4 luku

Paavali kehoittaa tessalonikalaisia edelleenkin varttumaan pyhityksessä 1 – 8 ja veljellisessä rakkaudessa sekä viettämään hiljaista, ahkeraa elämää 9 – 12 ja puhuu lohdutuksen sanoja ylösnousemuksesta ja Herran tulemuksesta 13 – 15.

1 Sitten vielä, veljet, me pyydämme teitä ja kehoitamme Herrassa Jeesuksessa, että te, niinkuin olette meiltä oppineet, miten teidän tulee vaeltaa ja olla Jumalalle otolliset, niinkuin vaellattekin, siinä yhä enemmän varttuisitte.

1 Sitten vielä, veljet, pyydämme teitä ja kehoitamme Herrassa Jeesuksessa — niin kuin olette meiltä oppineet, miten teidän tulee vaeltaa ja olla Jumalalle otolliset [niin kuin vaellattekin] — että te yhä enemmän kunnostautuisitte.

1. Vielä siis, rakkaat veljet, rukoilemme me teitä ja neuvomme Herrassa Jesuksessa, niinkuin te meiltä saaneet olette, kuinka teidän vaeltaman ja Jumalalle kelpaaman pitää, että te täydellisemmäksi tulisitte.

1. Wielä rackat weljet rucoilemma me teitä ja neuwomme Herras Jesuxes nijncuin te meildä cuullet oletta cuinga teidän waeldaman ja Jumalalle kelpaman pitä että te täydellisemmäxi tulisitta:

1. EDespein rackat Weliet/ rucolema me teite/ ia manama Herrasa Iesuses/ Ninquin te oletta meilde saaneet/ quinga teiden pite waeldama' ia kelpaman Jumalalle/ ette te enämin teudhelisexi tulisitta/ (Edespäin rakkaat weljet/ rukoilemme me teitä/ ja manaamme Herrassa Jesuksessa/ Niinkuin te olette meiltä saaneet/ kuinka teidän pitää waeltaman ja kelpaaman Jumalalle/ että te enemmin täydelliseksi tulisitte/)

1. Τὸ λοιπὸν οὖν, ἀδελφοί, ἐρωτῶμεν ὑμᾶς καὶ παρακαλοῦμεν ἐν Κυρίῳ Ἰησοῦ, καθὼς παρελάβετε παρ’ ἡμῶν τὸ πῶς δεῖ ὑμᾶς περιπατεῖν καὶ ἀρέσκειν Θεῷ, ἵνα περισσεύητε μᾶλλον·

1. το λοιπον ουν αδελφοι ερωτωμεν υμας και παρακαλουμεν εν κυριω ιησου καθως παρελαβετε παρ ημων το πως δει υμας περιπατειν και αρεσκειν θεω ινα περισσευητε μαλλον 1. to loipon oυn adelfoi erotomen υmas kai parakaloυmen en kυrio iesoυ kathos parelaβete par emon to pos dei υmas peripatein kai areskein theo ina perisseυete mallon

1 Therefore furthermore brethren, we request and are encouraging you° in the Lord Jesus, just-as you° received from us how it is essential (for you°) to walk and to please God, in order that you° might abound (even) more.

1. Furthermore then we beseech you, brethren, and exhort you by the Lord Jesus, that as ye have received of us how ye ought to walk and to please God, so ye would abound more and more.

1. Weiter, liebe Brüder, bitten wir euch und ermahnen in dem HERRN Jesus (nach dem ihr von uns empfangen habt, wie ihr solltet wandeln und Gott gefallen), daß ihr immer völliger werdet.

1. RESTA, pues, hermanos, que os roguemos y exhortemos en el Señor Jesús, que de la manera que recibisteis de nosotros de como debéis andar, y agradar a Dios, así abundéis más y más.

1 За сим, братия, просим и умоляем вас Христом Иисусом, чтобы вы, приняв от нас, как должно вам поступать и угождать Богу, более в том преуспевали,

2 Tiedättehän, mitkä käskyt me olemme Herran Jeesuksen kautta teille antaneet.

2 Tiedätte näet, mitkä käskyt olemme teille Herran Jeesuksen nimessä antaneet.

2. Sillä te tiedätte ne käskyt, jotka me Herran Jesuksen kautta teille annoimme.

2. Sillä te tiedätte ne käskyt jotca me Herran Jesuxen cautta teille annoimma:

2. Sille ette te tiedette mitke Keskyt me annoima teille Herran Iesusen cautta. (Sillä että te tiedätte mitkä käskyt me annoimme teille Herran Jesuksen kautta.)

2. οἴδατε γὰρ τίνας παραγγελίας ἐδώκαμεν ὑμῖν διὰ τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ.

2. οιδατε γαρ τινας παραγγελιας εδωκαμεν υμιν δια του κυριου ιησου 2. oidate gar tinas paraggelias edokamen υmin dia toυ kυrioυ iesoυ

2 For* you° know what commands we gave you° through the Lord Jesus.

2. For ye know what commandments we gave you by the Lord Jesus.

2. Denn ihr wisset, welche Gebote wir euch gegeben haben durch den HERRN Jesus.

2. Porque ya sabéis qué mandamientos os dimos por el Señor Jesús.

2 ибо вы знаете, какие мы дали вам заповеди от Господа Иисуса.

3 Sillä tämä on Jumalan tahto, teidän pyhityksenne, että kartatte haureutta,

3 Sillä tämä on Jumalan tahto, teidän pyhityksenne, että kartatte haureutta,

3. Sillä se on Jumalan tahto, teidän pyhyytenne, että te huoruutta vältätte,

3. Sillä se on Jumalan tahto teidän pyhydenne että te huorutta wäldätte ja että jocainen pidäis hänen astians pyhydes ja cunnias.

3. Sille se ombi Jumala' tachto/ teiden Pyheus/ ette te weltette Hoorutta/ (Sillä se ompi Jumalan tahto/ teidän pyhyys/ että te wältätte huoruutta.)

3. Τοῦτο γάρ ἐστι θέλημα τοῦ Θεοῦ, ὁ ἁγιασμὸς ὑμῶν, ἀπέχεσθαι ὑμᾶς ἀπὸ τῆς πορνείας,

3. τουτο γαρ εστιν θελημα του θεου ο αγιασμος υμων απεχεσθαι υμας απο της πορνειας 3. toυto gar estin thelema toυ theoυ o agiasmos υmon apechesthai υmas apo tes porneias

3 For* this is (the) will of God, your° holiness, (for) you° to abstain from fornication;

3. For this is the will of God, even your sanctification, that ye should abstain from fornication:

3. Denn das ist der Wille Gottes, eure Heiligung, und daß ihr meidet die Hurerei

3. Porque la voluntad de Dios es esta, a saber, vuestra santificación; que os apartéis de fornicación.

3 Ибо воля Божия есть освящение ваше, чтобы вы воздерживались от блуда;

4 että kukin teistä tietää ottaa oman vaimon pyhyydessä ja kunniassa,

4 että kukin teistä tietää hallita astiansa pyhyydessä ja kunniassa,

4. Että jokainen tietäis pitää astiansa pyhyydessä ja kunniassa,

4. Ei himoin halauxis nijncuin pacanat jotca ei Jumalasta mitän tiedä.

4. ia iocainen teiste tiedheis henen Astians pite pyhydhes ia cunnias/ ei himoin halauxes/ Ninquin ne Pacanat/ iotca Jumalasta ei miten tiedhe. (ja jokainen teistä tietäisi hänen astiansa pitää pyhyydessä ja kunniassa/ ei himoin halauksessa/ Niinkuin ne pakanat/ jotka Jumalasta ei mitään tiedä.)

4. εἰδέναι ἕκαστον ὑμῶν τὸ ἑαυτοῦ σκεῦος κτᾶσθαι ἐν ἁγιασμῷ καὶ τιμῇ,

4. ειδεναι εκαστον υμων το εαυτου σκευος κτασθαι εν αγιασμω και τιμη 4. eidenai ekaston υmon to eaυtoυ skeυos ktasthai en agiasmo kai time

4 (for) each of you° to know (how) to procure his own vessel in holiness and honor,

4. That every one of you should know how to possess his vessel in sanctification and honour;

4. und ein jeglicher unter euch wisse sein Gefäß zu behalten in Heiligung und Ehren.

4. Que cada uno de vosotros sepa tener su propio vaso en santificación y honor;

4 чтобы каждый из вас умел соблюдать свой сосуд в святости и чести,

5 ei himon kiihkossa niinkuin pakanat, jotka eivät Jumalaa tunne;

5 ei himon kiihkossa niin kuin pakanat, jotka eivät tunne Jumalaa,

5. Ei himoin halauksissa niinkuin pakanat, jotka ei Jumalasta mitään tiedä,

5. Ja ettei yxikän sorrais eikä pettäis weljens josacusa asias:

5. Ja ettei yxiken sordhasi eli petteisi henen Weliens iossakusa Asias. (Ja ettei yksikään sortaisi eli pettäisi hänen weljeensä jossakussa asiassa.)

5. μὴ ἐν πάθει ἐπιθυμίας καθάπερ καὶ τὰ ἔθνη τὰ μὴ εἰδότα τὸν Θεόν,

5. μη εν παθει επιθυμιας καθαπερ και τα εθνη τα μη ειδοτα τον θεον 5. me en pathei epithυmias kathaper kai ta ethne ta me eidota ton theon

5 not in the passion of lust, just-as also the Gentiles who do not know God,

5. Not in the lust of concupiscence, even as the Gentiles which know not God:

5. nicht in der Brunst der Lust wie die Heiden, die von Gott nichts wissen;

5. No con afecto de concupiscencia, como los Gentiles que no conocen a Dios:

5 а не в страсти похотения, как и язычники, не знающие Бога;

6 ettei kukaan sorra veljeänsä eikä tuota hänelle vahinkoa missään asiassa, sillä Herra on kaiken tämän kostaja, niinkuin myös ennen olemme teille sanoneet ja todistaneet.

6 ettei kukaan riko veljeään vastaan tai tuota hänelle vahinkoa missään asiassa, sillä Herra on kaiken tämän kostaja, niin kuin myös ennen olemme teille sanoneet ja vakuuttaneet.

6. Ja ettei yksikään sortaisi eikä pettäisi veljeänsä jossakussa asiassa; sillä Herra on kaikkein näiden kostaja, kuin me myös teille ennen sanoneet ja todistaneet olemme.

6. Sillä idze Herra on caickein näiden costaja cuin me teille sanonet ja todistanet olemma.

6. Sille ette itze Herra ombi Costaija ylitze caikein neinen/ quin me teille ennen sanonut ia todhistanut olema. (Sillä että itse Herra ompi kostaja ylitse kaikkein näiden/ kuin me teille ennen sanonut ja todistanut olemme.)

6. τὸ μὴ ὑπερβαίνειν καὶ πλεονεκτεῖν ἐν τῷ πράγματι τὸν ἀδελφὸν αὐτοῦ, διότι ἔκδικος ὁ Κύριος περὶ πάντων τούτων, καθὼς καὶ προείπομεν ὑμῖν καὶ διεμαρτυράμεθα.

6. το μη υπερβαινειν και πλεονεκτειν εν τω πραγματι τον αδελφον αυτου διοτι εκδικος ο κυριος περι παντων τουτων καθως και προειπαμεν υμιν και διεμαρτυραμεθα 6. to me υperβainein kai pleonektein en to pragmati ton adelfon aυtoυ dioti ekdikos o kυrios peri panton toυton kathos kai proeipamen υmin kai diemartυrametha

6 (and) not to go-beyond limits and take-advantage of his brother in the matter, because the Lord (is) an avenger concerning all these things, just-as we also foretold to you° and thoroughly testified.

6. That no man go beyond and defraud his brother in any matter: because that the Lord is the avenger of all such, as we also have forewarned you and testified.

6. und daß niemand zu weit greife und übervorteile seinen Bruder im Handel; denn der HERR ist der Rächer über das alles, wie wir euch zuvor gesagt und bezeugt haben.

6. Que ninguno agravie, ni defraude en nada a su hermano; porque el Señor es vengador de todo esto, como ya os habémos dicho y protestado.

6 чтобы вы ни в чем не поступали с братом своим противозаконно и корыстолюбиво: потому что Господь – мститель за все это, как и прежде мы говорили вам и свидетельствовали.

7 Sillä ei Jumala ole kutsunut meitä saastaisuuteen, vaan pyhitykseen.

7 Sillä Jumala ei ole kutsunut meitä saastaisuuteen, vaan pyhitykseen.

7. Sillä ei Jumala ole meitä kutsunut saastaisuuteen, vaan pyhyyteen.

7. Sillä ei Jumala ole meitä cudzunut saastaisuteen waan pyhyteen.

7. Sille eipe Jumala meite ole cutzunut saastautehen/ waan pyheytehen. (Sillä eipä Jumala meitä ole kutsunut saastautehen/ waan pyhyytehen.)

7. οὐ γὰρ ἐκάλεσεν ἡμᾶς ὁ Θεὸς ἐπὶ ἀκαθαρσίᾳ, ἀλλ’ ἐν ἁγιασμῷ.

7. ου γαρ εκαλεσεν ημας ο θεος επι ακαθαρσια αλλ εν αγιασμω 7. oυ gar ekalesen emas o theos epi akatharsia all en agiasmo

7 For* God did not call us in uncleanness, but in holiness.

7. For God hath not called us unto uncleanness, but unto holiness.

7. Denn Gott hat uns nicht berufen zur Unreinigkeit, sondern zur Heiligung.

7. Pues no nos ha llamado Dios para vivir en inmundicia, sino en santidad.

7 Ибо призвал нас Бог не к нечистоте, но к святости.

8 Sentähden, joka nämä hylkää, ei hylkää ihmistä, vaan Jumalan, joka myös antaa Pyhän Henkensä teihin.

8 Sen vuoksi, joka nämä hylkää, ei hylkää ihmistä, vaan Jumalan, joka myös *on antanut* Pyhän Henkensä meihin.

8. Joka siis nämät katsoo ylön, ei hän katso ylön ihmistä, vaan Jumalan, joka myös Pyhän Henkensä meihin antanut on.

8. Joca sijs ylöncadzo hän ylöncadzo ei ihmistä waan Jumalan joca Pyhän Hengens teihin andanut on.

8. Joca nyt ylencatzopi/ se ylencatzo ei Inhimiste waan Jumalan/ ioca henen pyhen Hengens andanut on teihin. (Joka nyt ylenkatsoopi/ se ylenkatsoo ei ihmistä waan Jumalan/ joka hänen Pyhän Henkensä antanut on teihin.)

8. τοιγαροῦν ὁ ἀθετῶν οὐκ ἄνθρωπον ἀθετεῖ, ἀλλὰ τὸν Θεὸν τὸν καὶ δόντα τὸ Πνεῦμα αὐτοῦ τὸ ἅγιον εἰς ὑμᾶς.

8. τοιγαρουν ο αθετων ουκ ανθρωπον αθετει αλλα τον θεον τον και δοντα το πνευμα αυτου το αγιον εις ημας 8. toigaroυn o atheton oυk anthropon athetei alla ton theon ton kai donta to pneυma aυtoυ to agion eis emas

8 Therefore, the one who is rejecting (this) is not rejecting man, but God, who also gave his Holy Spirit to you°.

8. He therefore that despiseth, despiseth not man, but God, who hath also given unto us his holy Spirit.

8. Wer nun verachtet, der verachtet nicht Menschen, sondern Gott, der seinen heiligen Geist gegeben hat in euch.

8. Así que el que nos menosprecia, no menosprecia a hombre, sino a Dios, el cual también nos dió su Espíritu Santo.

8 Итак непокорный непокорен не человеку, но Богу, Который и дал нам Духа Своего Святаго.

9 Veljellisestä rakkaudesta ei ole tarvis teille kirjoittaa; sillä itse te olette Jumalalta oppineet rakastamaan toisianne;

9 Mutta veljellisestä rakkaudesta ei ole tarvis teille kirjoittaa, sillä itse olette Jumalalta oppineet rakastamaan toisianne.

9. Mutta veljellisestä rakkaudesta ei minun tarvitse teille kirjoittaa; sillä te olette itse Jumalalta opetellut rakastamaan toinen toistanne,

9. Mutta weljellisest rackaudest ei minun tarwita teille kirjoittaman: sillä te oletta idze Jumalalda opetetut racastaman toinen toistanne.

9. Mutta sijte Welielisest Rackaudhesta/ eipe te taruitze ette mine kirioitaisin teille/ Sille te oletta itze Jumalalda opetetudh teite keskenen racastaman/ (Mutta siitä weljellisestä rakkaudesta/ eipä te tarwitse että minä kirjoittaisin teille/ Sillä te olette itse Jumalalta opetetut teitä keskenän rakastaman/)

9. Περὶ δὲ τῆς φιλαδελφίας οὐ χρείαν ἔχετε γράφειν ὑμῖν· αὐτοὶ γὰρ ὑμεῖς θεοδίδακτοί ἐστε εἰς τὸ ἀγαπᾶν ἀλλήλους·

9. περι δε της φιλαδελφιας ου χρειαν εχετε γραφειν υμιν αυτοι γαρ υμεις θεοδιδακτοι εστε εις το αγαπαν αλληλους 9. peri de tes filadelfias oυ chreian echete grafein υmin aυtoi gar υmeis theodidaktoi este eis to agapan alleloυs

9 Now concerning brotherly-love, you° have no need (for someone) to write to you°; for* you° yourselves are taught by God, *that* you° should love* one another;

9. But as touching brotherly love ye need not that I write unto you: for ye yourselves are taught of God to love one another.

9. Von der brüderlichen Liebe aber ist nicht not euch zu schreiben; denn ihr seid selbst von Gott gelehrt, euch untereinander zu lieben.

9. Empero, acerca del amor fraternal no habéis menester que os escriba; porque vosotros habéis aprendido de Dios que os améis los unos a los otros.

9 О братолюбии же нет нужды писать к вам; ибо вы сами научены Богом любить друг друга,

10 niin te myös teette kaikkia veljiä kohtaan koko Makedoniassa. Mutta me kehoitamme teitä, veljet, siinä varttumaan yhä enemmän

10 Näinhän teettekin kaikkia veljiä kohtaan koko Makedoniassa. Mutta kehoitamme teitä, veljet, yhä enemmän kunnostautumaan

10. Ja sen te myös kaikille veljille teette, jotka koko Makedoniassa ovat; mutta me neuvomme teitä, rakkaat veljet, että te vielä täydellisemmäksi tulisitte,

10. Ja sen te myös caikille weljille teette jotca coco Macedonias owat.

10. ia sen te mös teette caikein Weliein cochtan iotca coco Macedonias ouat. (ja sen te myös teette kaikkein weljein kohtaan jotka koko Makedoniassa owat.)

10. καὶ γὰρ ποιεῖτε αὐτὸ εἰς πάντας τοὺς ἀδελφοὺς τοὺς ἐν ὅλῃ τῇ Μακεδονίᾳ. παρακαλοῦμεν δὲ ὑμᾶς, ἀδελφοί, περισσεύειν μᾶλλον

10. και γαρ ποιειτε αυτο εις παντας τους αδελφους τους εν ολη τη μακεδονια παρακαλουμεν δε υμας αδελφοι περισσευειν μαλλον 10. kai gar poieite aυto eis pantas toυs adelfoυs toυs en ole te makedonia parakaloυmen de υmas adelfoi perisseυein mallon

10 for* you° are also practicing it toward all the brethren who (are) in the whole (of) Macedonia. But brethren, we encourage you°, that you° abound (even) more,

10. And indeed ye do it toward all the brethren which are in all Macedonia: but we beseech you, brethren, that ye increase more and more;

10. Und das tut ihr auch an allen Brüdern, die in ganz Mazedonien sind. Wir ermahnen euch aber, liebe Brüder, daß ihr noch völliger werdet

10. Y a la verdad lo hacéis así con todos los hermanos que están por toda la Macedonia. Os rogamos, empero, hermanos, que vayais creciendo más y más;

10 ибо вы так и поступаете со всеми братиями по всей Македонии. Умоляем же вас, братия, более преуспевать

11 ja katsomaan kunniaksenne, että elätte hiljaisuudessa ja toimitatte omia tehtäviänne ja teette työtä käsillänne, niinkuin olemme teitä käskeneet,

11 ja pitämään kunniananne, että elätte hiljaisesti ja toimitatte omia tehtäviänne ja teette työtä (omilla) käsillänne kuin olemme teitä käskeneet,

11. Ja pyytäkäät olla levolliset ja ottakaat vaari omista askareistanne, tehden työtä käsillänne, niinkuin me käskeneet olemme,

11. Mutta me neuwomme teitä rackat weljet että te wielä täydellisemmäxi tulisitta: ja pyytäkät olla lewolliset ja ottacat waari omista ascareistanne tehden työtä käsillän nijncuin me käskenet olemma.

11. Mutta me manama teite/ rackat Weliet/ ette te wiele teudhelisemaxi tulisitte/ Ja pyteket olla leuoliset/ Ja teide' omana askaren totelcata/ ia töteteckette omilla käsille'ne/ quin me teille keskenyt olema/ (Mutta me manaamme teitä/ rakkaat weljet/ että te wielä täydellisemmäksi tulisitte/ Ja pyytäkäät olla lewolliset/ Ja teidän omana askareen totelkaatte/ ja työtä tehkäätte omilla käsillänne/ kuin me teille käskeneet olemme/)

11. καὶ φιλοτιμεῖσθαι ἡσυχάζειν καὶ πράσσειν τὰ ἴδια καὶ ἐργάζεσθαι ταῖς ἰδίαις χερσὶν ὑμῶν, καθὼς ὑμῖν παρηγγείλαμεν,

11. και φιλοτιμεισθαι ησυχαζειν και πρασσειν τα ιδια και εργαζεσθαι ταις ιδιαις χερσιν υμων καθως υμιν παρηγγειλαμεν 11. kai filotimeisthai esυchazein kai prassein ta idia kai ergazesthai tais idiais chersin υmon kathos υmin pareggeilamen

11 and that you° make it your aim to be (living) quiet (lives) and to do your° own things, and to work with your° own hands (just-as we commanded you°),

11. And that ye study to be quiet, and to do your own business, and to work with your own hands, as we commanded you;

11. und ringet darnach, daß ihr stille seid und das Eure schaffet und arbeitet mit euren eigenen Händen, wie wir euch geboten haben,

11. Y que procuréis estar quietos, y hacer vuestros propios negocios; y que obréis con vuestras manos de la manera que os habemos mandado;

11 и усердно стараться о том, чтобы жить тихо, делать свое дело и работать своими собственными руками, как мы заповедывали вам;

12 että vaelluksessanne olisitte säädylliset ulkopuolella olevia kohtaan ettekä olisi kenenkään avun tarpeessa.

12 että vaeltaisitte nuhteettomasti. ulkopuolisten suhteen, ettekä olisi *minkään tarpeessa*

12. Että te itsenne kunniallisesti ulkonaisten kohtaan käyttäisitte, ettette mitään tarvitsisi.

12. Että te idzen cunnialisest ulconaisten cohtan käyttäisitte ettet te mitän heildä tarwidzis.

12. ette te cunnialisesta teiten keuteisitte ninen wlconaisten cochtan/ ia ettei te heilde miten taruitzisi. (että te kunniallisesti teitän käyttäisitte niinen ulkonaisten kohtaan/ ja ettei te heiltä mitään tarwitsisi.)

12. ἵνα περιπατῆτε εὐσχημόνως πρὸς τοὺς ἔξω καὶ μηδενὸς χρείαν ἔχητε.

12. ινα περιπατητε ευσχημονως προς τους εξω και μηδενος χρειαν εχητε 12. ina peripatete eυschemonos pros toυs ekso kai medenos chreian echete

12 in order that you° may walk decently toward those (who are) outside, and may have need of nothing. {1Th 4:13-17 & Mat 24:27, 24:29-31 & Mar 13:24-37 & Luk 21:25-28 & Acts 1:11 & 2Th 1:7-9 & 1Co 15:51-15:58 & Rev 1:7 Second Coming.}

12. That ye may walk honestly toward them that are without, and that ye may have lack of nothing.

12. auf daß ihr ehrbar wandelt gegen die, die draußen sind, und ihrer keines bedürfet.

12. Y que andéis honestamente para con los de afuera; y que nada de ninguno hayais menester.

12 чтобы вы поступали благоприлично перед внешними и ни вчем не нуждались.

13 Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole.

13 Mutta en tahdo, veljet, teidän olevan tietämättömiä niistä, jotka ovat nukkuneet pois, jottemme murehtisi niin kuin muut, joilla ei ole toivoa.

13. Mutta emme myös tahdo teiltä salata, rakkaat veljet, niistä, jotka nukkuneet ovat, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole:

13. En me myös tahdo teildä salata rackat weljet nijstä jotca nuckunet owat ettet te murehdis nijncuin muut joilla ei toiwo ole:

13. Edespein/ eipe me tahdho teilde salata (rackat Weliet) nijste iotca Nuckunet ouat/ Ettei te murehdisi ninquin ne mwdh ioilla ei toiuo ole. (Edespäin/ eipä me tahdo teiltä salata (rakkaat weljet) niistä jotka nukkuneet owat/ Ettei te murehtisi niinkuin ne muut joilla ei toiwoa ole.)

13. Οὐ θέλομεν δὲ ὑμᾶς ἀγνοεῖν, ἀδελφοί, περὶ τῶν κοιμωμένων, ἵνα μὴ λυπῆσθε καθὼς καὶ οἱ λοιποὶ οἱ μὴ ἔχοντες ἐλπίδα.

13. ου θελω δε υμας αγνοειν αδελφοι περι των κεκοιμημενων ινα μη λυπησθε καθως και οι λοιποι οι μη εχοντες ελπιδα 13. oυ thelo de υmas agnoein adelfoi peri ton kekoimemenon ina me lυpesthe kathos kai oi loipoi oi me echontes elpida

13 But brethren, we do not wish you° to be ignorant concerning those who have fallen-asleep; in order that you° may not be sorrowful like the rest who have no hope.

13. But I would not have you to be ignorant, brethren, concerning them which are asleep, that ye sorrow not, even as others which have no hope.

13. Wir wollen euch aber, liebe Brüder, nicht verhalten von denen, die da schlafen, auf daß ihr nicht traurig seid wie die andern, die keine Hoffnung haben.

13. Tampoco, hermanos, queremos que estéis en ignorancia acerca de los que duermen, para que no os entristezcáis como los otros que no tienen esperanza.

13 Не хочу же оставить вас, братия, в неведении об умерших, дабы вы не скорбели, как прочие, не имеющие надежды.

14 Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan.

14 Jos näet uskomme että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin Jumala Jeesuksen avulla tuo poisnukkuneet esiin Hänen kanssaan.

14. Sillä jos me uskomme, että Jesus on kuollut ja noussut ylös, niin on Jumala myös ne, jotka nukkuneet ovat, Jesuksen kautta tuova edes hänen kanssansa.

14. Sillä jos me uscomma että Jesus on cuollut ja ylösnosnut nijn on Jumala myös ne jotca nuckunet owat Jesuxen cautta edestuopa hänen cansans.

14. Sille ios me Uskom/ ette Iesus coolludh on ia ylesnosnut/ Nin pite mös Jumalan nijte iotca nuckunet ouat Iesusen cautta/ henen cansans edestootaman. (Sillä jos me uskommr/ että Jesus kuollut on ja ylös noussut/ Niin pitää myös Jumalan niitä jotka nukkuneet owat Jesuksen kautta/ hänen kansanss edestuotaman.)

14. εἰ γὰρ πιστεύομεν ὅτι Ἰησοῦς ἀπέθανε καὶ ἀνέστη, οὕτω καὶ ὁ Θεὸς τοὺς κοιμηθέντας διὰ τοῦ Ἰησοῦ ἄξει σὺν αὐτῷ.

14. ει γαρ πιστευομεν οτι ιησους απεθανεν και ανεστη ουτως και ο θεος τους κοιμηθεντας δια του ιησου αξει συν αυτω 14. ei gar pisteυomen oti iesoυs apethanen kai aneste oυtos kai o theos toυs koimethentas dia toυ iesoυ aksei sυn aυto

14 For* if we believe that Jesus died and rose* up again, so those who fell-asleep through Jesus, God will also be bringing* together with him.

14. For if we believe that Jesus died and rose again, even so them also which sleep in Jesus will God bring with him.

14. Denn so wir glauben, daß Jesus gestorben und auferstanden ist, also wird Gott auch, die da entschlafen sind, durch Jesum mit ihm führen.

14. Pues si creemos que Jesús murió y resucitó, así también traerá Dios con él a los que durmieron en Jesús.

14 Ибо, если мы веруем, что Иисус умер и воскрес, то и умерших в Иисусе Бог приведет с Ним.

15 Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet.

15 Sillä sen sanomme teille Herran sanana, että me jotka elämme, jotka olemme jäljellä Herran tulemuksessa, emme suinkaan ehdi ennen poisnukkuneita.

15. Sillä sen me sanomme teille Herran puolesta: että me, jotka elämme ja jälkeen jäämme Herran tulemiseen, emme suinkaan ennätä niitä, jotka nukkuneet ovat.

15. Sillä sen me sanomma teille nijncuin Herran sanan: että me jotca elämme ja jälken jäämme Herran tulemiseen emme suingan ennätä nijtä jotca nuckunet owat:

15. Sille sen me sanoma teille/ ninquin Herran sanan/ Ette me iotca eleme ia ielkijniäme Herra' tulemiseen/ eiswingan me ennete nijte iotca nuckunet ouat. (Sillä sen me sanomme teille/ niinkuin Herran sanan/ Että me jotka elämme ja jälkeen jäämme Herran tulemiseen/ ei suinkaan me ennätä niitä jotka nukkuneet owat.)

15. τοῦτο γὰρ ὑμῖν λέγομεν ἐν λόγῳ Κυρίου, ὅτι ἡμεῖς οἱ ζῶντες οἱ περιλειπόμενοι εἰς τὴν παρουσίαν τοῦ Κυρίου οὐ μὴ φθάσωμεν τοὺς κοιμηθέντας·

15. τουτο γαρ υμιν λεγομεν εν λογω κυριου οτι ημεις οι ζωντες οι περιλειπομενοι εις την παρουσιαν του κυριου ου μη φθασωμεν τους κοιμηθεντας 15. toυto gar υmin legomen en logo kυrioυ oti emeis oi zontes oi perileipomenoi eis ten paroυsian toυ kυrioυ oυ me fthasomen toυs koimethentas

15 For* this we are saying to you° in (the) word of (the) Lord, that we, the living, who are left at the presence of the Lord, should never attain (heaven before) those who fell-asleep.

15. For this we say unto you by the word of the Lord, that we which are alive and remain unto the coming of the Lord shall not prevent them which are asleep.

15. Denn das sagen wir euch als ein Wort des HERRN, daß wir, die wir leben und übrig bleiben auf die Zukunft des HERRN, werden denen nicht zuvorkommen, die da schlafen.

15. Porque os decimos esto en palabra del Señor, que nosotros que vivimos, que habemos quedado hasta la venida del Señor, no seremos delanteros a los que durmieron ya.

15 Ибо сие говорим вам словом Господним, что мы живущие, оставшиеся до пришествия Господня, не предупредим умерших,

16 Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;

16 Sillä itse Herra astuu alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ensin.

16. Sillä itse Herra astuu alas taivaasta, suurella huudolla, ja ylimmäisen enkelin äänellä ja Jumalan basunalla, ja kuolleet Kristuksessa ensin nousevat ylös.

16. Sillä Herra astu alas Taiwast suurella humulla ja ylimmäisen Evangelin änellä ja Jumalan Basunalla ja cuollet ensin Christuxes ylösnousewat.

16. Sille ette se itze Herra alasastupi Taiuahasta swrella Hwmulla/ ia Ylimeisen engelin änelle/ ia Jumalan Basunalla/ Ja ne Coolluet Christuses ensin ylesnouseuat. (Sillä että se itse Herra alas astuupi taiwahasta suurelle humulla/ ja ylimmäisen enkelin äänellä/ ja Jumalan pasuunalla/ Ja ne kuolleet Kristuksessa ensin ylösnousewat.)

16. ὅτι αὐτὸς ὁ Κύριος ἐν κελεύσματι, ἐν φωνῇ ἀρχαγγέλου καὶ ἐν σάλπιγγι Θεοῦ καταβήσεται ἀπ’ οὐρανοῦ, καὶ οἱ νεκροὶ ἐν Χριστῷ ἀναστήσονται πρῶτον,

16. οτι αυτος ο κυριος εν κελευσματι εν φωνη αρχαγγελου και εν σαλπιγγι θεου καταβησεται απ ουρανου και οι νεκροι εν χριστω αναστησονται πρωτον 16. oti aυtos o kυrios en keleυsmati en fone archaggeloυ kai en salpiggi theoυ kataβesetai ap oυranoυ kai oi nekroi en christo anastesontai proton

16 Because the Lord himself will be descending from heaven, in a commanding yell, in the voice of the archangel and at the trumpet of God, and the dead in Christ will be rising* up first;

16. For the Lord himself shall descend from heaven with a shout, with the voice of the archangel, and with the trump of God: and the dead in Christ shall rise first:

16. denn er selbst, der HERR, wird mit einem Feldgeschrei und der Stimme des Erzengels und mit der Posaune Gottes herniederkommen vom Himmel, und die Toten in Christo werden auferstehen zuerst.

16. Porque el mismo Señor con algazara, con voz de arcángel, y con trompeta de Dios, descenderá del cielo, y los muertos en Cristo resucitarán los primeros.

16 потому что Сам Господь при возвещении, при гласе Архангела и трубе Божией, сойдет с неба, и мертвые во Христе воскреснут прежде;

17 sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.

17 Sitten meidät, jotka elämme, jotka olemme jäljellä, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilviin Herraa vastaan ilmaan. Ja niin olemme aina Herran kanssa.

17. Sitte me, jotka elämme ja jälkeen jäämme, temmataan ynnä heidän kanssansa pilvihin, Herraa vastaan tuulihin, ja niin me aina Herran kanssa olemme.

17. Sijtte me jotca elämme ja jälken jäämme temmatam heidän cansans ylös pilwihin Herra wastan tuulihin ja nijn me aina Herran cansa olemma. Lohduttacat sijs teitän keskenän näillä sanoilla.

17. Senielken me iotca eleme/ ia ielkiniäme ynne heiden cansans ylestemmatanme piluihin/ site Herra wastan Twlihin. Ja sillens me aina olema Herran cansa. Nin lohuttacat sis teiten keskenen neille sanoilla. (Sen jälkeen me jotka elämme/ ja jälkeen jäämme ynnä heidän kanssansa ylöstemmataamme pilwihin/ sitä Herra wastaan tuulihin. Ja sillens me aina olemme Herran kanssa. Niin lohduttakaat siis teitän keskenän näillä sanoilla.)

17. ἔπειτα ἡμεῖς οἱ ζῶντες οἱ περιλειπόμενοι ἅμα σὺν αὐτοῖς ἁρπαγησόμεθα ἐν νεφέλαις εἰς ἀπάντησιν τοῦ Κυρίου εἰς ἀέρα, καὶ οὕτω πάντοτε σὺν Κυρίῳ ἐσόμεθα.

17. επειτα ημεις οι ζωντες οι περιλειπομενοι αμα συν αυτοις αρπαγησομεθα εν νεφελαις εις απαντησιν του κυριου εις αερα και ουτως παντοτε συν κυριω εσομεθα 17. epeita emeis oi zontes oi perileipomenoi ama sυn aυtois arpagesometha en nefelais eis apantesin toυ kυrioυ eis aera kai oυtos pantote sυn kυrio esometha

17 thereafter we, the living, who are left, will be seized at the same time together with them in (the) clouds, to (the) encounter of the Lord in the air, and so we will always be together with (the) Lord.

17. Then we which are alive and remain shall be caught up together with them in the clouds, to meet the Lord in the air: and so shall we ever be with the Lord.

17. Darnach wir, die wir leben und übrig bleiben, werden zugleich mit ihnen hingerückt werden in den Wolken, dem HERRN entgegen in der Luft, und werden also bei dem HERRN sein allezeit.

17. Luego nosotros, los que vivimos, los que quedamos, juntamente con ellos seremos arrebatados en las nubes a recibir al Señor en el aire; y así estaremos siempre con el Señor.

17 потом мы, оставшиеся в живых, вместе с ними восхищены будем на облаках в сретение Господу на воздухе, и так всегда с Господом будем.

18 Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.

18 Lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.

18. Lohduttakaat siis teitänne keskenänne näillä sanoilla.

18. Ὥστε παρακαλεῖτε ἀλλήλους ἐν τοῖς λόγοις τούτοις.

18. ωστε παρακαλειτε αλληλους εν τοις λογοις τουτοις 18. oste parakaleite alleloυs en tois logois toυtois

18 So-then, encourage° one another in these words.

18. Wherefore comfort one another with these words.

18. So tröstet euch nun mit diesen Worten untereinander.

18. Por tanto consoláos los unos a los otros en estas palabras.

18 Итак утешайте друг друга сими словами.