2 luku

Paavali kertoo, kuinka Jerusalemissa olevat kristityt ja apostolit tunnustivat oikeaksi sen evankeliumin, jota hän pakanoille julisti 1 – 10, ja kuinka hän Antiokiassa julkisesti vastusti Pietaria, joka käytöksellään oli loukannut evankeliumin vapautta 11 – 14, sekä osoittaa, että ihminen tulee vanhurskaaksi uskosta eikä lain teoista 15 – 21.

1 Sitten, neljäntoista vuoden kuluttua, minä taas menin ylös Jerusalemiin Barnabaan kanssa ja otin Tiituksenkin mukaani.

1 Sitten menin neljäntoista vuoden kuluttua jälleen ylös Jerusalemiin Barnabaan kanssa ja otin Tiituksenkin mukaani.

1. Sitte neljäntoistakymmenen vuoden perästä menin minä taas Barnabaan kanssa ylös Jerusalemiin ja otin Tituksen kanssani,

1. SIitte neljäntoistakymmenen wuoden perästä menin minä taas Barnaban cansa Jerusalemijn ja otin Tituxen cansani.

1. SItte nelientoistakymenen Woodhen pereste/ taas mine ylesmenin Jerusalemin Barnaban cansa/ ia otin mös Titusen minun cansani. (Sitten neljäntoistakymmenen wuoden perästä/ taas minä ylösmenin Jerusalemiin Barnabaan kanssa/ ja otin myös Tituksen minun kanssani.)

1. Ἔπειτα διὰ δεκατεσσάρων ἐτῶν πάλιν ἀνέβην εἰς Ἱεροσόλυμα μετὰ Βαρνάβα, συμπαραλαβὼν καὶ Τίτον·

1. επειτα δια δεκατεσσαρων ετων παλιν ανεβην εις ιεροσολυμα μετα βαρναβα συμπαραλαβων και τιτον 1. epeita dia dekatessaron eton palin aneβen eis ierosolυma meta βarnaβa sυmparalaβon kai titon

1 Thereafter, I went-up again to Jerusalem after fourteen years with Barnabas, also having taken Titus together with me. {Acts 15}

1. Then fourteen years after I went up again to Jerusalem with Barnabas, and took Titus with me also.

1. Darnach über vierzehn Jahre zog ich abermals hinauf gen Jerusalem mit Barnabas und nahm Titus auch mit mir.

1. DESPUÉS, pasados catorce años, vine otra vez a Jerusalem con Barnabás, tomando también conmigo a Tito.

1 Потом, через четырнадцать лет, опять ходил я в Иерусалим с Варнавою, взяв с собою иТита.

2 Mutta minä menin sinne ilmestyksen johdosta ja esitin heille sen evankeliumin, jota julistan pakanain keskuudessa; esitin sen yksityisesti arvokkaimmille heistä, etten ehkä juoksisi tai olisi juossut turhaan.

2 Mutta menin ylös ilmestyksen perusteella ja esitin heille sen ilosanoman, jota julistan pakanain keskellä, mutta yksityisesti eniten arvostetuille, jotten ehkä juoksisi tai olisi juossut turhaan.

2. Ja minä menin ylös ilmoituksen jälkeen ja asetin heidän eteensä sen evankeliumin, jota minä pakanain seassa julistan: mutta erinomaisesti niiden eteen, jotka jonakin pidetään, etten minä hukkaan juoksisi elikkä olisi jo juossut.

2. Ja minä ylösmenin ilmoituxen jälken ja tiedustelin heidän cansans Evangeliumist jota minä pacanain seas julistan mutta erinomaisest nijden cansa jotca jonakin pidettin. Etten minä huckan juoxis elickä olis jo juosnut.

2. Ja mine ylesmenin Ilmoituxen ielkin/ ia ehdhoittelin heiden cansans Euangeliumista/ ionga mine iulghistan Pacanain seas/ Mutta erinomaisesta ninen cansa/ iotca ionaki pidhettijn. Senpäle ettei mine huckan ioxisi/ eli io olisin ioosnut. (Ja minä ylösmenin ilmoituksen jälkeen/ ja ehdottelin heidän kanssansa ewankeliumista/ jonka minä julkistan pakanain seassa/ Mutta erinomaisesti niiden kanssa/ jotka jonakin pidettiin. Sen päälle ettei minä hukkaan juoksisi/ eli jo olisin juossut.)

2. ἀνέβην δὲ κατὰ ἀποκάλυψιν· καὶ ἀνεθέμην αὐτοῖς τὸ εὐαγγέλιον ὃ κηρύσσω ἐν τοῖς ἔθνεσι, κατ’ ἰδίαν δὲ τοῖς δοκοῦσι, μήπως εἰς κενὸν τρέχω ἢ ἔδραμον.

2. ανεβην δε κατα αποκαλυψιν και ανεθεμην αυτοις το ευαγγελιον ο κηρυσσω εν τοις εθνεσιν κατ ιδιαν δε τοις δοκουσιν μηπως εις κενον τρεχω η εδραμον 2. aneβen de kata apokalυpsin kai anethemen aυtois to eυaggelion o kerυsso en tois ethnesin kat idian de tois dokoυsin mepos eis kenon trecho e edramon

2 But I went-up according to revelation, and I myself submitted to them the good-news which I am preaching among the Gentiles, (but privately before those of repute), lest I might be running or had run in vain.

2. And I went up by revelation, and communicated unto them that gospel which I preach among the Gentiles, but privately to them which were of reputation, lest by any means I should run, or had run, in vain.

2. Ich zog aber hinauf aus einer Offenbarung und besprach mich mit ihnen über das Evangelium, das ich predige unter den Heiden, besonders aber mit denen, die das Ansehen hatten, auf daß ich nicht vergeblich liefe oder gelaufen wäre.

2. Vine empero por revelación, y comuniqué con ellos el evangelio que predico entre los Gentiles; mas, particularmente con los que parecían ser algo, por no correr, o haber corrido en vano.

2 Ходил же по откровению, и предложил там, и особо знаменитейшим, благовествование, проповедуемое мною язычникам,не напрасно ли я подвизаюсь или подвизался.

3 Mutta ei edes seuralaistani Tiitusta, joka oli kreikkalainen, pakotettu ympärileikkauttamaan itseänsä.

3 Mutta ei edes seuralaistani Tiitusta, joka oli kreikkalainen, pakotettu ympärileikkauttamaan itseään.

3. Mutta ei Titustakaan, joka minun kanssani oli, vaadittu itsiänsä ympärileikkauttamaan, vaikka hän Grekiläinen oli.

3. Mutta ei Tituscan joca minun cansani oli ollut idziäns waadittu ymbärinsleickauttaman ehkä hän Grekiläinen oli.

3. Mutta eipe mös Titus ioca oli minu' cansani wadhittu ollut itzens ymberinsleickauttamaan/ ehcke hen Greki oli. (Mutta eipä myös Titus joka oli minun kanssani waadittu ollut itsensä ympärileikkauttamaan/ ehkä hän Kreki oli.)

3. Ἀλλ’ οὐδὲ Τίτος ὁ σὺν ἐμοί, Ἕλλην ὤν, ἠναγκάσθη περιτμηθῆναι,

3. αλλ ουδε τιτος ο συν εμοι ελλην ων ηναγκασθη περιτμηθηναι 3. all oυde titos o sυn emoi ellen on enagkasthe peritmethenai

3 But not even Titus who was together with me, being a Greek, was urged to be circumcised.

3. But neither Titus, who was with me, being a Greek, was compelled to be circumcised:

3. Aber es ward auch Titus nicht gezwungen, sich beschneiden zu lassen, der mit mir war, obwohl er ein Grieche war.

3. Mas ni aun Tito, que estaba conmigo, siendo Griego, fué compelido a circuncidarse:

3 Но они и Тита, бывшего со мною, хотя и Еллина, не принуждали обрезаться,

4 Noiden pariimme luikertaneiden valheveljien tähden, jotka orjuuttaakseen meitä olivat hiipineet vakoilemaan vapauttamme, mikä meillä on Kristuksessa Jeesuksessa,

4 Mutta salaa sisään tuotujen valheveljien vuoksi, jotka orjuuttaakseen meitä olivat soluttautuneet joukkoomme vakoilemaan vapauttamme, joka meillä on Kristuksessa Jeesuksessa,

4. Sillä kuin muutamat väärät veljet tunkeutuivat sisälle, ja jo olivat tulleet sisälle koettelemaan meidän vapauttamme, joka meillä Kristuksessa Jesuksessa on, että he meitä orjuuteen vaatisivat;

4. Sillä cosca muutamat wäärät weljet heitäns sisälle tungit ja jo olit sisälle tullet coetteleman meidän wapauttam joca meillä Christuxes Jesuxes on että he meitä orjuten waatisit

4. Sille coska mwtomat Falskit Weliet heitens ynne siselletungit/ ia io olit cansa siselletulleet/ coetteleman meide' Wapautta/ ioca meille ombi Christuses Iesuses/ senpäle ette he meite Oriutehen watisit/ (Sillä koska muutamat falskit weljet heitäns ynnä sisälle tungit/ ja jo oli kansa sisälle tulleet/ koettelemaan meidän wapautta/ joka meille ompi Kristuksessa Jesuksessa/ sen päälle että he meitä orjuutehen waatisit/)

4. διὰ δὲ τοὺς παρεισάκτους ψευδαδέλφους, οἵτινες παρεισῆλθον κατασκοπῆσαι τὴν ἐλευθερίαν ἡμῶν ἣν ἔχομεν ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ, ἵνα ἡμᾶς καταδουλώσωνται·

4. δια δε τους παρεισακτους ψευδαδελφους οιτινες παρεισηλθον κατασκοπησαι την ελευθεριαν ημων ην εχομεν εν χριστω ιησου ινα ημας καταδουλωσωνται 4. dia de toυs pareisaktoυs pseυdadelfoυs oitines pareiselthon kataskopesai ten eleυtherian emon en echomen en christo iesoυ ina emas katadoυlosontai

4 But (it was) because of false brethren who were smuggled in, who entered in beside (us) to spy out our freedom which we have in Christ Jesus, in order that they might enslave us;

4. And that because of false brethren unawares brought in, who came in privily to spy out our liberty which we have in Christ Jesus, that they might bring us into bondage:

4. Denn da etliche falsche Brüder sich mit eingedrängt hatten und neben eingeschlichen waren, auszukundschaften unsre Freiheit, die wir haben in Christo Jesu, daß sie uns gefangennähmen,

4. Y esto por causa de los entremetidos a escondidas, falsos hermanos, que se entraban secretamente para espiar nuestra libertad que tenemos en Cristo Jesús, para reducirnos a servidumbre;

4 а вкравшимся лжебратиям, скрытно приходившим подсмотреть за нашею свободою, которую мы имеем во Христе Иисусе, чтобы поработить нас,

5 me emme hetkeksikään alistuneet antamaan heille myöten, että evankeliumin totuus säilyisi teidän keskuudessanne.

5 emme hetkeksikään alistumalla antaneet heille myöten, jotta ilosanoman totuus säilyisi keskellänne.

5. Emmepä me tosin niille hetkeksikään myöntyneet kuuliaisuuteen, että evankeliumin totuus teidän tykönänne pysyväinen olis.

5. Embä me tosin nijtä tahtonet hetkekän alammaiset olla että Evangeliumin totuus teisä pysywäinen olis.

5. Eipe me tosin nijte samoi weltenyt ychten hetke alamaisexi olla. Senpäle ette Euangeliumin Totws teiden tykenen seisouainen olis. (Eipä me tosin niitä samoja wäittänyt yhtään hetkeä alamaiseksi olla. Sen päälle että ewankeliumin totuus teidän tykönän seisowainen olisi.)

5. οἷς οὐδὲ πρὸς ὥραν εἴξαμεν τῇ ὑποταγῇ, ἵνα ἡ ἀλήθεια τοῦ εὐαγγελίου διαμείνῃ πρὸς ὑμᾶς.

5. οις ουδε προς ωραν ειξαμεν τη υποταγη ινα η αληθεια του ευαγγελιου διαμεινη προς υμας 5. ois oυde pros oran eiksamen te υpotage ina e aletheia toυ eυaggelioυ diameine pros υmas

5 to whom, even for an hour, we did not yield to (their) subjection; in order that the truth of the good-news might remain with you°.

5. To whom we gave place by subjection, no, not for an hour; that the truth of the gospel might continue with you.

5. wichen wir denselben nicht eine Stunde, ihnen untertan zu sein, auf daß die Wahrheit des Evangeliums bei euch bestünde.

5. A los cuales ni aun por una hora cedimos en sujeción, para que la verdad del evangelio permaneciese con vosotros.

5 мы ни на час не уступили и не покорились, дабы истина благовествования сохранилась у вас.

6 Ja nuo, joita jonakin pidettiin — millaisia lienevät olleet, ei kuulu minuun; Jumala ei katso henkilöön — nuo arvossapidetyt eivät velvoittaneet minua mihinkään enempään,

6 Nuo taas, jotka olivat joksikin arvostettuja — millaisia lienevät olleet, ei kuulu minuun. Jumala ei katso ihmisen ulkomuotoon — nuo arvostetut eivät näet velvoittaneet minua mihinkään enempään.

6. Mutta niihin, jotka jonakin pidetään, minkäkaltaiset he muinen olivat, ei minun mitään tule: ei Jumala katso ihmisen muotoa; sillä ne, jotka jonakin pidetään, ei minulle mitään opettaneet.

6. Mutta nijhin jotca jonakin pidettin mingäcaltaiset he muinen olit ei minun mitän tule: Sillä ei Jumala cadzo ihmisen muoto mutta ne jotca jonakin pidettin ei minulle mitän opettanet.

6. Mutta nijste iotca ionaki pidhettijn * mingecaltaiset he mwinen olit/ ei minun sihen miten tule. Sille ei Jumala catzo Inhimisen modhon ielkin. Mutta ne iotca ionaki pidhettin/ eiuet minua miteken opettaneet. (Mutta niistä jotka jonakin pidettiin minkäkaltaiset he muinen olit/ ei minun siihen mitään tule. Sillä ei Jumala katso ihmisen muodon jälkeen. Mutta ne jotka jonakin pidettiin/ eiwät minua mitäkään opettaneet.)

6. ἀπὸ δὲ τῶν δοκούντων εἶναί τι, ὁποῖοί ποτε ἦσαν οὐδέν μοι διαφέρει· πρόσωπον Θεὸς ἀνθρώπου οὐ λαμβάνει· ἐμοὶ γὰρ οἱ δοκοῦντες οὐδὲν προσανέθεντο,

6. απο δε των δοκουντων ειναι τι οποιοι ποτε ησαν ουδεν μοι διαφερει προσωπον θεος ανθρωπου ου λαμβανει εμοι γαρ οι δοκουντες ουδεν προσανεθεντο 6. apo de ton dokoυnton einai ti opoioi pote esan oυden moi diaferei prosopon theos anthropoυ oυ lamβanei emoi gar oi dokoυntes oυden prosanethento

6 Now they did not contribute anything to me, (that is from) those of repute (and) from those reputed to be something (for* what sort of (person) they were previously, carries nothing of any-value to me; God does not receive the countenance of man).

6. But of these who seemed to be somewhat, (whatsoever they were, it maketh no matter to me: God accepteth no man's person:) for they who seemed to be somewhat in conference added nothing to me:

6. Von denen aber, die das Ansehen hatten, welcherlei sie weiland gewesen sind, daran liegt mir nichts; denn Gott achtet das Ansehen der Menschen nicht, mich haben die, so das Ansehen hatten, nichts anderes gelehrt;

6. Empero de aquellos que parecían ser algo, (cuales hayan sido, no tengo que ver; Dios no acepta apariencia de hombre,) a mí los que parecían ser algo, nada me comunicaron.

6 И в знаменитых чем-либо, какими бы ни были они когда-либо, для меня нет ничего особенного: Бог не взирает на лице человека. И знаменитые не возложили на меня ничего более.

7 vaan päinvastoin, kun näkivät, että minulle oli uskottu evankeliumin julistaminen ympärileikkaamattomille, samoin kuin Pietarille sen julistaminen ympärileikatuille —

7 Vaan päinvastoin nähdessään, että minulle oli uskottu ilosanoma ympärileikkaamattomia varten niin kuin Pietarille ympärileikattuja varten —

7. Vaan sitä vastaan, kuin he näkivät, että minulle evankeliumi esinahan puoleen uskottu oli, niinkuin Pietarille ympärileikkauksen puoleen;

7. Waan cosca he näit että minulle Evangelium esinahan puoleen uscottu oli nijncuin Petarillengin Evangelium ymbärinsleickauxen puoleen

7. Waan wastoinpein/ coska he näit/ ette minulle vskottu oli Euangelium Esinahan poleen Ninquin mös Petarille Euangelium ymberinsleickauxen poolen (Waan wastoinpäin/ koska he näit/ että minulle uskottu oli ewankelium esinahan puoleen. Niinkuin myös Petarille ewankelium ympärinsleikkauksen puoleen.)

7. ἀλλὰ τοὐναντίον ἰδόντες ὅτι πεπίστευμαι τὸ εὐαγγέλιον τῆς ἀκροβυστίας καθὼς Πέτρος τῆς περιτομῆς·

7. αλλα τουναντιον ιδοντες οτι πεπιστευμαι το ευαγγελιον της ακροβυστιας καθως πετρος της περιτομης 7. alla toυnantion idontes oti pepisteυmai to eυaggelion tes akroβυstias kathos petros tes peritomes

7 But instead, (after) they saw that I had been entrusted (with) the good-news of the uncircumcision, just-as Peter (that) of the circumcision

7. But contrariwise, when they saw that the gospel of the uncircumcision was committed unto me, as the gospel of the circumcision was unto Peter;

7. sondern dagegen, da sie sahen, daß mir vertraut war das Evangelium an die Heiden, gleichwie dem Petrus das Evangelium an die Juden

7. Ántes por el contrario, como vieron que el evangelio de la incircuncisión me había sido dado, como a Pedro el de la circuncisión,

7 Напротив того, увидев, что мне вверено благовестие для необрезанных, как Петру для обрезанных –

8 sillä hän, joka antoi Pietarille voimaa hänen apostolintoimeensa ympärileikattujen keskuudessa, antoi minullekin siihen voimaa pakanain keskuudessa —

8 sillä Hän, joka teki Pietarin kykeneväksi apostolinvirkaan ympärileikattuja varten, teki myös minut kykeneväksi pakanoita varten —

8. (Sillä joka Pietarin kanssa oli voimallinen apostolin virassa ympärileikkauksen seassa, se on minunkin kanssani pakanain seassa voimallinen ollut,)

8. (Sillä joca Petarin cansa oli woimallinen Apostolin wirgas ymbärinsleickauxen seas se on minungin cansani pacanain seas woimallinen ollut)

8. (Sille ioca Petarin cansa woimalinen oli Apostolin wirghasa Ymberileickamisen seas/ Se ombi mös minun cansani woimalinen ollut Pacanain seas) ((Sillä joka Petarin kanssa woimallinen oli apostolin wirassa ympärileikkaamisen seassa/ Se ompi myös minun kanssani woimallinen ollut pakanain seassa))

8. ὁ γὰρ ἐνεργήσας Πέτρῳ εἰς ἀποστολὴν τῆς περιτομῆς ἐνήργησε καὶ ἐμοὶ εἰς τὰ ἔθνη·

8. ο γαρ ενεργησας πετρω εις αποστολην της περιτομης ενηργησεν και εμοι εις τα εθνη 8. o gar energesas petro eis apostolen tes peritomes energesen kai emoi eis ta ethne

8 (for* he who worked in Peter to the apostleship of the circumcision also worked in me to the Gentiles).

8. For he that wrought effectually in Peter to the apostleship of the circumcision, the same was mighty in me toward the Gentiles:)

8. (denn der mit Petrus kräftig gewesen ist zum Apostelamt unter den Juden, der ist mit mir auch kräftig gewesen unter den Heiden),

8. (Porque el que obró eficazmente en Pedro para el apostolado de la circuncisión, obró también en mí para con los Gentiles,)

8 ибо Содействовавший Петру в апостольстве у обрезанных содействовал и мне у язычников, –

9 ja kun olivat tulleet tuntemaan sen armon, mikä oli minulle annettu, niin Jaakob ja Keefas ja Johannes, joita pidettiin pylväinä, antoivat minulle ja Barnabaalle yhteisen työn merkiksi kättä, mennäksemme, me pakanain keskuuteen ja he ympärileikattujen.

9 ja tultuaan tuntemaan sen armon, joka oli minulle annettu, Jaakob ja Keefas ja Johannes, joita arvostettiin pylväinä, ojensivat minulle ja Barnabaalle yhteyden merkiksi oikean kätensä, jotta menisimme pakanain, he taas ympärileikattujen luo

9. Ja kuin he tunsivat sen armon, joka minulle annettu oli, niin Jakob ja Kephas ja Johannes, jotka patsaina pidettiin, antoivat minulle ja Barnabaalle kättä ja sopivat niin meidän kanssamme, että meidän pakanain seassa ja heidän ympärileikkauksen seassa saarnaaman piti,

9. Ja cuin he tunsit se Armon cuin minulle annettu oli nijn Jacobus ja Cephas ja Johannes jotca padzana pidettin annoit minulle ja Barnaballe kättä ja sowitit heidäns meidän cansam että meidän pacanain seas ja heidän ymbärinsleickauxen seas saarnaman piti.

9. ia quin he tunsit sen Armon ioca minulle annettu oli/ nin Jacobus ia Cephas ia Johannes/ iotca Pilarein edeste pidhettin/ Annoit he minulle ia Barnaban oikian Kädhen/ ia souitit heidens meiden cansan/ Ette me Pacanain seas/ Mutta he ymberileickamisen seas sarnaman piti. (Ja kun he tunsit sen armon joka minulle annettu oli/ niin Jakobus ja Kephas ja Johannes/ Jotka pilarein edestä pidettiin/ Annoit he minulle ja Barnabaan oikean käden/ ja sowitit heidäns meidän kanssan/ Että me pakanain seassa/ Mutta he ympärileikkaamisen seassa saarnaaman piti.)

9. καὶ γνόντες τὴν χάριν τὴν δοθεῖσάν μοι, Ἰάκωβος καὶ Κηφᾶς καὶ Ἰωάννης, οἱ δοκοῦντες στῦλοι εἶναι, δεξιὰς ἔδωκαν ἐμοὶ καὶ Βαρνάβᾳ κοινωνίας, ἵνα ἡμεῖς εἰς τὰ ἔθνη, αὐτοὶ δὲ εἰς τὴν περιτομήν·

9. και γνοντες την χαριν την δοθεισαν μοι ιακωβος και κηφας και ιωαννης οι δοκουντες στυλοι ειναι δεξιας εδωκαν εμοι και βαρναβα κοινωνιας ινα ημεις εις τα εθνη αυτοι δε εις την περιτομην 9. kai gnontes ten charin ten dotheisan moi iakoβos kai kefas kai ioannes oi dokoυntes stυloi einai deksias edokan emoi kai βarnaβa koinonias ina emeis eis ta ethne aυtoi de eis ten peritomen

9 And having known the grace which was given to me, James and Cephas and John, (those reputed to be pillars), gave the right (hand) of fellowship to me and Barnabas, that* indeed we (should go) to the Gentiles but they (should go) to the circumcision,

9. And when James, Cephas, and John, who seemed to be pillars, perceived the grace that was given unto me, they gave to me and Barnabas the right hands of fellowship; that we should go unto the heathen, and they unto the circumcision.

9. und da sie erkannten die Gnade, die mir gegeben war, Jakobus und Kephas und Johannes, die für Säulen angesehen waren, gaben sie mir und Barnabas die rechte Hand und wurden mit uns eins, daß wir unter die Heiden, sie aber unter die Juden gingen,

9. Y como Santiago, y Céfas, y Juan, que parecían ser las columnas, vieron la gracia que me era dada, nos dieron las diestras de compañía a mí y a Barnabás, para que nosotros predicásemos a los Gentiles, y ellos a la circuncisión.

9 и, узнав о благодати, данной мне, Иаков и Кифа и Иоанн, почитаемые столпами, подали мне и Варнаве руку общения, чтобы нам идти к язычникам, а им к обрезанным,

10 Meidän oli vain muistaminen köyhiä, ja juuri sitä minä olenkin ahkeroinut tehdä.

10 — kunhan vain muistaisimme köyhiä, niin kuin juuri olenkin ahkeroinut tehdä.

10. Ainoastaan että meidän piti vaivaisia muistaman, jota minä myös olen ahkeroinut tehdä.

10. Ainoastans että meidän piti waiwaisita muistaman joca minä myös olen ahkeroinnut tekemän.

10. Waiuoin ette meiden piti Waiuasten päle muistaman/ Jonga mine mös olen ahckeroinut tekemen. (Waiwoin että meidän piti waiwasten päälle muistaman/ Jonka minä myös olen ahkeroinut tekemän.)

10. μόνον τῶν πτωχῶν ἵνα μνημονεύωμεν, ὃ καὶ ἐσπούδασα αὐτὸ τοῦτο ποιῆσαι.

10. μονον των πτωχων ινα μνημονευωμεν ο και εσπουδασα αυτο τουτο ποιησαι 10. monon ton ptochon ina mnemoneυomen o kai espoυdasa aυto toυto poiesai

10 (adding) only that* we should remember the poor; which I was diligent also to do this same thing.

10. Only they would that we should remember the poor; the same which I also was forward to do.

10. allein daß wir der Armen gedächten, welches ich auch fleißig bin gewesen zu tun.

10. Solamente querían que nos acordásemos de los pobres; lo cual también yo hacía con solicitud.

10 только чтобы мы помнили нищих, что и старался яисполнять в точности.

11 Mutta kun Keefas tuli Antiokiaan, vastustin minä häntä vasten kasvoja, koska hän oli herättänyt suurta paheksumista.

11 Mutta kun Keefas tuli Antiokiaan, vastustin häntä vasten kasvoja, koska hän oli joutunut syytöksen alaiseksi.

11. Mutta kuin Pietari Antiokiaan tuli, niin minä olin julkisesti häntä vastaan, että kanne oli tullut hänen päällensä.

11. MUtta cuin Petari Antiochiaan tuli nijn minä olin julkisest händä wastan: että canne oli tullut hänen päällens.

11. Mutta quin Petari Antiochian tuli/ nin mine iulkisesta seisoin hende wastan/ Sille ette Canne oli tullut henen pälens. (Mutta kuin Petari Antiokiaan tuli/ niin minä julkisesti seisoin häntä wastaan/ Sillä että kanne oli tullut hänen päällensä.)

11. Ὅτε δὲ ἦλθε Πέτρος εἰς Ἀντιόχειαν, κατὰ πρόσωπον αὐτῷ ἀντέστην, ὅτι κατεγνωσμένος ἦν.

11. οτε δε ηλθεν πετρος εις αντιοχειαν κατα προσωπον αυτω αντεστην οτι κατεγνωσμενος ην 11. ote de elthen petros eis antiocheian kata prosopon aυto antesten oti kategnosmenos en

11 But when Peter came to Antioch, I stood against him to (his) face, because he was being condemned.

11. But when Peter was come to Antioch, I withstood him to the face, because he was to be blamed.

11. Da aber Petrus gen Antiochien kam, widerstand ich ihm unter Augen; denn es war Klage über ihn gekommen.

11. Empero viniendo Pedro a Antioquía, le resistí en su cara, porque era de condenar.

11 Когда же Петр пришел в Антиохию, то я лично противостал ему, потому что он подвергался нареканию.

12 Sillä ennenkuin Jaakobin luota oli tullut muutamia miehiä, oli hän syönyt yhdessä pakanain kanssa; mutta heidän tultuaan hän vetäytyi pois ja pysytteli erillään peläten ympärileikattuja,

12 Sillä ennen kuin Jaakobin luota oli tullut eräitä miehiä, hän oli syönyt pakanain kanssa, mutta heidän tultuaan hän vetäytyi pois ja pysytteli erillään peläten ympärileikattuja.

12. Sillä ennenkuin joku Jakobin tyköä tuli, söi hän pakanain kanssa; vaan kuin ne tulivat, vältti hän, ja eroitti itsensä heistä, peljäten niitä, jotka ympärileikkauksesta olivat,

12. Sillä ennen cuin jocu Jacobin tykö tuli söi hän pacanain cansa waan cuin ne tulit wältti hän idzens ja eroitti hänens heistä sillä hän pelkäis nijtä cuin ymbärinsleickauxesta olit.

12. Sille ennenquin iocu Jacobin tyke tullut oli/ nin hen söi Pacanain cansa. Waan quin he tulit/ welti hen itzens/ ia eroitti henens heiste/ Senteden ette hen waroi nijte iotca Ymberileickamisesta olit. (Sillä ennenkuin joku Jakobin tykö tullut oli/ niin hän soi pakanain kanssa. Waan kun he tulit/ wältti hän itsensä/ ja eroitti hänen heistä/ Sentähden että hän waroi niitä jotka ympärileikkaamisesta olit.)

12. πρὸ τοῦ γὰρ ἐλθεῖν τινας ἀπὸ Ἰακώβου μετὰ τῶν ἐθνῶν συνήσθιεν· ὅτε δὲ ἦλθον, ὑπέστελλε καὶ ἀφώριζεν ἑαυτόν, φοβούμενος τοὺς ἐκ περιτομῆς.

12. προ του γαρ ελθειν τινας απο ιακωβου μετα των εθνων συνησθιεν οτε δε ηλθον υπεστελλεν και αφωριζεν εαυτον φοβουμενος τους εκ περιτομης 12. pro toυ gar elthein tinas apo iakoβoυ meta ton ethnon sυnesthien ote de elthon υpestellen kai aforizen eaυton foβoυmenos toυs ek peritomes

12 For* he was eating together with the Gentiles before some came from James. But when they came, he was retreating back and separating* himself, fearing those who were from the circumcision.

12. For before that certain came from James, he did eat with the Gentiles: but when they were come, he withdrew and separated himself, fearing them which were of the circumcision.

12. Denn zuvor, ehe etliche von Jakobus kamen, aß er mit den Heiden; da sie aber kamen, entzog er sich und sonderte sich ab, darum daß er die aus den Juden fürchtete.

12. Porque ántes que viniesen unos de parte de Santiago, comía con los Gentiles; mas como vinieron, se retrajo, y se apartó de ellos, teniendo miedo de los que eran de la circuncisión.

12 Ибо, до прибытия некоторых от Иакова, ел вместе с язычниками; а когда те пришли, стал таиться и устраняться, опасаясь обрезанных.

13 ja hänen kanssaan lankesivat ulkokultaisuuteen muutkin juutalaiset, niin että heidän ulkokultaisuutensa tempasi mukaansa Barnabaankin.

13 Ja hänen kanssaan lankesivat tekopyhyyteen muutkin juutalaiset, niin että heidän tekopyhyytensä tempasi mukaan Barnabaankin.

13. Ja muutkin Juudalaiset viekastelivat hänen kanssansa, niin että Barnabaskin vieteltiin heidän ulkokullaisuudellansa.

13. Ja muutkin Judalaiset wiecastelit hänen cansans nijn että Barnabas myös sijhen wieteldin.

13. Ja ne mwdh Juttat wieckastelit ynne henen cansans/ nin ette Barnabas mös wieteltin sihen saman Wieckauxen. (Ja ne muut juttaat wiekastelin ynnä hänen kanssansa/ niin että Barnabas myös wieteltiin siihen samaan wiekkaukseen.)

13. καὶ συνυπεκρίθησαν αὐτῷ καὶ οἱ λοιποὶ Ἰουδαῖοι, ὥστε καὶ Βαρνάβας συναπήχθη αὐτῶν τῇ ὑποκρίσει.

13. και συνυπεκριθησαν αυτω και οι λοιποι ιουδαιοι ωστε και βαρναβας συναπηχθη αυτων τη υποκρισει 13. kai sυnυpekrithesan aυto kai oi loipoi ioυdaioi oste kai βarnaβas sυnapechthe aυton te υpokrisei

13 And the rest of the Jews were also hypocrites together with him; so-that even Barnabas was led away with their hypocrisy.

13. And the other Jews dissembled likewise with him; insomuch that Barnabas also was carried away with their dissimulation.

13. Und mit ihm heuchelten die andern Juden, also daß auch Barnabas verführt ward, mit ihnen zu heucheln.

13. Y los otros Judíos disimulaban asimismo con él, de tal manera que aun Barnabás fué llevado con ellos por aquella su simulación.

13 Вместе с ним лицемерили и прочие Иудеи, так что даже Варнава был увлечен их лицемерием.

14 Mutta kun minä näin, etteivät he vaeltaneet suoraan evankeliumin totuuden mukaan, sanoin minä Keefaalle kaikkien kuullen: "Jos sinä, joka olet juutalainen, noudatat pakanain tapoja etkä juutalaisten, miksi sinä pakotat pakanoita noudattamaan juutalaisten tapoja?"

14 Mutta nähdessäni, etteivät he vaella suoraan ilosanoman totuuden mukaan sanoin Pietarille* kaikkien kuullen: "Jos sinä, joka olet juutalainen, elät pakanain tavoin etkä juutalaisten, miksi pakotat pakanoita elämään juutalaisten tavoin?"

14. Mutta kuin minä sen näin, ettei he oikein vaeltaneet evankeliumin totuuden jälkeen, sanoin minä Pietarille julkisesti kaikkein kuullen: jos sinä, joka Juudalainen olet, pakanain tavalla elät ja et Juudalaisten, miksis vaadit pakanoita Juudalaisten tavalla elämään?

14. Mutta cuin minä sen näin ettei he oikein waeldanet Evangeliumin totuden jälken sanoin minä Petarille julkisest caickein cuulden: jos sinä joca Judalainen olet pacanan tawalla elät ja et Judalaisten mixis sijs waadit pacanoita Judalaisten tawalla elämän?

14. Mutta quin mine sen näin/ ettei he oikein waeldaneet/ sen Euangeliumin totudhen ielkin/ nin mine sanoin Petarille iulkisesta caikein edesse/ Jos sine ioca Judeus olet/ Pacanan taualla elet/ ia ei Juttan taualla/ Mixi sis sine wadhit pacanoita elemen Judasten taualla? (Mutta kuin minä sen näin/ ettei he oikein waeltaneet/ sen ewankeliumin totuuden jälkeen/ niin minä sanoin Petarille julkisesti kaikkein edessä/ Jos sinä joka judeus olet/ pakanain tawalla elät/ ja ei juuttaan tawalla/ Miksi siis sinä waadit pakanoita elämän judasten tawalla?)

14. ἀλλ’ ὅτε εἶδον ὅτι οὐκ ὀρθοποδοῦσι πρὸς τὴν ἀλήθειαν τοῦ εὐαγγελίου, εἶπον τῷ Πέτρῳ ἔμπροσθεν πάντων· εἰ σὺ Ἰουδαῖος ὑπάρχων ἐθνικῶς ζῇς καὶ οὐκ ἰουδαϊκῶς, τί τὰ ἔθνη ἀναγκάζεις ἰουδαΐζειν;

14. αλλ οτε ειδον οτι ουκ ορθοποδουσιν προς την αληθειαν του ευαγγελιου ειπον τω πετρω εμπροσθεν παντων ει συ ιουδαιος υπαρχων εθνικως ζης και ουκ ιουδαικως τι τα εθνη αναγκαζεις ιουδαιζειν 14. all ote eidon oti oυk orthopodoυsin pros ten aletheian toυ eυaggelioυ eipon to petro emprosthen panton ei sυ ioυdaios υparchon ethnikos zes kai oυk ioυdaikos ti ta ethne anagkazeis ioυdaizein

14 But when I saw that they are not (being) straightforward according to the truth of the good-news, I said to Peter before (them) all, If you, being* a Jew, are living like-a-Gentile and not like-a-Jew, why are you urging the Gentiles to (live) like-a-Jew?

14. But when I saw that they walked not uprightly according to the truth of the gospel, I said unto Peter before them all, If thou, being a Jew, livest after the manner of Gentiles, and not as do the Jews, why compellest thou the Gentiles to live as do the Jews?

14. Aber da ich sah, daß sie nicht richtig wandelten nach der Wahrheit des Evangeliums, sprach ich zu Petrus vor allen öffentlich: So du, der du ein Jude bist, heidnisch lebst und nicht jüdisch, warum zwingst du denn die Heiden, jüdisch zu leben?

14. Mas como yo ví que no andaban derechamente conforme a la verdad del evangelio, dije a Pedro delante de todos: Si tú, siendo Judío, vives como Gentil, y no como Judío, ¿por qué constriñes los Gentiles a judaizar?

14 Но когда я увидел, что они не прямо поступают по истине Евангельской, то сказал Петру при всех: если ты, будучи Иудеем, живешь по-язычески, а непо-иудейски, то для чего язычников принуждаешь жить по-иудейски?

15 Me olemme luonnostamme juutalaisia, emmekä pakanasyntisiä;

15 Me olemme luonnostamme juutalaisia, emmekä pakanasyntisiä

15. Me jotka olemme Juudalaiset luonnon puolesta ja emme syntiset pakanoista:

15. Waicka me olemma Judalaiset luonnon puolesta ja emme syndiset pacanoista:

15. Vaicka me ole'me Judeuset loonno' polesta/ ia ei synniset Pacanoista/ (Waikka me olemme judauset luonnon puolesta/ ja ei syntiset pakanoista/)

15. Ἡμεῖς φύσει Ἰουδαῖοι καὶ οὐκ ἐξ ἐθνῶν ἁμαρτωλοί,

15. ημεις φυσει ιουδαιοι και ουκ εξ εθνων αμαρτωλοι 15. emeis fυsei ioυdaioi kai oυk eks ethnon amartoloi

15 We (are) Jews by nature and not sinners from the Gentiles;

15. We who are Jews by nature, and not sinners of the Gentiles,

15. Wir sind von Natur Juden und nicht Sünder aus den Heiden;

15. Nosotros que somos Judíos por naturaleza, y no pecadores de los Gentiles,

15 Мы по природе Иудеи, а не из язычников грешники;

16 mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, niin olemme mekin uskoneet Kristukseen Jeesukseen tullaksemme vanhurskaiksi uskosta Kristukseen eikä lain teoista, koska ei mikään liha tule vanhurskaaksi lain teoista.

16 Mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain tekojen nojalla, vaan *Jeesuksen Kristuksen uskolla*, mekin olemme uskoneet Kristukseen Jeesukseen tullaksemme vanhurskaiksi Kristuksen uskon ansiosta eikä lain tekojen perusteella, koska mikään liha ei tule vanhurskaaksi lain tekojen avulla.

16. Että me tiedämme, ettei ihminen lain töiden kautta vanhurskaaksi tule, vaan uskon kautta Jesuksen Kristuksen päälle: niin me myös olemme uskoneet Jesuksen Kristuksen päälle, että me vanhurskaaksi tulemme uskon kautta Kristuksen päälle, ja emme lain töiden kautta, sentähden ettei yksikään liha tule lain töiden kautta vanhurskaaksi.

16. Cuitengin että me tiedämme ettei ihminen Lain töiden cautta wanhurscaxi tule waan uscon cautta Jesuxen Christuxen päälle. Nijn me myös uscomma Jesuxen Christuxen päälle että me wanhurscaxi tulemma uscon cautta Christuxen päälle ja emme Lain töiden cautta: Sillä ei yxikän Liha tule Lain töiden cautta wanhurscaxi.

16. Quite'gin ette me tiedeme ettei Inhimine' Wanhurskaxi tule Lain töidhen cautta/ Waan Uskon cautta Iesusen Christusen päle. Nin me mös Uskoma Iesusen Christusen päle/ Ette me pite Wanhurskaxi tuleman Uskon cautta Christusen päle/ JA ei Lain Töidhen cautta. Sille ettei yxiken Liha tule Wanhurskaxi Lain Töidhen cautta. (Kuitenkin että me tiedämme ettei ihminen wanhurskaaksi tule lain töiden kautta/ Waan uskon kautta Jesuksen Kristuksen päälle. Niin me myös uskomme Jesuksen Kristuksen päälle/ Että me pitää wanhurskaaksi tuleman uskon kautta Kristuksen päälle/ Ja ei lain töiden kautta. Sillä ettei yksikään liha tule wanhurskaaksi lain töiden kautta.)

16. εἰδότες δὲ ὅτι οὐ δικαιοῦται ἄνθρωπος ἐξ ἔργων νόμου ἐὰν μὴ διὰ πίστεως Ἰησοῦ Χριστοῦ, καὶ ἡμεῖς εἰς Χριστὸν Ἰησοῦν ἐπιστεύσαμεν, ἵνα δικαιωθῶμεν ἐκ πίστεως Χριστοῦ καὶ οὐκ ἐξ ἔργων νόμου, διότι οὐ δικαιωθήσεται ἐξ ἔργων νόμου πᾶσα σάρξ.

16. ειδοτες οτι ου δικαιουται ανθρωπος εξ εργων νομου εαν μη δια πιστεως ιησου χριστου και ημεις εις χριστον ιησουν επιστευσαμεν ινα δικαιωθωμεν εκ πιστεως χριστου και ουκ εξ εργων νομου διοτι ου δικαιωθησεται εξ εργων νομου πασα σαρξ 16. eidotes oti oυ dikaioυtai anthropos eks ergon nomoυ ean me dia pisteos iesoυ christoυ kai emeis eis christon iesoυn episteυsamen ina dikaiothomen ek pisteos christoυ kai oυk eks ergon nomoυ dioti oυ dikaiothesetai eks ergon nomoυ pasa sarks

16 knowing that a man is not made righteous from (the) works of (the) law, if (it is) not through (the) faith of Jesus Christ. Also we believed in Christ Jesus, in order that we might be made righteous from (the) faith of Christ and not from (the) works of (the) law, because not any flesh will be made righteous from the works of the law.

16. Knowing that a man is not justified by the works of the law, but by the faith of Jesus Christ, even we have believed in Jesus Christ, that we might be justified by the faith of Christ, and not by the works of the law: for by the works of the law shall no flesh be justified.

16. doch weil wir wissen, daß der Mensch durch des Gesetzes Werke nicht gerecht wird, sondern durch den Glauben an Jesum Christum, so glauben wir auch an Christum Jesum, auf daß wir gerecht werden durch den Glauben an Christum und nicht durch des Gesetzes Werke; denn durch des Gesetzeswerke wird kein Fleisch gerecht.

16. Sabiendo que el hombre no es justificado por las obras de la ley, sino por la fé de Jesu Cristo, nosotros también hemos creido en Jesu Cristo, para que fuésemos justificados por la fé de Cristo, y no por las obras de la ley; por cuanto por las obras de la ley ninguna carne será justificada.

16 однако же, узнав, что человек оправдывается не делами закона, а только верою в Иисуса Христа, и мы увероваливо Христа Иисуса, чтобы оправдаться верою во Христа, а не делами закона; ибо делами закона не оправдается никакая плоть.

17 Mutta jos meidät itsemmekin, pyrkiessämme vanhurskautumaan Kristuksessa, on havaittu syntisiksi, onko sitten Kristus synnin palvelija? Pois se!

17 Mutta jos meidät itsemmekin pyrkiessämme vanhurskautumaan Kristuksessa, on havaittu syntisiksi, onko siis Kristus synnin palvelija? Eihän toki!

17. Mutta jos me, koska me tahdomme Kristuksen kautta vanhurskaaksi tulla, löydetään myös itse syntisiksi, onko siis Kristus synnin palvelia? Pois se!

17. Mutta jos me jotca tahdomma Christuxen cautta wanhurscaxi tulla wielä idzemme syndisexi löydämme nijn Christus olis synnin palwelia.

17. Mutta ios me/ iotca etzime Christusen cautta Wanhurskaxi tulla/ wiele itzeme Synnisexi leudhenme/ Nin olis Christus yxi * Synnin paluelia. Pois se. (Mutta jos me/ jotka etsimme Kristuksen kautta wanhurskaaksi tulla/ wielä itsemme syntiseksi löydämme/ Niin olis Kristus yksi synnin palwelija. Pois se.)

17. Εἰ δὲ ζητοῦντες δικαιωθῆναι ἐν Χριστῷ εὑρέθημεν καὶ αὐτοὶ ἁμαρτωλοί, ἆρα Χριστὸς ἁμαρτίας διάκονος; μὴ γένοιτο.

17. ει δε ζητουντες δικαιωθηναι εν χριστω ευρεθημεν και αυτοι αμαρτωλοι αρα χριστος αμαρτιας διακονος μη γενοιτο 17. ei de zetoυntes dikaiothenai en christo eυrethemen kai aυtoi amartoloi ara christos amartias diakonos me genoito

17 But if seeking to be made righteous in Christ; if we ourselves were also found (to be) sinners, (is) then Christ a servant of sin? Let it not happen!

17. But if, while we seek to be justified by Christ, we ourselves also are found sinners, is therefore Christ the minister of sin? God forbid.

17. Sollten wir aber, die da suchen, durch Christum gerecht zu werden, auch selbst als Sünder erfunden werden, so wäre Christus ja ein Sündendiener. Das sei ferne!

17. Y si buscando nosotros de ser justificados en Cristo, también nosotros mismos somos hallados pecadores, ¿es por eso Cristo ministro de pecado? En ninguna manera.

17 Если же, ища оправдания во Христе, мы и сами оказались грешниками, то неужели Христос есть служитель греха? Никак.

18 Sillä jos minä uudestaan rakennan sen, minkä olen hajottanut maahan, osoitan minä olevani lain rikkoja.

18 Sillä jos taas rakennan sen minkä olen hajoittanut, osoitan olevani lain rikkoja.

18. Sillä jos minä sitä taas rakennan, jota minä särkenyt olen, niin minä teen itseni ylitsekäyväksi.

18. Pois se: Sillä jos minä sitä taas rakennan jota minä särkenyt olen nijn minä teen idzeni ylidzekäywäxi.

18. Sille ios mine site taas ylesrakenan/ iota mine ole' serckenyt/ Nin mine teen itzeni ylitzekieuuexi. (Sillä jos minä sitä taas ylösrakennan/ jota minä olen särkenyt/ Niin minä teen itseni ylitse käywäksi.)

18. εἰ γὰρ ἃ κατέλυσα ταῦτα πάλιν οἰκοδομῶ, παραβάτην ἐμαυτὸν συνίστημι.

18. ει γαρ α κατελυσα ταυτα παλιν οικοδομω παραβατην εμαυτον συνιστημι 18. ei gar a katelυsa taυta palin oikodomo paraβaten emaυton sυnistemi

18 For* if I build up again those things which I tore-down, I establish myself (as) a transgressor.

18. For if I build again the things which I destroyed, I make myself a transgressor.

18. Wenn ich aber das, was ich zerbrochen habe, wiederum baue, so mache ich mich selbst zu einem Übertreter.

18. Porque si las cosas que destruí, las mismas vuelvo a edificar, transgresor me hago.

18 Ибо если я снова созидаю, что разрушил, то сам себя делаю преступником.

19 Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu,

19 Sillä olen lain vaikutuksesta kuollut laille, elääkseni Jumalalle. Olen Kristuksen kanssa naulittu ristiin.

19. Mutta minä olen lain kautta laista kuollut pois, että minä Jumalassa eläisin.

19. Mutta minä olen Lain cautta Laista poiscuollut että minä Jumalasa eläisin minä olen Christuxen cansa ristinnaulittu.

19. Mutta mine olen Lain cautta Laista poiskoollut/ ette mine Jumalasa eleisin/ Mine olen Christusen cansa ristinnaulittu. (Mutta minä olen lain kautta laista pois kuollut/ että minä Jumalassa eläisin/ Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu.)

19. ἐγὼ γὰρ διὰ νόμου νόμῳ ἀπέθανον, ἵνα Θεῷ ζήσω.

19. εγω γαρ δια νομου νομω απεθανον ινα θεω ζησω 19. ego gar dia nomoυ nomo apethanon ina theo zeso

19 For* through (the) law I died to (the) law, in order that I might live to God.

19. For I through the law am dead to the law, that I might live unto God.

19. Ich bin aber durchs Gesetz dem Gesetz gestorben, auf daß ich Gott lebe; ich bin mit Christo gekreuzigt.

19. Porque yo por la ley estoy muerto a la ley, a fin de que viva para Dios.

19 Законом я умер для закона, чтобы жить для Бога. Я сораспялся Христу,

20 ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.

20 Ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa. Mutta minkä nyt elän lihassa, sen elän Jumalan Pojan uskossa, Hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä alttiiksi puolestani.

20. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu. Mutta minä elän, en silleen minä, vaan Kristus elää minussa; sillä jota minä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, joka on minua rakastanut ja antoi itsensä minun edestäni.

20. Mutta minä elän waicka en minä waan Christus cuitengin elä minusa: sillä jota minä nyt elän Lihasa sen minä elän Jumalan Pojan uscosa Joca on minua racastanut ja annoi idzens minun edestäni.

20. Mutta mine elen/ waicka en nyt mine/ Waan Christus quitengi minussa elepi. Sille iota mine nyt elen Lihassa/ sen mine elen Jumalan Poian Uskossa/ Joca ombi minua racastanut/ ia Itze henens minun edesteni vlosannoi. (Mutta minä elän/ waikka en nyt minä/ Waan Kristus kuitenkin minussa elääpi. Sillä jota minä nyt elän lihassa/ sen minä elän Jumalan Pojan uskossa/ Joka ompi minua rakastanut/ ja itse hänens minun edestäni ulos antoi.)

20. Χριστῷ συνεσταύρωμαι· ζῶ δὲ οὐκέτι ἐγώ, ζῇ δὲ ἐν ἐμοὶ Χριστός· ὃ δὲ νῦν ζῶ ἐν σαρκί, ἐν πίστει ζῶ τῇ τοῦ υἱοῦ τοῦ Θεοῦ τοῦ ἀγαπήσαντός με καὶ παραδόντος ἑαυτὸν ὑπὲρ ἐμοῦ.

20. χριστω συνεσταυρωμαι ζω δε ουκετι εγω ζη δε εν εμοι χριστος ο δε νυν ζω εν σαρκι εν πιστει ζω τη του υιου του θεου του αγαπησαντος με και παραδοντος εαυτον υπερ εμου 20. christo sυnestaυromai zo de oυketi ego ze de en emoi christos o de nυn zo en sarki en pistei zo te toυ υioυ toυ theoυ toυ agapesantos me kai paradontos eaυton υper emoυ

20 I have been crucified together with Christ. I am now no longer living, but Christ is living in me and that (life) which I am now living in the flesh, I am living in faith, in the (faith) of the Son of God, who loved* me and gave himself up on my behalf.

20. I am crucified with Christ: nevertheless I live; yet not I, but Christ liveth in me: and the life which I now live in the flesh I live by the faith of the Son of God, who loved me, and gave himself for me.

20. Ich lebe aber; doch nun nicht ich, sondern Christus lebt in mir. Denn was ich jetzt lebe im Fleisch, das lebe ich in dem Glauben des Sohnes Gottes, der mich geliebt hat und sich selbst für mich dargegeben.

20. Estoy crucificado con Cristo; mas vivo, no ya yo, sino que Cristo vive en mí; y la vida que ahora vivo en la carne, la vivo por la fé del Hijo de Dios, el cual me amó, y se entregó a sí mismo por mí.

20 и уже не я живу, но живет во мне Христос. А что ныне живу во плоти, то живу верою в Сына Божия, возлюбившего меня и предавшего Себя за меня.

21 En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut.

21 En tee mitättömäksi Jumalan armoa. Sillä jos vanhurskaus tulee lain nojalla, niin Kristus on turhaan kuollut.

21. En minä hylkää Jumalan armoa; sillä jos vanhurskaus tulee laista, niin on Kristus hukkaan kuollut.

21. En minä hyljä Jumalan Armo: Sillä jos wanhurscaus tule Laista nijn on Christus huckan cuollut.

21. Em mine poishylke Jumalan Armo. Sille ios Wanhurskaus Laista tule/ Nin on Christus Huckan coollut. (En minä pois hylkää Jumalan armoa. Sillä jos wanhurskaus laista tulee/ Niin on Kristus hukkaan kuollut.)

21. Οὐκ ἀθετῶ τὴν χάριν τοῦ Θεοῦ· εἰ γὰρ διὰ νόμου δικαιοσύνη, ἄρα Χριστὸς δωρεὰν ἀπέθανεν.

21. ουκ αθετω την χαριν του θεου ει γαρ δια νομου δικαιοσυνη αρα χριστος δωρεαν απεθανεν 21. oυk atheto ten charin toυ theoυ ei gar dia nomoυ dikaiosυne ara christos dorean apethanen

21 I am not nullifying the grace of God; for* if righteousness (is) through (the) law, consequently*, Christ died undeservedly.

21. I do not frustrate the grace of God: for if righteousness come by the law, then Christ is dead in vain.

21. Ich werfe nicht weg die Gnade Gottes; denn so durch das Gesetz die Gerechtigkeit kommt, so ist Christus vergeblich gestorben.

21. No desecho la gracia de Dios; por que si por la ley es la justicia, entónces Cristo por demás murió.

21 Не отвергаю благодати Божией; а если законом оправдание, то Христос напрасно умер.