4 luku

Paavali osoittaa, että me Kristuksen lunastuksen kautta olemme vapahdetut lain orjuudesta ja saaneet Jumalan lasten oikeuden 1 – 7, nuhtelee galatalaisia siitä, että he jälleen rupeavat orjailemaan maailman alkeisvoimien alla 8 – 11, ja kehoittaa heitä tulemaan hänen kaltaisikseen ja pysymään erillään eksyttäjistä 12 – 20 Lain orjuuden ja evankeliumin vapauden vertauskuvina ovat Haagar ja Saara 21 – 31.

1 Mutta minä sanon: niin kauan kuin perillinen on alaikäinen, ei hän missään kohden eroa orjasta, vaikka hän onkin kaiken herra;

1 Mutta minä sanon: niin kauan kuin perillinen on alaikäinen, hän ei missään suhteessa eroa orjasta, vaikka on kaiken herra,

1. Mutta minä sanon: niin kauvan kuin perillinen on lapsi, ei ole hänen ja palvelian välillä eroitusta, vaikka hän on kaiken tavaran herra;

1. MUtta minä sanon: nijn cauwan cuin perillinen on lapsi ei ole hänen ja palwelian wälillä eroitusta waicka hän on caiken tawaran Herra

1. MUtta mine sanon/ Nincauuan quin Periline' on Lapsi/ ei ole Henen ia Paluelian keskenä ychten eroitusta/ waicka hen ombi HErra ylitze caiken Tauaran/ (Mutta minä sanon/ Niin kauan kuin perillinen on lapsi/ ei ole hänen ja palwelijan keskenä yhtään eroitusta/ waikka hän ompi Herra ylitse kaiken tawaran/)

1. Λέγω δέ, ἐφ’ ὅσον χρόνον ὁ κληρονόμος νήπιός ἐστιν, οὐδὲν διαφέρει δούλου, κύριος πάντων ὤν,

1. λεγω δε εφ οσον χρονον ο κληρονομος νηπιος εστιν ουδεν διαφερει δουλου κυριος παντων ων 1. lego de ef oson chronon o kleronomos nepios estin oυden diaferei doυloυ kυrios panton on

1 But I am saying inasmuch time as the heir is an infant, he carries nothing (of) more-value-than (that) of a bondservant, (though) being lord of all;

1. Now I say, That the heir, as long as he is a child, differeth nothing from a servant, though he be lord of all;

1. Ich sage aber: Solange der Erbe unmündig ist, so ist zwischen ihm und einem Knecht kein Unterschied, ob er wohl ein Herr ist aller Güter;

1. MAS digo: Entre tanto que el heredero es niño, en nada difiere del siervo, aunque es señor de todo.

1 Еще скажу: наследник, доколе в детстве, ничем не отличается от раба, хотя и господин всего:

2 vaan hän on holhoojain ja huoneenhaltijain alainen isän määräämään aikaan asti.

2 vaan hän on holhoojain ja huoneenhaltijain alainen isän määräämään aikaan asti.

2. Vaan hän on esimiesten ja haltiain hallussa, isältä määrättyyn aikaan asti.

2. Waan hän on Esimiesten ja haldiain hallus haman Isäldä määrättyn aican asti.

2. Waan hen on Edhustosmiesten ia Edesseisouain Hallusa hama' sihen Iselde märettyhyn aican asti. (Waan hän on edustusmiesten ja edessä seisowain hallussa hamaan siihen Isältä määrättyhyn aikaan asti.)

2. ἀλλὰ ὑπὸ ἐπιτρόπους ἐστὶ καὶ οἰκονόμους ἄχρι τῆς προθεσμίας τοῦ πατρός.

2. αλλα υπο επιτροπους εστιν και οικονομους αχρι της προθεσμιας του πατρος 2. alla υpo epitropoυs estin kai oikonomoυs achri tes prothesmias toυ patros

2 but is under commissioners and stewards till the appointed-day of the father.

2. But is under tutors and governors until the time appointed of the father.

2. sondern er ist unter den Vormündern und Pflegern bis auf die Zeit, die der Vater bestimmt hat.

2. Ántes está debajo de la mano de tutores y curadores hasta el tiempo señalado por el padre.

2 он подчинен попечителям и домоправителям до срока, отцом назначенного .

3 Samoin mekin; kun olimme alaikäisiä, olimme orjuutetut maailman alkeisvoimien alle.

3 Niin mekin, kun olimme alaikäisiä, olimme orjuutetut maailman alkeisvoimien alaisuuteen.

3. Niin myös me, kuin me olimme lapset, niin me olimme vaaditut orjuuteen ulkonaisten säätyin alle.

3. Nijn myös me cosca me olimma lapset nijn me olimma waaditut ulconaisten säätyin ala.

3. Nin mös me/ coska me olima Lapset/ nin me olima ahdhistetud wlconaiste' Sätydhen alla. (Niin myös me/ koska me olimme lapset/ niin me olimme ahdistetut ulkonaisten säätyjen alla.)

3. οὕτω καὶ ἡμεῖς, ὅτε ἦμεν νήπιοι, ὑπὸ τὰ στοιχεῖα τοῦ κόσμου ἦμεν δεδουλωμένοι·

3. ουτως και ημεις οτε ημεν νηπιοι υπο τα στοιχεια του κοσμου ημεν δεδουλωμενοι 3. oυtos kai emeis ote emen nepioi υpo ta stoicheia toυ kosmoυ emen dedoυlomenoi

3 So also, when we were infants, we were enslaved under the fundamental principles of the world.

3. Even so we, when we were children, were in bondage under the elements of the world:

3. Also auch wir, da wir unmündig waren, waren wir gefangen unter den äußerlichen Satzungen.

3. Así también nosotros, cuando éramos niños, estábamos sujetos a servidumbre debajo de los elementos del mundo.

3 Так и мы, доколе были в детстве, были порабощены вещественным началам мира;

4 Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen,

4 Mutta kun aika täyttyi, Jumala lähetti Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaisena syntyneen,

4. Mutta koska aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, syntyneen vaimosta, lain alaiseksi tehdyn,

4. Mutta cosca aica oli täytetty lähetti Jumala Poicans syndynen waimosta Lain alaisexi tehdyn että hän ne jotca Lain alaiset olit lunastais.

4. Mutta coska aica oli teutetty/ wloslehetti Jumala hene' Poiansa syndyneen Waimosta/ ia Lain alaisexi techtyn/ Ette hen ne iotca Lain alaiset olit/ lunastais/ (Mutta koska aika oli täytetty/ uloslähetti Jumala hänen poikansa syntyneen waimosta/ ja lain alaiseksi tehdyn/ Että hän ne jotka lain alaiset olit/ lunastaisi/)

4. ὅτε δὲ ἦλθε τὸ πλήρωμα τοῦ χρόνου, ἐξαπέστειλεν ὁ Θεὸς τὸν υἱὸν αὐτοῦ, γενόμενον ἐκ γυναικός, γενόμενον ὑπὸ νόμον,

4. οτε δε ηλθεν το πληρωμα του χρονου εξαπεστειλεν ο θεος τον υιον αυτου γενομενον εκ γυναικος γενομενον υπο νομον 4. ote de elthen to pleroma toυ chronoυ eksapesteilen o theos ton υion aυtoυ genomenon ek gυnaikos genomenon υpo nomon

4 But when the fullness of the time came, God sent forth his Son, born out of a woman, born under (the) law,

4. But when the fulness of the time was come, God sent forth his Son, made of a woman, made under the law,

4. Da aber die Zeit erfüllet ward, sandte Gott seinen Sohn, geboren von einem Weibe und unter das Gesetz getan,

4. Mas venido el cumplimiento del tiempo, Dios envió a su Hijo, hecho de mujer, hecho debajo de la ley;

4 но когда пришла полнота времени, Бог послал Сына Своего(Единородного), Который родился от жены, подчинился закону,

5 lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan.

5 lunastamaan lain alaiset, jotta me saisimme lapseuden.

5. Että hän ne, jotka lain alaiset olivat, lunastais, että me hänen lapsiksensa luettaisiin.

5. Että me hänen lapsixens luetaisin.

5. Ette me henen Lapsixens pidheis luettama' (Että me hänen lapsiksen pitäisi luettaman.)

5. ἵνα τοὺς ὑπὸ νόμον ἐξαγοράσῃ, ἵνα τὴν υἱοθεσίαν ἀπολάβωμεν.

5. ινα τους υπο νομον εξαγοραση ινα την υιοθεσιαν απολαβωμεν 5. ina toυs υpo nomon eksagorase ina ten υiothesian apolaβomen

5 in order that he might buy those up who were under (the) law, in order that we might receive the sonship(.)

5. To redeem them that were under the law, that we might receive the adoption of sons.

5. auf daß er die, so unter dem Gesetz waren, erlöste, daß wir die Kindschaft empfingen.

5. Para que redimiese los que estaban debajo de la ley, a fin de que recibiésemos la adopción de hijos.

5 чтобы искупить подзаконных, дабы нам получить усыновление.

6 Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!"

6 Ja koska olette lapsia, Jumala on lähettänyt sydämeenne* Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba, Isä!"

6. Mutta että te olette lapset, lähetti Jumala Poikansa Hengen teidän sydämiinne, joka huutaa: Abba, rakas Isä!

6. Mutta että te oletta lapset lähetti Jumala Poicans Hengen teidän sydämihin joca huuta Abba racas Isä.

6. Mutta ette te nyt Lapset oletta/ wloslehetti Jumala henen Poians Hengen teiden sydhemihin/ ioca hwta/ Abba/ racas Ise. (Mutta että te nyt lapset olette/ ulos lähetti Jumala hänen Poikanss Hengen teidän sydämihin/ joka huutaa/ Abba/ rakas Isä.)

6. Ὅτι δέ ἐστε υἱοί, ἐξαπέστειλεν ὁ Θεὸς τὸ Πνεῦμα τοῦ υἱοῦ αὐτοῦ εἰς τὰς καρδίας ἡμῶν, κρᾶζον· ἀββᾶ ὁ πατήρ.

6. οτι δε εστε υιοι εξαπεστειλεν ο θεος το πνευμα του υιου αυτου εις τας καρδιας υμων κραζον αββα ο πατηρ 6. oti de este υioi eksapesteilen o theos to pneυma toυ υioυ aυtoυ eis tas kardias υmon krazon aββa o pater

6 And because you° are sons, God sent forth the Spirit of his Son into your hearts, crying, Abba, Father.

6. And because ye are sons, God hath sent forth the Spirit of his Son into your hearts, crying, Abba, Father.

6. Weil ihr denn Kinder seid, hat Gott gesandt den Geist seines Sohnes in eure Herzen, der schreit: Abba, lieber Vater!

6. Y por cuanto sois hijos, envió Dios el Espíritu de su Hijo en vuestros corazones, el cual clama: Abba. Padre.

6 А как вы – сыны, то Бог послал в сердца ваши Духа Сына Своего, вопиющего: „Авва, Отче!"

7 Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta.

7 Et siis enää ole orja, vaan lapsi, mutta jos olet lapsi, olet myös *Jumalan perillinen Kristuksen ansiosta*.

7. Niin ei silleen ole orja, vaan poika; mutta jos poika, niin myös Jumalan perillinen Kristuksen kautta.

7. Nijn ei sillen ole orja waan lapsia: mutta jos lapsia nijn he owat Jumalan perilliset Christuxen cautta.

7. Nin eipe nyt sillen yxiken Oria ole/ waan auio Lapset/ Mutta ios he Lapset ouat/ Nin he mös ouat Jumalan Periliset Christusen cautta. (Niin eipä nyt silleen yksikään orja ole/ waan awiolapset/ Mutta jos he lapset owat/ Niin he myös owat Jumalan perilliset Kristuksen kautta.)

7. ὥστε οὐκέτι εἶ δοῦλος, ἀλλ’ υἱός· εἰ δὲ υἱός, καὶ κληρονόμος Θεοῦ διὰ Χριστοῦ.

7. ωστε ουκετι ει δουλος αλλ υιος ει δε υιος και κληρονομος θεου δια χριστου 7. oste oυketi ei doυlos all υios ei de υios kai kleronomos theoυ dia christoυ

7 So-that you are no longer a bondservant, but a son, and if a son, then an heir of God through Christ.

7. Wherefore thou art no more a servant, but a son; and if a son, then an heir of God through Christ.

7. Also ist nun hier kein Knecht mehr, sondern eitel Kinder; sind's aber Kinder, so sind's auch Erben Gottes durch Christum.

7. Así que ya no eres más siervo, sino hijo; y si hijo, también heredero de Dios por Cristo.

7 Посему ты уже не раб, но сын; а если сын, то и наследник Божий через Иисуса Христа.

8 Mutta silloin, kun ette tunteneet Jumalaa, te palvelitte jumalia, jotka luonnostaan eivät jumalia ole.

8 Mutta silloin, kun ette tunteneet Jumalaa, palvelitte niitä, jotka luonnostaan eivät ole jumalia.

8. Mutta sillä ajalla, koska ette Jumalaa tunteneet, palvelitte te niitä, jotka ei luonnostansa jumalat olleetkaan.

8. MUtta sillä ajalla cosca et te Jumalata tundenet palwelitta te nijtä jotca ei luonnostans jumalat olletcan.

8. Mutta sille aijalla coska te Jumalata ette tundeneet/ paluelitta te nijte iotca loonnostans eiuet Jumalat ollet. (Mutta sillä ajalla koska te Jumalata ette tunteneet/ palwelitte te niitä jotka luonnostansa eiwät jumalat olleet.)

8. Ἀλλὰ τότε μὲν οὐκ εἰδότες Θεὸν ἐδουλεύσατε τοῖς μὴ φύσει οὖσι θεοῖς·

8. αλλα τοτε μεν ουκ ειδοτες θεον εδουλευσατε τοις μη φυσει ουσιν θεοις 8. alla tote men oυk eidotes theon edoυleυsate tois me fυsei oυsin theois

8 But indeed (back) then, not knowing God, you° were enslaved to those who by nature are not gods.

8. Howbeit then, when ye knew not God, ye did service unto them which by nature are no gods.

8. Aber zu der Zeit, da ihr Gott nicht erkanntet, dientet ihr denen, die von Natur nicht Götter sind.

8. Empero entónces, cuando no conocíais a Dios, servíais a los que por naturaleza no son dioses;

8 Но тогда, не знав Бога, вы служили богам ,которые в существе не боги.

9 Nyt sitävastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla?

9 Nyt sen sijaan, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan — paremminkin: kun Jumala tuntee teidät — kuinka käännytte jälleen noitten heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joitten orjina taas uudestaan tahdotte olla?

9. Mutta nyt, sittekuin te Jumalan tunnette ja tosin enemmin Jumalalta tutut olette, kuinka te siis käännytte jälleen heikkoihin ja köyhiin säätyihin, joita te vasta-uudesta palvella tahdotte?

9. Mutta sijttecuin te Jumalan tundenet oletta ( ja paljo enämmin te Jumalalda tutut oletta ) cuinga te sijs teidän käännätte jällens heickoin ja köyhijn säätyihin joita te wastudest palwella tahdotta?

9. Mutta nyt sittequin te Jumalan tundenut oletta (ia palio enemin te Jumalalda tutudh oletta) Quinga te sis teiten iellenskienette ninen Heickoin ia taruitzepain Säätydhen tyge/ ioita te taas wastwdhesta caiketi tahdhotta paluella? (Mutta nyt sitten kuin te Jumalan tuntenut olette (ja paljo enemmin te Jumalalta tutut olette) Kuinka te siis teitän jällens käännätte niiden heikkoin ja tarwitsewain säätyjen tykö/ joita te taas wastuudesta kaiketi tahdotte palwella?)

9. νῦν δὲ γνόντες Θεόν, μᾶλλον δὲ γνωσθέντες ὑπὸ Θεοῦ, πῶς ἐπιστρέφετε πάλιν ἐπὶ τὰ ἀσθενῆ καὶ πτωχὰ στοιχεῖα, οἷς πάλιν ἄνωθεν δουλεύειν θέλετε;

9. νυν δε γνοντες θεον μαλλον δε γνωσθεντες υπο θεου πως επιστρεφετε παλιν επι τα ασθενη και πτωχα στοιχεια οις παλιν ανωθεν δουλευειν θελετε 9. nυn de gnontes theon mallon de gnosthentes υpo theoυ pos epistrefete palin epi ta asthene kai ptocha stoicheia ois palin anothen doυleυein thelete

9 But now having known God, but rather having been known by God, how are you° turning back again to the weak and poor fundamental principles? Do you° again wish to be enslaved to these anew?

9. But now, after that ye have known God, or rather are known of God, how turn ye again to the weak and beggarly elements, whereunto ye desire again to be in bondage?

9. Nun ihr aber Gott erkannt habt, ja vielmehr von Gott erkannt seid, wie wendet ihr euch denn wiederum zu den schwachen und dürftigen Satzungen, welchen ihr von neuem an dienen wollt?

9. Mas ahora habiendo conocido a Dios, o más bien siendo conocidos de Dios, ¿cómo es que os volvéis de nuevo a los flacos y necesitados rudimentos, a los cuales queréis volver a servir?

9 Ныне же, познав Бога, или, лучше, получив познание от Бога, для чего возвращаетесь опять к немощным и бедным вещественным началам и хотите еще снова поработить себя им?

10 Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista.

10 Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja määräajoista*

10. Te otatte vaarin päivistä, ja kuukausista, ja ajoista, ja vuosista.

10. Te otatte waarin päiwäst ja Cuucaudest ja juhlast ja wuoden ajast:

10. Te waarinotat Peiuest ia Cwcaudest/ ia Juhlast ia wodhenaijasta/ (Te waarin otat päiwästä ja kuukaudesta/ ja juhlasta ja wuodenajasta/)

10. ἡμέρας παρατηρεῖσθε καὶ μῆνας καὶ καιροὺς καὶ ἐνιαυτούς;

10. ημερας παρατηρεισθε και μηνας και καιρους και ενιαυτους 10. emeras paratereisthe kai menas kai kairoυs kai eniaυtoυs

10 You° yourselves observe days and months and seasons and years.

10. Ye observe days, and months, and times, and years.

10. Ihr haltet Tage und Monate und Feste und Jahre.

10. Guardáis dias, y meses, y tiempos, y años.

10 Наблюдаете дни, месяцы, времена и годы.

11 Minä pelkään teidän tähtenne, että olen ehkä turhaan teistä vaivaa nähnyt.

11 Pelkään tähtenne, etten vain ole turhaan nähnyt teistä vaivaa.

11. Minä pelkään teidän tähtenne, etten minä turhaan olisi teidän tähtenne työtä tehnyt.

11. Minä pelkän teitä etten minä turhan olis teidän tähtenne työtä tehnyt.

11. Mine pelken teiste/ ettei mine ole lehes turhan teiden cochtan tötetehnyt. (Minä pelkään teistä/ ettei minä ole lähes turhaan teidän kohtaan työtä tehnyt.)

11. φοβοῦμαι ὑμᾶς μήπως εἰκῆ κεκοπίακα εἰς ὑμᾶς.

11. φοβουμαι υμας μηπως εικη κεκοπιακα εις υμας 11. foβoυmai υmas mepos eike kekopiaka eis υmas

11 I fear for you°, lest (somehow) I have vainly labored toward you°.

11. I am afraid of you, lest I have bestowed upon you labour in vain.

11. Ich fürchte für euch, daß ich vielleicht umsonst an euch gearbeitet habe.

11. Miedo tengo de vosotros, de que no haya yo trabajado en vano en vosotros.

11 Боюсь за вас, не напрасно ли я трудился у вас.

12 Tulkaa minun kaltaisikseni, koska minäkin olen tullut teidän kaltaiseksenne, veljet, minä pyydän sitä teiltä. Ette ole minua mitenkään loukanneet.

12 Pyydän teitä, veljet: olkaa niin kuin minä, koska minäkin olen niin kuin te. Ette ole millään tavoin tehneet minulle vääryyttä.

12. Olkaat niinkuin minä olen, että minäkin olen niinkuin te. Rakkaat veljet! minä rukoilen teitä: ette ole mitään minua vastaan tehneet;

12. Olcat nijncuin minä olen että minäkin olen nijncuin te.

12. Olcatta ninquin mine olen/ ette mine olen ninquin te. (Olkaatte niinkuin minä olen/ että minä olen niinkuin te.)

12. Γίνεσθε ὡς ἐγώ, ὅτι κἀγὼ ὡς ὑμεῖς, ἀδελφοί, δέομαι ὑμῶν. οὐδέν με ἠδικήσατε.

12. γινεσθε ως εγω οτι καγω ως υμεις αδελφοι δεομαι υμων ουδεν με ηδικησατε 12. ginesthe os ego oti kago os υmeis adelfoi deomai υmon oυden me edikesate

12 Brethren, I beseech of you°, become like I (am), because I (have) also (become) like you° (are). You° wronged me (in) nothing;

12. Brethren, I beseech you, be as I am; for I am as ye are: ye have not injured me at all.

12. Seid doch wie ich; denn ich bin wie ihr. Liebe Brüder, ich bitte euch. Ihr habt mir kein Leid getan.

12. Os ruego, hermanos, que seais como yo; porque yo soy como vosotros: ningún agravio me habéis hecho.

12 Прошу вас, братия, будьте, как я, потому что и я, как вы. Вы ничем не обидели меня:

13 Tiedättehän, että ruumiillinen heikkous oli syynä siihen, että minä ensi kerralla julistin teille evankeliumia,

13 Mutta tiedätte, että ensi kerran julistin teille ilosanomaa ruumiillisesti heikkona.

13. Mutta te tiedätte, että minä olen lihan heikkoudessa teille ensisti evankeliumia saarnannut,

13. Rackat weljet minä rucoilen teitä et te ole mitän minua wastan tehnet. Te tiedätte että minä olen lihan heickoudes teille ensist Evangeliumi saarnannut

13. Rackat Weliet (Mine rucolen teite) ette te miten ole minua wastan tehnyet. Te tiedhette/ ette mine olen Lihan heickoudhen cautta teille ensiste sarnanut Euangelium/ (Rakkaat weljet (Minä rukoilen teitä/ että te mitään ole minua wastaan tehneet. Te tiedätte/ että minä olen lihan heikkouden kautta teille ensisti saarnannut ewankelium/)

13. οἴδατε δὲ ὅτι δι’ ἀσθένειαν τῆς σαρκὸς εὐηγγελισάμην ὑμῖν τὸ πρότερον,

13. οιδατε δε οτι δι ασθενειαν της σαρκος ευηγγελισαμην υμιν το προτερον 13. oidate de oti di astheneian tes sarkos eυeggelisamen υmin to proteron

13 but you° know that I myself proclaimed the good-news to you° beforehand because of a weakness of the flesh.

13. Ye know how through infirmity of the flesh I preached the gospel unto you at the first.

13. Denn ihr wisset, daß ich euch in Schwachheit nach dem Fleisch das Evangelium gepredigt habe zum erstenmal.

13. Vosotros sabéis, que en flaqueza de la carne os anuncié el evangelio al principio.

13 знаете, что, хотя я в немощи плоти благовествовал вам в первый раз,

14 ja tiedätte, mikä kiusaus teillä oli minun ruumiillisesta tilastani; ette minua halveksineet ettekä vieroneet, vaan otitte minut vastaan niinkuin Jumalan enkelin, jopa niinkuin Kristuksen Jeesuksen.

14 Ette kuitenkaan halveksineet ettekä vieroksuneet koettelemustani,* joka oli lihassani, vaan olitte minut vastaan niin kuin Jumalan enkelin, niin kuin Kristuksen Jeesuksen.

14. Ja minun kiusaustani, jota minä lihan puolesta kärsin, ette ole katsoneet ylön ettekä hyljänneet, vaan korjasitte minun niinkuin Jumalan enkelin, niinkuin Kristuksen Jesuksen.

14. Ja minun kiusaustani cuin minä lihan puolesta kärsin et te ole ylöncadzonet etkä hyljännet waan corjaisitta minun nijncuin Jumalan Engelin Ja nijncuin Christuxen Jesuxen.

14. ia minun Kiusauxen ionga mine kerssin Lihan polesta/ eipe te ole ylencatzoneet eike hyliennet/ Waan ninquin Jumalan Engelin te minun coriasitta/ (ja minun kiusauksen jonka minä kärsin lihan puolesta/ eipä te ole ylenkatsoneet eikä hyljänneet/ Waan niinkuin Jumalan enkelin te minut korjasitte/)

14. καὶ τὸν πειρασμόν μου τὸν ἐν τῇ σαρκί μου οὐκ ἐξουθενήσατε οὐδὲ ἐξεπτύσατε, ἀλλ’ ὡς ἄγγελον Θεοῦ ἐδέξασθέ με, ὡς Χριστὸν Ἰησοῦν.

14. και τον πειρασμον μου τον εν τη σαρκι μου ουκ εξουθενησατε ουδε εξεπτυσατε αλλ ως αγγελον θεου εδεξασθε με ως χριστον ιησουν 14. kai ton peirasmon moυ ton en te sarki moυ oυk eksoυthenesate oυde ekseptυsate all os aggelon theoυ edeksasthe me os christon iesoυn

14 And you° did not scorn, nor did you° spurn my test, which (was) in my flesh; but you° accepted me as a messenger of God, (even) as Christ Jesus.

14. And my temptation which was in my flesh ye despised not, nor rejected; but received me as an angel of God, even as Christ Jesus.

14. Und meine Anfechtungen, die ich leide nach dem Fleisch, habt ihr nicht verachtet noch verschmäht; sondern wie ein Engel Gottes nahmet ihr mich auf, ja wie Christum Jesum.

14. Empero mi tentación que fué en mi carne no desechasteis ni menospreciasteis; ántes me recibisteis como a un ángel de Dios, como al mismo Cristo Jesús.

14 но вы не презрели искушения моего во плоти моей и не возгнушались им , а приняли меня, как Ангела Божия, как Христа Иисуса.

15 Missä on nyt teiltä kerskaaminen onnestanne? Sillä minä annan teistä sen todistuksen, että te, jos se olisi ollut mahdollista, olisitte kaivaneet silmät päästänne ja antaneet minulle.

15 Mikä sitten oli onnellisuutenne? Sillä todistan teistä, että jos mahdollista te olisitte kaivaneet pois silmänne ja antaneet minulle.

15. Kuinka autuaat te silloin olitte! Minä olen teidän todistajanne, että jos se olis mahdollinen ollut, niin te olisitte teidän silmänne kaivaneet ulos ja minulle antaneet.

15. Cuinga autuat te silloin olitta? Minä olen teidän todistajan jos se olis mahdollinen ollut nijn te olisitta teidän silmänne uloscaiwanet ja minulle andanet.

15. Ja/ ninquin Christusen Iesusen. Mixi te silloin nin autuat olitta? Mine olen teiden Todhistaijan/ ios se olis mhadholinen ollut/ te olisitta teiden Silmen wloskaiuaneet/ ia minulle andaneet. (Ja/ niinkuin Kristuksen Jesuksen. Miksi te silloin niin autuaat olitte/ Minä olen teidän todistajain/ jos se oli mahdollinen ollut/ te olisitte teidän silmän ulos kaiwaneet/ ja minulle antaneet.)

15. τίς οὖν ἦν ὁ μακαρισμὸς ὑμῶν; μαρτυρῶ γὰρ ὑμῖν ὅτι εἰ δυνατὸν τοὺς ὀφθαλμοὺς ὑμῶν ἐξορύξαντες ἂν ἐδώκατέ μοι.

15. τις ουν ην ο μακαρισμος υμων μαρτυρω γαρ υμιν οτι ει δυνατον τους οφθαλμους υμων εξορυξαντες αν εδωκατε μοι 15. tis oυn en o makarismos υmon martυro gar υmin oti ei dυnaton toυs ofthalmoυs υmon eksorυksantes an edokate moi

15 Therefore what was your good-fortune? For* I testify of you°, that, if possible, you° would have given your° eyes to me, having popped them out.

15. Where is then the blessedness ye spake of? for I bear you record, that, if it had been possible, ye would have plucked out your own eyes, and have given them to me.

15. Wie wart ihr dazumal so selig! ich bin euer Zeuge, daß, wenn es möglich gewesen wäre, ihr hättet eure Augen ausgerissen und mir gegeben.

15. ¿Dónde está, pues, vuestra bienaventuranza? porque yo os doy testimonio, que si hubiera sido posible, vuestros mismos ojos hubiérais sacado para dármelos.

15 Как вы были блаженны! Свидетельствую о вас, что, если бы возможно было, вы исторгли бы очи свои и отдали мне.

16 Onko minusta siis tullut teidän vihamiehenne sentähden, että minä puhun teille totuuden?

16 Onko minusta siis tullut vihamiehenne, kun puhun teille totuutta?

16. Olenko minä siis nyt teidän viholliseksenne tullut, että minä teille totuuden sanon?

16. Olengo minä sijs nyt teidän wihollisexen tullut että minä teille totuden sanon?

16. Olengo mine sis nyt tullut teiden Wiholisexi/ ette mine sanon teille totudhen? (Olenko minä siis nyt tullut teidän wiholliseksi/ että minä sanon teille totuuden?)

16. ὥστε ἐχθρὸς ὑμῶν γέγονα ἀληθεύων ὑμῖν;

16. ωστε εχθρος υμων γεγονα αληθευων υμιν 16. oste echthros υmon gegona aletheυon υmin

16 So-then have I become your° enemy, declaring the truth to you°?

16. Am I therefore become your enemy, because I tell you the truth?

16. Bin ich denn damit euer Feind geworden, daß ich euch die Wahrheit vorhalte?

16. ¿Me he hecho pues vuestro enemigo, diciéndoos la verdad?

16 Итак, неужели я сделался врагом вашим, говоря вам истину?

17 Heillä on intoa teidän hyväksenne, mutta ei oikeata; vaan he tahtovat eristää teidät, että teillä olisi intoa heidän hyväksensä.

17 He eivät oikeamielisesti osoita intoa puolestanne, vaan tahtovat eristää meidät,* jotta te osoittaisitte intoa heidän puolestaan.

17. Ei he teitä oikein kiivaudesta rakasta, vaan he tahtovat teitä minusta pois kääntää, että te heitä kiivaudessa rakastaisitte.

17. Ei he teitä wastan oikein kijwaele waan he tahtowat teitä minusta poiskäätä että te heitä kijwaisitte.

17. He kijuauat teite ei hyuesti/ waan he tachtouat teite poiskietä minusta/ ette te kijuaisitta heite. (He kiiwaawat teitä ei hywästi/ waan he tahtowat teitä pois kääntää minusta/ että te kiiwaisitte heitä.)

17. ζηλοῦσιν ὑμᾶς οὐ καλῶς, ἀλλὰ ἐκκλεῖσαι ὑμᾶς θέλουσιν, ἵνα αὐτοὺς ζηλοῦτε.

17. ζηλουσιν υμας ου καλως αλλα εκκλεισαι υμας θελουσιν ινα αυτους ζηλουτε 17. zeloυsin υmas oυ kalos alla ekkleisai υmas theloυsin ina aυtoυs zeloυte

17 They are zealous (for) you° (in) no good (way). But they wish to lock you° out (from us), in order that you° may be zealous for them.

17. They zealously affect you, but not well; yea, they would exclude you, that ye might affect them.

17. Sie eifern um euch nicht fein; sondern sie wollen euch von mir abfällig machen, daß ihr um sie eifern sollt.

17. Ellos tienen zelo por vosotros, mas no bien; ántes os quieren separar de nosotros para que vosotros tengáis zelo por ellos.

17 Ревнуют по вас нечисто, а хотят вас отлучить, чтобы вы ревновали по них.

18 On hyvä, jos osoitetaan intoa hyvässä asiassa aina, eikä ainoastaan silloin, kun minä olen teidän tykönänne.

18 On oikein osoittaa intoa hyvässä asiassa aina, eikä vain minun ollessani luonanne.

18. Kyllä kiivaten rakastaa hyvä on, aina hyvyydessä, ja ei ainoastaan silloin, kuin minä teidän tykönänne olen.

18. Kyllä kijwata hywä on jos se aina hywyden puoleen tapahtu ja ei ainoastans silloin cosca minä teidän tykönän olen.

18. Kylle hyue on kijuata/ ios se aina tapachtupi Hywuydhen polen/ ia ei waiuoin silloin coska mine teiden tykenen olen. (Kyllä hywä on kiiwata/ jos se aina tapahtuupi hywyyden puoleen/ ja ei waiwoin silloin koska minä teidän tykönän olen.)

18. καλὸν δὲ ζηλοῦσθαι ἐν καλῷ πάντοτε καὶ μὴ μόνον ἐν τῷ παρεῖναί με πρὸς ὑμᾶς.

18. καλον δε το ζηλουσθαι εν καλω παντοτε και μη μονον εν τω παρειναι με προς υμας 18. kalon de to zeloυsthai en kalo pantote kai me monon en to pareinai me pros υmas

18 But it is always good to be zealous in a good thing and not only while* I was present* with you°.

18. But it is good to be zealously affected always in a good thing, and not only when I am present with you.

18. Eifern ist gut, wenn's immerdar geschieht um das Gute, und nicht allein, wenn ich gegenwärtig bei euch bin.

18. Bueno es ser zelosos, mas en bien siempre; y no solamente cuando estoy presente con vosotros.

18 Хорошо ревновать в добром всегда, а не в моем только присутствии у вас.

19 Lapsukaiseni, jotka minun jälleen täytyy kivulla synnyttää, kunnes Kristus saa muodon teissä,

19 Lapsukaiseni, jotka jälleen kivulla synnytän kunnes Kristus saa muodon teissä:

19. Minun rakkaat lapseni, jotka minun täytyy vasta-uudesta kivulla synnyttää, siihenasti kuin Kristus teissä jonkun muodon sais!

19. Minun rackat lapseni jotca minun täyty wastaudest kiwulla synnyttä sijhenasti cuin Christus teisä jongun muodon sais.

19. Minun rackahat Lapseni/ iotca mine wastwdhest kiuun cansa iellenssynnyten/ sihenasti qin Christus teisse iongun moodhon sais. (Mutta rakkahat lapseni/ jotka minä wastuudesta kiwun kanssa jällens synnytin/ siihen asti kuin Kristus teissä jonkun muodon saisi.)

19. τεκνία μου, οὓς πάλιν ὠδίνω, ἄχρις οὗ μορφωθῇ Χριστὸς ἐν ὑμῖν!

19. τεκνια μου ους παλιν ωδινω αχρις ου μορφωθη χριστος εν υμιν 19. teknia moυ oυs palin odino achris oυ morfothe christos en υmin

19 My little-children, of whom I am in travail again till when Christ should be formed in you° (again).

19. My little children, of whom I travail in birth again until Christ be formed in you,

19. Meine lieben Kinder, welche ich abermals mit Ängsten gebäre, bis daß Christus in euch eine Gestalt gewinne,

19. Hijitos míos, por quienes vuelvo otra vez a estar en dolores de parto, hasta que Cristo sea formado en vosotros:

19 Дети мои, для которых я снова в мукахрождения, доколе не изобразится в вас Христос!

20 tahtoisinpa nyt olla teidän tykönänne ja äänenikin muuttaa! Sillä minä olen aivan ymmällä teistä.

20 tahtoisinpa nyt olla luonanne ja muuttaa ääneni, sillä olen ymmällä teistä.

20. Mutta minä soisin olevani teidän tykönänne, että minä taitaisin äänenikin muuttaa; enpä minä tiedä, mitä minä tästedes teen teidän kanssanne.

20. Mutta minä soisin olewani teidän tykönän että minä taidaisin änenikin muutta embä minä tiedä mitä minä tästedes teen teidän cansan.

20. Mutta mine soisin oleuani nyt teiden tykenän/ ia taidhaisin mwutta minun äneni. Eipe mine tiedhe mite mine teen testedes teiden cansan. (Mutta minä soisin olewani nyt teidän tykönän/ ja taitaisin muuttaa minun ääneni. Eipä minä tiedä mitä minä teen tästedes teidän kanssan.)

20. ἤθελον δὲ παρεῖναι πρὸς ὑμᾶς ἄρτι καὶ ἀλλάξαι τὴν φωνήν μου, ὅτι ἀποροῦμαι ἐν ὑμῖν.

20. ηθελον δε παρειναι προς υμας αρτι και αλλαξαι την φωνην μου οτι απορουμαι εν υμιν 20. ethelon de pareinai pros υmas arti kai allaksai ten fonen moυ oti aporoυmai en υmin

20 But I wished to be present* with you° now, and to change my voice, because I am perplexed at you°.

20. I desire to be present with you now, and to change my voice; for I stand in doubt of you.

20. ich wollte, daß ich jetzt bei euch wäre und meine Stimme wandeln könnte; denn ich bin irre an euch.

20. Querría estar presente con vosotros ahora, y mudar mi voz; porque estoy perplejo acerca de vosotros.

20 Хотел бы я теперь быть у вас и изменить голос мой, потому что я в недоумении о вас.

21 Sanokaa minulle te, jotka tahdotte lain alaisia olla, ettekö kuule, mitä laki sanoo?

21 Sanokaa minulle te, jotka tahdotte olla lain alaisina, ettekö kuule mitä laki sanoo*?

21. Sanokaat minulle te, jotka lain alla olla tahdotte: ettekö te lakia kuule?

21. SAnocat te minulle jotca Lain alla olla tahdotta: ettekö te Lakia cuullet ole?

21. Sanocat te minulle iotca tahdhotta Lain alla olla/ Eikö te Lakia ole cwleet? (Sanokaat te minulle jotka tahdotte lain alla olla/ Eikö te lakia ole kuulleet?)

21. Λέγετέ μοι οἱ ὑπὸ νόμον θέλοντες εἶναι· τὸν νόμον οὐκ ἀκούετε;

21. λεγετε μοι οι υπο νομον θελοντες ειναι τον νομον ουκ ακουετε 21. legete moi oi υpo nomon thelontes einai ton nomon oυk akoυete

21 Tell me, you° who wish to be under (the) law, are you° not hearing the law?

21. Tell me, ye that desire to be under the law, do ye not hear the law?

21. Saget mir, die ihr unter dem Gesetz sein wollt: Habt ihr das Gesetz nicht gehört?

21. Decídme, los que queréis estar debajo de la ley, ¿no oís a la ley?

21 Скажите мне вы, желающие быть под законом: разве выне слушаете закона?

22 Onhan kirjoitettu, että Aabrahamilla oli kaksi poikaa, toinen orjattaresta, toinen vapaasta.

22 On näet kirjoitettu, että Aabrahamilla oli kaksi poikaa, toinen orjattaresta ja toinen vapaasta.

22. Sillä kirjoitettu on: Abrahamilla oli kaksi poikaa, yksi palkkavaimosta ja yksi vapaasta.

22. Sillä kirjoitettu on: Abrahamilla oli caxi poica yxi palckawaimosta ja toinen wapasta.

22. Sille kirioitettu o'bi/ Ette Abrahamilla caxi Poica oli/ Yxi Palckauaimost/ Toine' sijte wapahasta. (Sillä kirjoitettu ompi/ Että Abrahamilla kaksi poikaa oli/ Yksi palkkawaimosta/ Toinen siitä wapahasta.)

22. γέγραπται γὰρ ὅτι Ἀβραὰμ δύο υἱοὺς ἔσχεν, ἕνα ἐκ τῆς παιδίσκης καὶ ἕνα ἐκ τῆς ἐλευθέρας.

22. γεγραπται γαρ οτι αβρααμ δυο υιους εσχεν ενα εκ της παιδισκης και ενα εκ της ελευθερας 22. gegraptai gar oti aβraam dυo υioυs eschen ena ek tes paidiskes kai ena ek tes eleυtheras

22 For* it has been written, that Abraham had two sons, one from the maidservant and one from the free (woman.) {Gen 21:2-9}

22. For it is written, that Abraham had two sons, the one by a bondmaid, the other by a freewoman.

22. Denn es steht geschrieben, daß Abraham zwei Söhne hatte: einen von der Magd, den andern von der Freien.

22. Porque escrito está: Que Abraham tuvo dos hijos: uno de la sierva, y uno de la libre.

22 Ибо написано: Авраам имел двух сынов, одного от рабы, а другого от свободной.

23 Mutta orjattaren poika oli syntynyt lihan mukaan, vapaan taas lupauksen voimasta.

23 Mutta orjattaren poika oli syntynyt lihan mukaan, vapaan poika sen sijaan lupauksen perusteella.

23. Mutta joka palkkavaimosta oli, se oli lihan jälkeen syntynyt, ja joka vapaasta oli, se oli lupauksen kautta.

23. Mutta joca palckawaimosta oli se oli Lihasta syndynyt ja joca wapast oli se lupauxen cautta syndynyt oli.

23. Mutta ioca Palckauaimost oli/ se Lihasta syndynyt oli/ Mutta ioca sijte wapahasta oli/ se oli Lupauxe' cautta syndynyt. (Mutta joka palkkawaimosta oli/ se lihasta syntynyt oli/ Mutta joka siitä wapahasta/ se oli lupauksen kautta syntynyt.)

23. ἀλλ’ ὁ μὲν ἐκ τῆς παιδίσκης κατὰ σάρκα γεγέννηται, ὁ δὲ ἐκ τῆς ἐλευθέρας δι’ ἐπαγγελίας.

23. αλλ ο μεν εκ της παιδισκης κατα σαρκα γεγεννηται ο δε εκ της ελευθερας δια της επαγγελιας 23. all o men ek tes paidiskes kata sarka gegennetai o de ek tes eleυtheras dia tes epaggelias

23 But indeed the one from the maidservant has been born according to the flesh, but the one from the free (woman has been born) through the promise.

23. But he who was of the bondwoman was born after the flesh; but he of the freewoman was by promise.

23. Aber der von der Magd war, ist nach dem Fleisch geboren; der aber von der Freien ist durch die Verheißung geboren.

23. Mas el que era de la sierva, nació según la carne; el que era de la libre, nació por la promesa:

23 Но который от рабы, тот рожден по плоти; а который от свободной, тот по обетованию.

24 Tämä on kuvannollista puhetta; nämä naiset ovat kaksi liittoa: toinen on Siinain vuorelta, joka synnyttää orjuuteen, ja se on Haagar;

24 Tämä on kuvallista puhetta, sillä nämä naiset ovat kaksi liittoa, toinen on Siinain vuorelta ja synnyttää orjuuteen. Se on Haagar.

24. Nämät jotakin merkitsevät; sillä nämät ovat ne kaksi Testamenttia: yksi Sinain vuoresta, joka orjuuteen synnyttää, joka on Agar.

24. Nämät sanat jotakin merkidzewät: ja owat ne caxi Testamentiä yxi Sinain wuoresta joca orjuteen synnyttä joca on Agar:

24. Nämet sanat iotakin merkitzeuet/ Sille he ouat ne Caxi Testame'ti/ Yxi sijte Sinain woresta/ ioca Oriutehe' synnyttepi/ ioca o'bi se Agar. (Nämät sanat jotakin merkitsewät/ Sillä he owat ne kaksi testamentti/ Yksi siitä Sinain wuoresta/ joka orjuutehen synnyttääpi/ joka ompi se Agar.)

24. ἅτινά ἐστιν ἀλληγορούμενα. αὗται γάρ εἰσι δύο διαθῆκαι, μία μὲν ἀπὸ ὄρους Σινᾶ, εἰς δουλείαν γεννῶσα, ἥτις ἐστὶν Ἄγαρ·

24. ατινα εστιν αλληγορουμενα αυται γαρ εισιν αι δυο διαθηκαι μια μεν απο ορους σινα εις δουλειαν γεννωσα ητις εστιν αγαρ 24. atina estin allegoroυmena aυtai gar eisin ai dυo diathekai mia men apo oroυs sina eis doυleian gennosa etis estin agar

24 Which things are allegorized; for* these (women) are two covenants*; indeed one from Mount Sinai, who is Hagar, giving-birth to (children) into bondage.

24. Which things are an allegory: for these are the two covenants; the one from the mount Sinai, which gendereth to bondage, which is Agar.

24. Die Worte bedeuten etwas. Denn das sind zwei Testamente: eins von dem Berge Sinai, daß zur Knechtschaft gebiert, welches ist die Hagar;

24. Las cuales cosas son una alegoría; porque estos son los dos conciertos. El uno del monte de Sina, que engendra para servidumbre, el cual es Agar.

24 В этом есть иносказание. Это два завета: один от горы Синайской, рождающий в рабство, который есть Агарь,

25 sillä Haagar on Siinain vuori Arabiassa ja vastaa nykyistä Jerusalemia, joka elää orjuudessa lapsineen.

25 Sillä Haagar on Siinain vuori Arabiassa ja vastaa nykyistä Jerusalemia, ja tämä elää orjuudessa lapsineen.

25. Sillä Agar on Sinain vuori Arabiassa ja ulottuu hamaan Jerusalemiin, joka nyt on, ja on lastensa kanssa orjana.

25. Sillä Sinain wuori Arabias Agarixi cudzutan ja ulottu haman Jerusalemin joca nyt on ja on lastens cansa orjana.

25. Sille se Sinain woori Arabias cutzutan Agar/ ia wlottu haman Jerusalemin/ ioca nyt on/ Ja ombi Oriana ynne henen Lastens cansa. (Sillä se Sinain wuori Arabiassa kutsutaan Agar/ ja ulottuu hamaan Jerusalemiin/ joka nyt on/ Ja ompi orjana ynnä hänen lastensa kanssa.)

25. τὸ γὰρ Ἄγαρ Σινᾶ ὄρος ἐστὶν ἐν τῇ Ἀραβίᾳ, συστοιχεῖ δὲ τῇ νῦν Ἰερουσαλήμ, δουλεύει δὲ μετὰ τῶν τέκνων αὐτῆς·

25. το γαρ αγαρ σινα ορος εστιν εν τη αραβια συστοιχει δε τη νυν ιερουσαλημ δουλευει δε μετα των τεκνων αυτης 25. to gar agar sina oros estin en te araβia sυstoichei de te nυn ieroυsalem doυleυei de meta ton teknon aυtes

25 For* this Hagar is Mount Sinai in Arabia and corresponds to the Jerusalem (which is) now and she is enslaved with her children.

25. For this Agar is mount Sinai in Arabia, and answereth to Jerusalem which now is, and is in bondage with her children.

25. denn Hagar heißt in Arabien der Berg Sinai und kommt überein mit Jerusalem, das zu dieser Zeit ist und dienstbar ist mit seinen Kindern.

25. Porque Agar es Sina, monte de Arabia, el cual corresponde a la Jerusalem que ahora es, la cual está en servidumbre con sus hijos.

25 ибо Агарь означает гору Синай в Аравии и соответствует нынешнему Иерусалиму, потому что он с детьми своими в рабстве;

26 Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme.

26 Mutta ylhäällä oleva Jerusalem on vapaa, ja se on (kaikkien) meidän äitimme.

26. Mutta se Jerusalem, joka ylhäältä on, on vapaa, joka on kaikkein meidän äitimme.

26. Mutta se Jerusalem joca ylhäldä on on wapa hän on caickein meidän äitim:

26. Mutta se Jerusalem ioca ylhelle on/ se o'bi se wapah/ He' on caikein meiden Eiti. (Mutta se Jerusalem joka ylhäällä on/ se ompi se wapaa/ Hän on kaikkein meidän äiti.)

26. ἡ δὲ ἄνω Ἰερουσαλὴμ ἐλευθέρα ἐστίν, ἥτις ἐστὶ μήτηρ πάντων ἡμῶν.

26. η δε ανω ιερουσαλημ ελευθερα εστιν ητις εστιν μητηρ παντων ημων 26. e de ano ieroυsalem eleυthera estin etis estin meter panton emon

26 But the Jerusalem (which is) above is free, which is the mother of all of us.

26. But Jerusalem which is above is free, which is the mother of us all.

26. Aber das Jerusalem, das droben ist, das ist die Freie; die ist unser aller Mutter.

26. Mas aquella Jerusalem que está arriba, libre es; la cual es la madre de todos nosotros.

26 а вышний Иерусалим свободен: он – матерь всем нам.

27 Sillä kirjoitettu on: "Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä, riemahda ja huuda sinä, jolla ei ole synnytyskipuja. Sillä yksinäisellä on paljon lapsia, enemmän kuin sillä, jolla on mies."

27 Sillä on kirjoitettu: "Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä, riemastu ja huuda sinä, jolla ei ole synnytyskipuja. Sillä yksinäisellä on paljon lapsia, enemmän kuin sillä, jolla on mies."

27. Sillä kirjoitettu on: iloitse, sinä hedelmätöin, joka et synnytä, pakahda ja huuda sinä, joka et raskas ole; sillä yksinäisellä on enempi lapsia kuin sillä, jolla mies on.

27. Sillä kirjoitettu on: iloidze sinä lapsitoin joca et synnytä pacahda ja huuda sinä joca et rascas ole: Sillä yxinäisellä on paljo enämbi lapsia cuin sillä jolla mies on.

27. Sille ette kirioitettu on/ Iloitze sine Lapsitoin ioca ei synnyte/ wlospacahdha ia Hwda sine ioca ei wastoin ole/ Sille ette sille yxineiselle palio enembi Lapsia on/ Quin sille iolla Mies on. (Sillä että kirjoitettu on/ Iloitse sinä lapsetoin joka ei synnytä/ Ulos pakahda ja huuda sinä joka ei wastoin ole/ Sillä että sillä yksinäisellä paljon enempi lapsia on/ Kuin sillä joka mies on.)

27. γέγραπται γάρ· εὐφράνθητι στεῖρα ἡ οὐ τίκτουσα, ῥῆξον καὶ βόησον ἡ οὐκ ὠδίνουσα· ὅτι πολλὰ τὰ τέκνα τῆς ἐρήμου μᾶλλον ἢ τῆς ἐχούσης τὸν ἄνδρα.

27. γεγραπται γαρ ευφρανθητι στειρα η ου τικτουσα ρηξον και βοησον η ουκ ωδινουσα οτι πολλα τα τεκνα της ερημου μαλλον η της εχουσης τον ανδρα 27. gegraptai gar eυfrantheti steira e oυ tiktoυsa rekson kai βoeson e oυk odinoυsa oti polla ta tekna tes eremoυ mallon e tes echoυses ton andra

27 For* it has been written, ‘Barren one who is not bearing (children,) be joyous; burst (forth) and cry, the one who is not travailing, because many more are the children of the desolate rather than from her who has the husband.’ {Isa 54:1}

27. For it is written, Rejoice, thou barren that bearest not; break forth and cry, thou that travailest not: for the desolate hath many more children than she which hath an husband.

27. Denn es steht geschrieben: "Sei fröhlich, du Unfruchtbare, die du nicht gebierst! Und brich hervor und rufe, die du nicht schwanger bist! Denn die Einsame hat viel mehr Kinder, denn die den Mann hat."

27. Porque está escrito: Alégrate estéril, que no pares; rompe en alabanzas y clama, tú que no estás de parto; porque más son los hijos de la desamparada, que de la que tiene marido.

27 Ибо написано: возвеселись, неплодная, нерождающая;воскликни и возгласи, не мучившаяся родами; потому что у оставленной гораздо более детей, нежели у имеющей мужа.

28 Ja te, veljet, olette lupauksen lapsia, niinkuin Iisak oli.

28 Mutta me, veljet, olemme lupauksen lapsia samoin kuin lisak.

28. Mutta me, rakkaat veljet, olemme niinkuin Isaakikin, lupauksen lapset.

28. Mutta me ( rackat weljet ) olemma lupauxen lapset Isaachin jälken.

28. Mutta Me (rackat Weliet) olema Lupauxen Lapset/ Isaachin cautta. (Mutta me (rakkaat weljet) olemme lupauksen lapset/ Isakin kautta.)

28. ἡμεῖς δέ, ἀδελφοί, κατὰ Ἰσαὰκ ἐπαγγελίας τέκνα ἐσμέν.

28. ημεις δε αδελφοι κατα ισαακ επαγγελιας τεκνα εσμεν 28. emeis de adelfoi kata isaak epaggelias tekna esmen

28 Now brethren, we are children of (the) promise according to Isaac.

28. Now we, brethren, as Isaac was, are the children of promise.

28. Wir aber, liebe Brüder, sind, Isaak nach, der Verheißung Kinder.

28. Así que, hermanos, nosotros, como Isaac, somos hijos de la promesa.

28 Мы, братия, дети обетования по Исааку.

29 Mutta niinkuin lihan mukaan syntynyt silloin vainosi Hengen mukaan syntynyttä, niin nytkin.

29 Mutta niin kuin silloin lihan mukaan syntynyt vainosi Hengen mukaan syntynyttä, niin nytkin.

29. Mutta niinkuin se silloin, joka lihan jälkeen syntynyt oli, vainosi sitä, joka hengen jälkeen syntynyt oli, niin se nytkin tapahtuu.

29. Ja nijncuin se joca silloin Lihan jälken syndynyt oli wainois sitä joca Hengen jälken syndynyt oli: nijn se nytkin tapahtu.

29. Mutta sillemoto quin se ioca silloin Lihan cautta syndynyt oli/ wainosi hende ioca He'gen cautta syndynyt oli/ Nin se mös nyt kieupi. (Mutta sillä muotoa kuin se joka silloin lihan kautta syntynyt oli/ wainosi häntä joka Hengen kautta syntynyt oli/ Niin se myös nyt käypi.)

29. ἀλλ’ ὥσπερ τότε ὁ κατὰ σάρκα γεννηθεὶς ἐδίωκε τὸν κατὰ πνεῦμα, οὕτω καὶ νῦν.

29. αλλ ωσπερ τοτε ο κατα σαρκα γεννηθεις εδιωκεν τον κατα πνευμα ουτως και νυν 29. all osper tote o kata sarka gennetheis edioken ton kata pneυma oυtos kai nυn

29 But just-like then, he who was born according to the flesh was persecuting the one (who was born) according to (the) Spirit, so it is also now.

29. But as then he that was born after the flesh persecuted him that was born after the Spirit, even so it is now.

29. Aber gleichwie zu der Zeit, der nach dem Fleisch geboren war, verfolgte den, der nach dem Geist geboren war, also geht es auch jetzt.

29. Empero como entónces el que nació según la carne, perseguía al que nació según el Espíritu; así también ahora.

29 Но, как тогда рожденный по плоти гнал рожденного по духу, так и ныне.

30 Mutta mitä sanoo Raamattu? "Aja pois orjatar poikinensa; sillä orjattaren poika ei saa periä vapaan vaimon pojan kanssa."

30 Entä mitä Raamattu sanoo? "Aja pois orjatar ja hänen poikansa, sillä orjattaren poika ei ole perivä vapaan vaimon pojan kanssa."

30. Mutta mitä Raamattu sanoo? aja palkkavaimo poikinensa ulos; sillä ei palkkavaimon pojan pidä perimän vapaan pojan kanssa.

30. Mutta mitä Ramattu sano? aja palckawaimo poikinens ulos. Sillä ei palckawaimon pojan pidä perimän wapan pojan cansa.

30. Mutta mite Ramattu sanopi? Wlossyse palckauaimo Poicans ca'sa. Sille ette se Palckauaimon poica ei pidhe perime' sen wapahan Poian cansa. (Mutta mitä Raamattu sanoopi? Ulossysää palkkawaimo poikansa kanssa. Sillä että se palkkawaimon poika ei pidä perimän sen wapahan pojan kanssa.)

30. ἀλλὰ τί λέγει ἡ γραφή; ἔκβαλε τὴν παιδίσκην καὶ τὸν υἱὸν αὐτῆς· οὐ μὴ γὰρ κληρονομήσει ὁ υἱὸς τῆς παιδίσκης μετὰ τοῦ υἱοῦ τῆς ἐλευθέρας.

30. αλλα τι λεγει η γραφη εκβαλε την παιδισκην και τον υιον αυτης ου γαρ μη κληρονομηση ο υιος της παιδισκης μετα του υιου της ελευθερας 30. alla ti legei e grafe ekβale ten paidisken kai ton υion aυtes oυ gar me kleronomese o υios tes paidiskes meta toυ υioυ tes eleυtheras

30 But what does the Scripture say? Cast out the maidservant and her son; for* the son of the maidservant should never inherit with the son of the free (woman.) {Gen 21:10}

30. Nevertheless what saith the scripture? Cast out the bondwoman and her son: for the son of the bondwoman shall not be heir with the son of the freewoman.

30. Aber was spricht die Schrift? "Stoß die Magd hinaus mit ihrem Sohn; denn der Magd Sohn soll nicht erben mit dem Sohn der Freien."

30. Mas ¿qué dice la Escritura? Echa a la sierva y a su hijo; porque no será heredero el hijo de la sierva con el hijo de la libre.

30 Что же говорит Писание? Изгони рабу и сына ее, ибо сын рабы не будет наследником вместе с сыном свободной.

31 Niin me siis, veljet, emme ole orjattaren lapsia, vaan vapaan.

31 Niin ollen, veljet, emme ole orjattaren lapsia vaan vapaan.

31. Niin me siis olemme, rakkaat veljet, emme palkkavaimon poikia, vaan vapaan.

31. Nijn me sijs olemma rackat weljet en palckawaimon pojat waan wapan.

31. Nin me nyt olema (rackat Weliet) ei Palckauaimo' poijat/ Waan sen Wapahan. (Niin me nyt olemme (rakkaat weljet) ei palkkawaimon pojat/ Waan sen wapahan.)

31. Ἄρα, ἀδελφοί, οὐκ ἐσμὲν παιδίσκης τέκνα, ἀλλὰ τῆς ἐλευθέρας.

31. αρα αδελφοι ουκ εσμεν παιδισκης τεκνα αλλα της ελευθερας 31. ara adelfoi oυk esmen paidiskes tekna alla tes eleυtheras

31 Consequently*, brethren, we are not children of a maidservant, but of the free (woman).

31. So then, brethren, we are not children of the bondwoman, but of the free.

31. So sind wir nun, liebe Brüder, nicht der Magd Kinder, sondern der Freien.

31. De manera que, hermanos, no somos hijos de la sierva, sino de la libre.

31 Итак, братия, мы дети не рабы, но свободной.