväksi tuomiossa, ja hallitsijain edessä minua ihmetellään.
12. Kun minä vaikenen, he odottavat minua, ja kun minä korotan ääneni, he tarkkaavat, ja kun minä puhun pitkään, niin he panevat käden suullensa.
13. Sen ansiosta minä saavutan kuolemattomuuden ja jätän jälkeentulevilleni iankaikkisen muiston.
14. Minä hallitsen kansoja, ja pakanat alistetaan minun valtani alle.
15. Julmat hallitsijat pelkäävät saadessaan minusta kuulla; kansan parissa minä osoittaudun hyväksi ja sodassa miehuulliseksi.
16. Kun astun sisälle huoneeseeni, etsin minä virvoitusta sen tykönä; sillä seurustelussa sen kanssa ei ole mitään katkeruutta eikä tuskaa sen kanssa elettäessä, vaan iloa ja riemua.
17. Kun minä tätä mielessäni ajattelin ja sydämessäni mietin, että viisauden yhteydessä on kuolemattomuus,
18. ja sen ystävyydessä suloinen nautinto, ja sen kätten vaivannäössä loppumaton rikkaus ja ahkerassa seuranpidossa sen kanssa järkevyys ja sen sanojen omistamisessa hyvä maine, niin minä kuljin ympäri ja etsin, kuinka voisin sen itselleni saada.
19. Minä olin lahjakas nuorukainen ja olin saanut osalleni hyvän sielun;
20. taikka päinvastoin: koska olin hyvä, olin tullut saastattomaan ruumiiseen.
21. Mutta koska ymmärsin, etten voisi saada sitä haltuuni muuten, kuin että Jumala sen minulle antaisi - ja jo se, että tietää, kenen lahja se on, vaati ymmärrystä - niin minä käännyin Herran puoleen ja rukoilin häntä ja sanoin kaikesta sydämestäni: