JESUS SIIRAKIN KIRJA
20 luku
On aika puhua ja aika olla vaiti.
1. On ajatonta nuhtelua, mutta moni on vaiti ja on ymmärtäväinen.
2. Paljoa parempi on nuhdella kuin pitää vihaa; ja joka vikansa tunnustaa, se välttää vahingon.
4. Niinkuin kuohilas, jolla on himo raiskata neitsyt, on se, joka tahtoo toimittaa oikeuden väkivallalla.
5. Moni on vaiti ja havaitaan viisaaksi, ja moni on vihattu paljon puheensa tähden.
6. Moni on vaiti, koska ei ole, mitä vastata; mutta moni on vaiti, koska tietää aikansa.
7. Viisas mies on vaiti oikeaan aikaan asti, mutta suunsoittaja ja mieletön ei ota ajasta vaaria.
8. Jolla on ylenpalttisesti sanoja, sitä kauhistutaan; ja vaateliasta vihataan.
9. Monelle miehelle on onnettomuus onneksi, ja voitto voi olla vahingoksi.
10. On lahjoja, jotka eivät sinua hyödytä; mutta on myös lahjoja, kaksinkertaisen korvauksen arvoisia.
11. Monelle koituu kunnia vahingoksi, ja moni kohottaa päänsä ylös nöyryytyksestä.
12. Moni ostaa paljon vähällä. mutta saa maksaa sen seitsenkertaisesti.
13. Viisas voittaa suosiota sanoillansa, mutta tyhmien kohteliaisuudet vuotavat hukkaan.
14. Mielettömän lahja ei sinua hyödytä, sillä hänellä on yksi silmä antamassa, monta ottamassa.
15. Vähän hän antaa, mutta herjaa paljon ja avaa suunsa suureksi kuin airut. Tänään hän lainaa ja huomenna vaatii takaisin: vihattava on senkaltainen ihminen.
16. Tyhmä sanoo: Ei ole minulla ystävää enkä saa kiitosta hyvistä teoistani: ne, jotka syövät minun leipääni, ovat kieleltään pahoja.
17. Kuinka usein ja kuinka monilta hän saakaan osakseen naurua!
18. Parempi on kompastua maahan kuin kieleensä: Pahoille tulee siten lankeemus joutuin.
19. Töykeä ihminen - ajaton puhe: se on tavallinen niiden suussa, jotka ovat kasvatusta vailla.
20. Sananlaskua tyhmän suusta ei hyväksytä, sillä hän ei sano sitä oikeaan aikaan.
21. Useaa estää puute tekemästä syntiä, ja kun hän on levossaan, ei häntä tunto kalva.
22. Moni saattaa itsensä turmioon häpeän tähden ja turmelee itsensä mielettömällä käytöksellä.
23. Moni antaa häpeän vuoksi lupauksia ystävälleen ja hankkii suotta hänestä itselleen vihamiehen.
24. Paha tahra ihmisessä on valhe; se on tavallinen niiden suussa, jotka ovat kasvatusta vailla.
25. Parempi on varas kuin se, jolla on tapana valhetella; mutta molemmat he perivät turmion.
26. Valhettelijalta vie kunnian hänen mielenlaatunsa, ja hänen häpeänsä seuraa häntä alati.
27. Joka on viisas puheissaan, se auttaa itseänsä eteenpäin, ja ymmärtäväinen mies kelpaa korkeaarvoisille.
28. Joka maata muokkaa, saa jyväkasansa korkenemaan; ja joka korkea-arvoisille kelpaa, saa väärintekonsa sovitetuksi.
29. Antimet ja lahjat sokaisevat viisasten silmät, ja niinkuin kuonokoppa suun edessä estävät heitä nuhtelemasta.
30. Kätketty viisaus ja salattu aarre - mitä hyötyä on kummastakaan niistä?
31. Parempi on ihminen joka tyhmyytensä kätkee, kuin ihminen joka viisautensa kätkee.