33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

26 Luku

26 Luku

Juudan voittolaulu. Tuomion jälkeen pelastus, kuoleman jälkeen ylösnousemus.

Kiitosvirsi seurakunnan istuttamisesta.

II. Rukous sen holhomisesta.

III. Jumalan lohdullinen vastaus rukouksen kuulemisesta.

1. Sinä päivänä lauletaan Juudan maassa tämä laulu: Meillä on vahva kaupunki, pelastuksen hän asettaa muuriksi ja varustukseksi.

1. Siihen aikaan pitää Juudan maassa tämä veisu veisattaman: meillä on vahva kaupunki*, hän pani autuuden muuriksi ja varjelukseksi+.

Ps. 46:6 Jumala on sen keskellä, ei se horju, Jumala auttaa sitä jo aamun koittaessa.

Ps 87:1. Hän on vahvasti perustettu pyhäin vuorten päälle.

Jes. 60:18 Ei kuulu enää väkivaltaa sinun maassasi, ei tuhoa, ei turmiota sinun rajaisi sisällä, ja sinä kutsut pelastuksen muuriksesi ja kiitoksen portiksesi.

San l. 18:10. Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.

Matt. 16:18 Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.

Matt 16:18. Mutta minä myös sanon sinulle: sinä olet Pietari*, ja tämän kallion päälle+ tahdon minä rakentaa minun seurakuntani, ja helvetin portit ei pidä häntä voittaman.

Eph 5:23. Sillä mies on vaimon pää, niinkuin Kristus on seurakunnan pää*, ja hän on ruumiin vapahtaja.

2. Avatkaa portit vanhurskaan kansan käydä sisälle, joka uskollisena pysyy.

2. Avatkaat portit, vanhurskaan kansan, joka uskossa pysyy, käydä sisälle.

Ps. 118:19 Avatkaa minulle vanhurskauden portit, käydäkseni niistä sisälle kiittämään Herraa.

3. Vakaamieliselle sinä talletat rauhan, rauhan, sillä hän turvaa sinuun.

3. Sinä pidät aina rauhan*, vahvan lupaukses jälkeen; sillä sinuun turvataan.

Room. 5:1 Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,

Rom 5:1. Että me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herran Jesuksen Kristuksen kautta,

4. Turvatkaa Herraan ainiaan, sillä Herra, Herra on iankaikkinen kallio.

4. Sen tähden luottakaat Herraan ijankaikkisesti; sillä Herra, Herra on kallio* ijankaikkisesti.

5 Moos. 32:4 Hän on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on.

5 Mos 32:4. Hän on kallio, hänen työnsä ovat laittamattomat, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikiat; vakaa on Jumala, ilman kaikkea vääryyttä, hän on vanhurskas ja oikia.

Ps. 18:2 Hän sanoi: Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani,

Ps 18:2. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.

Ps 18:3. Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.

5. Sillä hän on kukistanut korkealla asuvaiset, ylhäisen kaupungin, hän painoi sen alas, painoi maan tasalle, syöksi sen tomuun asti.

5. Ja hän notkistaa alas ne, jotka korkialla asuvat, hän alentaa korotetun kaupungin; hän sysää sen maahan, niin että se tomussa makaa,

Jes. 21:9 Ja katso, tuolla tulee jonossa miehiä, parivaljakoita. Ja hän lausui sanoen: Kukistunut, kukistunut on Baabel, ja kaikki sen jumalain kuvat hän on murskannut maahan.

Jes 21:9. Ja katso, siellä tulee yksi vaunuissa ja kaksi ratsahin, joka vastaa ja sanoo: kaatunut, kaatunut on Babylon*, ja kaikki hänen jumalainsa kuvat lyötiin maahan.

Jes. 25:2 Sillä sinä olet tehnyt kaupungin kiviroukkioksi, varustetun kaupungin raunioiksi; muukalaisten linna on kadonnut kaupunkien luvusta, ei sitä ikinä enää rakenneta.

Jes 25:2. Sillä sinä teet kaupungin kiviraunioksi, sen vahvan kaupungin, että hän läjässä on; muukalaisten palatsit, niin ettei ne enää ole kaupungit, eikä ikänä enää rakenneta.

Jer. 51:8 Äkisti on Baabel kaatunut ja murskaantunut. Valittakaa hänen tähtensä! Hakekaa balsamia hänen kipuunsa, ehkä hän paranee.

Jer 51:8. Kuinka pian Babel on kaatunut* ja murskaksi lyöty! valittakaat häntä, ottakaat myös voidetta+ hänen haavallensa, jos hän mitämaks taitais parantua.

Ilm. 14:8 Ja seurasi vielä toinen enkeli, joka sanoi: Kukistunut, kukistunut on se suuri Babylon, joka haureutensa vihan viinillä on juottanut kaikki kansat.

Ilm K 14:8. Ja toinen enkeli seurasi, sanoen: lankesi, lankesi Babylon*, suuri kaupunki; sillä hän oli huoruutensa vihan (a) viinalla kaikki pakanat juottanut.

Ilm. 18:2 Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen: Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja tullut riivaajain asuinpaikaksi ja kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi ja kaikkien saastaisten ja vihattavain lintujen tyyssijaksi.

Ilm K 18:2. Ja hän huusi väkevästi suurella äänellä ja sanoi: lankesi, lankesi suuri Babylon*, ja on tullut perkeleitten asumasiaksi, ja kaikkein rietasten henkein kätköksi, ja kaikkein rietasten ja vihattavain lintuin kätköksi+.

6. Sitä tallaa jalka, kurjan jalat, vaivaisten askeleet.

6. Että hän jaloilla poljetaan, vaivaisten jaloilla ja köyhäin kantapäillä.

7. Vanhurskaan polku on suora, sinä teet vanhurskaan tien tasaiseksi.

7. Mutta vanhurskasten tie on tasainen; sinä ojennat vanhurskasten polut.

Sananl. 16:17 Oikeamielisten tie välttää onnettomuuden; henkensä saa pitää, joka pitää vaelluksestansa vaarin.

Ps 119:3. Sillä, jotka hänen teissänsä vaeltavat*, ei he tee mitään pahaa.

San l. 16:17. Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin.

8. Niin, sinun tuomioittesi tiellä me odotamme sinua, Herra; sinun nimeäsi ja sinun muistoasi sielu ikävöitsee.

8. Herra, me odotamme sinua oikeutes tiellä; sydän himoitsee sinun nimeäs ja muistoas.

Ps. 119:10 Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni, älä salli minun eksyä pois sinun käskyistäsi.

Ps 119:10. Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni: älä salli minun eksyä sinun käskyistäs.

Ps. 119:47 Minä iloitsen sinun käskyistäsi, jotka ovat minulle rakkaat.

Ps 119:47. Ja iloitsen sinun käskyistäs, joita minä rakastan,

9. Minun sieluni ikävöitsee sinua yöllä, minun henkeni sisimmässäni etsii sinua varhain; sillä kun sinun tuomiosi kohtaavat maata, oppivat maanpiirin asukkaat vanhurskautta.

9. Minä halajan sinua sydämestäni yöllä, minun henkeni valvoo myös minussa varhain sinun tykös*; sillä kussa sinun oikeutes maakunnassa on, niin maan piirin asuvaiset oppivat vanhurskautta.

Ps. 63:7 kun minä vuoteessani sinua muistan ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä.

Ps 63:7. Kuin minä vuoteeseni lasken, niin minä muistan sinua: kuin minä herään, niin minä puhun sinusta.

Ps. 88:14 Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.

Ps 130:6. Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

Ps. 130:6 Minun sieluni odottaa Herraa hartaammin kuin vartijat aamua, kuin vartijat aamua.

10. Jos jumalaton saa armon, ei hän opi vanhurskautta; oikeuden maassa hän tekee vääryyttä eikä näe Herran korkeutta.

10. Mutta ehkä jumalattomille armoja tarittaisiin, niin ei he opi kuitenkaan vanhurskautta*, vaan tekevät ainoastaan pahaa oikeuden maalla; sillä ei he näe+ Herran kunniaa.

Neh 9:20. Ja sinä annoit heille hyvän henkes* opettamaan heitä; et sinä myös kieltänyt mannaas+ heidän suustansa, ja sinä annoit heille vettä heidän janossansa.

Neh 9:26. Mutta he tulivat tottelemattomiksi ja vastahakoisiksi sinua vastaan, ja heittivät sinun lakis selkänsä taa, ja tappoivat sinun prophetas, jotka heidän edessänsä todistivat, että he olisivat kääntyneet sinun tykös; ja he suuresti häpäisivät sinua.

Jes 66:4. Sen tähden tahdon minä myös valita heidän pilkkansa, ja jota he pelkäävät, sen saatan minä heidän päällensä; sen tähden että minä kutsuin, ja ei kenkään vastannut*, minä puhuin, ja ei he kuulleet. Ja he tekivät pahaa minun silmäini edessä, ja valitsivat, jota en minä tahtonut.

Ps 36:2. Se on sydämestäni sanottu jumalattomain menosta: ei he ensinkään Jumalaa pelkää.

Rom 3:18. Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä.

11. Herra, sinun kätesi on kohotettu, mutta he eivät sitä näe. He saakoot häpeäksensä nähdä sinun kiivautesi kansan puolesta; kuluttakoon heidät tuli, joka sinun vihollisesi kuluttaa.

11. Herra, sinun kätes on ylennetty, vaan ei he sitä näe; mutta kuin he sen nähdä saavat, niin he häpiään tulevat kansan kiivaudesta, ja vielä sitte tuli sinun vihollises kuluttaa.

12. Herra, sinä saatat meille rauhan, sillä myös kaikki meidän tekomme olet sinä tehnyt.

12. Mutta sinä, Herra, saatat meille rauhan; sillä kaikki, mitä me toimitamme, olet sinä meille antanut.

13. Herra, meidän Jumalamme, meitä ovat vallinneet muut herrat, et sinä; sinua yksin me ylistämme, sinun nimeäsi.

13. Herra meidän Jumalamme: muut herrat tosin meitä myös vallitsevat paitsi sinua; mutta me muistamme ainoastaan kuitenkin sinussa sinun nimeäs.

14. Kuolleet eivät virkoa eloon, vainajat eivät nouse: niin sinä olet heille kostanut, tuhonnut heidät ja hävittänyt kaiken heidän muistonsa.

14. Ei kuolleet eläviksi tule (a) ja nukkuneet ei nouse; sillä sinä olet heitä etsinyt ja hävittänyt, ja kaiken heidän muistonsa kadottanut. (a) Nim. tähän elämään.

5 Moos. 32:26 Minä sanoisin: 'Minä puhallan heidät pois, hävitän heidän muistonsa ihmisten seasta',

Job 14:14 Kun mies kuolee, virkoaako hän jälleen henkiin? Minä vartoaisin kaikki sotapalvelukseni päivät, kunnes pääsyvuoroni joutuisi.

Job 18:17 Hänen muistonsa katoaa maasta, eikä hänen nimeänsä kadulla mainita.

Ps. 88:11 Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? Sela.

15. Sinä olet lisännyt kansan, Herra, olet lisännyt kansan, olet kunniasi näyttänyt, olet laajentanut kaikki maan rajat.

15. Mutta sinä, Herra, olet lisännyt kansaa, sinä Herra olet lisännyt kansaa, sinä olet kunnialliseksi tullut; sinä olet pannut heitä kauvas maailman ääriin.

Ps 19:5. Heidän nuoransa käy ulos kaikkiin maihin, ja heidän puheensa maailman ääreen asti*: auringolle hän pani majan heissä.

Ap. T 1:8. Vaan teidän pitää saaman Pyhän Hengen voiman*, joka on tuleva teidän päällenne, ja teidän pitää minun todistajani oleman+, sekä Jerusalemissa, että koko Juudeassa ja Samariassa, ja sitte maailman ääreen.

Kol 1:6. Joka teidän tykönne tullut on, niin kuin myös kaikkeen maailmaan, ja hedelmän kantaa*, niin kuin teissäkin hamasta siitä päivästä, jona te sen kuulleet olette ja Jumalan armon totuudessa tunsitte;

16. Herra, ahdistuksessa he etsivät sinua, vuodattivat hiljaisia rukouksia, kun sinä heitä kuritit.

16. Herra, kuin tuska tulee, niin sinua etsitään: koskas heitä kuritat, niin he parkuvat surkiasti.

Ps. 18:7 Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani; hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, ja minun huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa.

2 Sam 22:7. Jos joku antaa lähimmäisellensä rahaa, eli muuta kalua kätköön, ja se varastetaan hänen huoneestansa: jos se varas löydetään, niin hänen pitää sen kaksikertaisesti maksaman.

Ps. 77:3 Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli.

Ps 86:7. Tuskassani minä sinua rukoilen, ettäs minun kuulisit.

Hoos. 5:15 Minä menen takaisin paikoilleni, kunnes he ovat syystänsä kärsineet ja etsivät minun kasvojani: ahdistuksessansa he minua etsivät.

17. Niinkuin raskas vaimo, joka on synnyttämäisillään, vääntelehtii ja huutaa kivuissansa, niin me olimme sinun edessäsi, Herra.

17. Niin kuin raskaalla vaimolla, kuin hän synnyttämällänsä on, on ahdistus, ja hän parkuu kivullansa, niin meille myös tapahtuu, Herra, sinun kasvois edessä.

Joh 16:21. Kuin vaimo synnyttää, niin hänellä on kipu, sillä hänen hetkensä tuli; mutta kuin hän on lapsen synnyttänyt, niin ei hän enään muista vaivaansa ilon tähden, että ihminen on syntynyt maailmaan.

Joh 16:22. Niin teillä on myös nyt murhe; mutta minä tahdon teitä jällensä nähdä, ja teidän sydämenne on iloitseva, ja ei kenenkään pidä teidän iloanne teiltä ottaman pois.

18. Me olimme raskaina, vääntelehdimme, mutta oli niinkuin olisimme synnyttäneet tuulta: emme saaneet aikaan pelastusta maalle, maanpiirin asukkaat eivät ilmoille päässeet.

18. Me olemme raskaat ja meillä on kipu, niin kuin tuulen synnyttäväisellä; emme kuitenkaan voi maata auttaa, eikä maan piirin asuvaiset tahtoneet langeta.

19. Mutta sinun kuolleesi virkoavat eloon, minun ruumiini nousevat ylös. Herätkää ja riemuitkaa, te jotka tomussa lepäätte, sillä sinun kasteesi on valkeuksien kaste, ja maa tuo vainajat ilmoille.

19. Mutta sinun kuollees elävät, ja minun kuolleet ruumiini nousevat jälleen kuolleista. Herätkäät ja kerskatkaat te, jotka makaatte maan alla; sillä sinun kastees on viheriäisen kedon kaste, ja maa on kuolleet itsestänsä antava.

Hes. 37:3 Niin hän sanoi minulle: Ihmislapsi, voivatkohan nämä luut tulla eläviksi? Mutta minä sanoin: Herra, Herra, sinä sen tiedät.

Hes 37:3. Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen poika, luuletkos nämät luut jälleen eläväksi tulevan? Ja minä sanoin: sinä Herra, Herra sen tiedät.

2Makk 7:9 Ollessaan jo aivan viimeisillään hän sanoi: "Sinä konna, sinä riistät meiltä tämän ajallisen elämän, mutta maailman kuningas herättää meidät, jotka kuolemme hänen lakinsa puolesta, uuteen, iankaikkiseen elämään."

Hes 37:5. Näin sanoo Herra, Herra näistä luista: katso, minä annan tulla teihin hengen, ja teidän pitää eläväksi tuleman.

Dan 12:2. Ja monta, jotka maan tomussa makaavat, heräävät (a), muutamat ijankaikkiseen elämään ja muutamat ijankaikkiseen pilkkaan ja häpiään.

Joh 5:25. Totisesti, totisesti sanon minä teille: hetki tulee, ja nyt jo on, että kuolleet* saavat kuulla Jumalan Pojan äänen; ja jotka sen kuulevat, ne saavat elää.

20. Mene, kansani, kammioihisi ja sulje ovet jälkeesi, lymyä hetkinen, kunnes viha on ohitse mennyt.

20. Mene, kansani, ja käy sisälle kammioos, ja sulje sinun oves jälkees; lymytä sinus silmänräpäykseksi, niin kauvan kuin viha käy ylitse.

Ps. 30:6 Sillä silmänräpäyksen kestää hänen vihansa, eliniän hänen armonsa; ehtoolla on itku vieraana, mutta aamulla ilo.

Job 14:13. O jospa sinä minun hautaan kätkisit ja peittäisit minun, niin kauvan kuin vihas menis pois*, ja asettaisit minulle määrän muistaakses minua.

Ps 30:6. Sillä hänen vihansa viipyy silmänräpäyksen*, ja hän ihastuu elämästä: ehtoona on itku, mutta aamulla ilo.

21. Sillä katso, Herra lähtee asuinsijastaan kostamaan maan asukkaille heidän pahat tekonsa, ja maa paljastaa verivelkansa eikä surmattujansa enää peitä.

21. Sillä katso, Herra on käyvä ulos siastansa* etsimään+ maan asuvaisten pahuutta heidän päällensä; niin että maa ilmoittaa heidän verensä, ja ei niitä enää peitä, jotka hänessä tapetut ovat.

1 Moos. 4:10 Ja hän sanoi: Mitä olet tehnyt? Kuule, veljesi veri huutaa minulle maasta.

Miik 1:3. Katso, Herra lähtee siastansa, astuu alas* ja polkee maan korkeuksia+:

Saarn. 12:14 Sillä Jumala tuo kaikki teot tuomiolle, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tai pahaa.

Saarn 12:14. Sillä Jumala tuottaa tuomiolle kaikki salatut työt*, joko ne ovat hyvät eli pahat.

Miika 1:3 Sillä katso, Herra lähtee asumuksestaan, astuu alas ja polkee maan kukkuloita.

Matt 16:27. Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kunniassa enkelittensä kanssa*, ja silloin hän maksaa kullekin töittensä jälkeen+.

Matt. 16:27 Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.

Matt. 23:35 että teidän päällenne tulisi kaikki se vanhurskas veri, joka maan päällä on vuodatettu vanhurskaan Aabelin verestä Sakariaan, Barakiaan pojan, vereen asti, jonka te tapoitte temppelin ja alttarin välillä.