3 luku

Paavali sanoo ikävänsä pakottamana lähettäneensä Timoteuksen tessalonikalaisten tykö 1 – 5 ja nyt iloitsevansa hänen tuomistaan hyvistä sanomista 6 – 10 ja rukoilee, että he yhä kasvaisivat rakkaudessa ja pyhyydessä 11 – 13.

1 Sentähden me, kun emme enää voineet kestää kauemmin, päätimme jäädä yksinämme Ateenaan,

1 Sen vuoksi, kun emme enää kestäneet kauemmin, päätimme jäädä yksin Ateenaan

1. Sentähden emme saaneet sitä enempi viivyttää, vaan olemme mielistyneet jäämään Atenaan yksinänsä,

1. Sentähden en me saanet sitä enä wijwyttä waan olemma mielistynet jäämän Athenaan yxinäns.

1. SEnteden eipe me site tactonuet wiwuytte/ ia olema sihen mielistynyet/ iämen Athenas yxinens. (Sentähden eipä me sitä tahtoneet wiiwyttää/ ja olemme siihen mielistyneet/ jäämään Athenassa yksinänsä.)

1. Διὸ μηκέτι στέγοντες εὐδοκήσαμεν καταλειφθῆναι ἐν Ἀθήναις μόνοι,

1. διο μηκετι στεγοντες ευδοκησαμεν καταλειφθηναι εν αθηναις μονοι 1. dio meketi stegontes eυdokesamen kataleifthenai en athenais monoi

1 Hence, no longer forbearing (it), we were delighted to be left behind in Athens alone.

1. Wherefore when we could no longer forbear, we thought it good to be left at Athens alone;

1. Darum haben wir's nicht weiter wollen ertragen und haben uns lassen wohlgefallen, daß wir zu Athen allein gelassen würden,

1. POR lo cual no lo pudiendo ya más sufrir, acordámos de quedarnos solos en Aténas;

1 И потому, не терпя более, мы восхотели остаться в Афинах одни,

2 ja lähetimme Timoteuksen, veljemme ja Jumalan palvelijan (ja työtoverimme) Kristuksen evankeliumissa, vahvistamaan teitä ja rohkaisemaan teitä uskossanne,

2 ja lähetimme Timoteuksen, veljemme ja Jumalan palvelijan (ja työtoverimme) Kristuksen ilosanomassa, vahvistamaan teitä ja rohkaisemaan teitä uskossanne,

2. Ja lähetimme Timoteuksen, meidän veljemme, Jumalan palvelian ja meidän apulaisemme Kristuksen evankeliumissa, vahvistamaan ja lohduttamaan teitä teidän uskossanne:

2. Ja lähetimme meidän weljem Timotheuxen Jumalan palwelian ja meidän apulaisem Christuxen Evangeliumis wahwistaman ja lohduttaman teitä teidän uscosan:

2. Ja lehettim Timotheusen meiden Welien/ ia Jumalan Paluelian/ ia meiden Auttaijan Christusen Euangeliumis/ teite wahwistaman ia lohuttaman teiden Uskosanne/ (Ja lähettimme Timotheusen meidän weljen/ ja Jumalan palwelijan/ ja meidän auttajan Kristuksen ewankeliumissa/ teitä wahwistaman ja lohduttaman teidän uskossanne.)

2. καὶ ἐπέμψαμεν Τιμόθεον τὸν ἀδελφὸν ἡμῶν καὶ διάκονον τοῦ Θεοῦ καὶ συνεργὸν ἡμῶν ἐν τῷ εὐαγγελίῳ τοῦ Χριστοῦ, εἰς τὸ στηρίξαι ὑμᾶς καὶ παρακαλέσαι ὑμᾶς περὶ τῆς πίστεως ὑμῶν,

2. και επεμψαμεν τιμοθεον τον αδελφον ημων και διακονον του θεου και συνεργον ημων εν τω ευαγγελιω του χριστου εις το στηριξαι υμας και παρακαλεσαι υμας περι της πιστεως υμων 2. kai epempsamen timotheon ton adelfon emon kai diakonon toυ theoυ kai sυnergon emon en to eυaggelio toυ christoυ eis to steriksai υmas kai parakalesai υmas peri tes pisteos υmon

2 And we sent Timothy, our brother and God’s servant and our fellow worker in the good-news of the Christ, *that* he might establish you° and to encourage you° concerning your° faith;

2. And sent Timotheus, our brother, and minister of God, and our fellowlabourer in the gospel of Christ, to establish you, and to comfort you concerning your faith:

2. und haben Timotheus gesandt, unsern Bruder und Diener Gottes und unsern Gehilfen im Evangelium Christi, euch zu stärken und zu ermahnen in eurem Glauben,

2. Y enviamos a Timoteo, nuestro hermano, y ministro de Dios, y ayudador nuestro en el evangelio de Cristo, a confirmaros y a exhortaros en cuanto a vuestra fé;

2 и послали Тимофея, брата нашего и служителя Божия и сотрудника нашего в благовествовании Христовом, чтобы утвердить вас и утешить в вере вашей,

3 ettei kukaan horjuisi näissä ahdingoissa. Sillä itse te tiedätte, että meidät on semmoisiin pantu.

3 jottei kukaan horjuisi näissä ahdistuksissa. Sillä itse tiedätte, että meidät on niihin* pantu.

3. Ettei kenkään näissä vaivoissa murehtisi; sillä te tiedätte, että me olemme sitä varten pannut.

3. Ettei jocu näisä waiwoisa heikenis: sillä te tiedätte että me olemma sitäwarten pannut.

3. Ettei iocu heickonuisi neisse waiuoisa/ Sille te tiedhette/ ette me ole'ma sitewarte' pannut. (Ettei joku heikontuisi näissä waiwoissa/ Sillä te tiedätte/ että me olemme sitä warten pannut.)

3. τὸ μηδένα σαίνεσθαι ἐν ταῖς θλίψεσι ταύταις. αὐτοὶ γὰρ οἴδατε ὅτι εἰς τοῦτο κείμεθα·

3. τω μηδενα σαινεσθαι εν ταις θλιψεσιν ταυταις αυτοι γαρ οιδατε οτι εις τουτο κειμεθα 3. to medena sainesthai en tais thlipsesin taυtais aυtoi gar oidate oti eis toυto keimetha

3 (that) no one be shook up in these afflictions; for* you° yourselves know that we are destined *for this thing.

3. That no man should be moved by these afflictions: for yourselves know that we are appointed thereunto.

3. daß nicht jemand weich würde in diesen Trübsalen. Denn ihr wisset, daß wir dazu gesetzt sind;

3. Para que nadie se conmueva en estas tribulaciones; porque vosotros sabéis que nosotros somos puestos para esto.

3 чтобы никто не поколебался в скорбях сих: ибо вы сами знаете, что так нам суждено.

4 Sanoimmehan, kun olimme teidän tykönänne, teille jo edeltäpäin, että meidän oli ahdinkoon joutuminen, niinkuin on käynytkin ja te tiedätte käyneen.

4 Kun olimme luonanne sanoimmekin teille ennalta, että joudumme ahdistuksiin, niin kuin on käynytkin ja te tiedätte.

4. Ja tosin, kuin me olimme teidän tykönänne, niin me sen teille edellä sanoimme, että meidän piti vaivaa kärsimän, niinkuin te tapahtuneenkin tiedätte.

4. Ja cuin me olimma teidän tykönän nijn me sen teille sanoimma että meidän piti waiwa kärsimän nijncuin te tapahtunengin tiedätte.

4. Ja quin me olima teiden tykenen/ sanoima me sen teille enne'/ Ette meiden piti waiua kersimen/ Ninquin mös tapachtui/ ia te tiedhette. (Ja kuin me olimme teidän tykönän/ sanoimme me sen teille ennen/ Että meidän piti waiwaa kärsimän/ Niinkuin myös tapahtui/ ja te tiedätte.)

4. καὶ γὰρ ὅτε πρὸς ὑμᾶς ἦμεν, προελέγομεν ὑμῖν ὅτι μέλλομεν θλίβεσθαι, καθὼς καὶ ἐγένετο καὶ οἴδατε.

4. και γαρ οτε προς υμας ημεν προελεγομεν υμιν οτι μελλομεν θλιβεσθαι καθως και εγενετο και οιδατε 4. kai gar ote pros υmas emen proelegomen υmin oti mellomen thliβesthai kathos kai egeneto kai oidate

4 For* even when we were with you°, we were telling you° beforehand that we are about to be afflicted; just-as it also happened and you° know.

4. For verily, when we were with you, we told you before that we should suffer tribulation; even as it came to pass, and ye know.

4. und da wir bei euch waren, sagten wir's euch zuvor, wir würden Trübsale haben müssen; wie denn auch geschehen ist und ihr wisset.

4. Que aun estando con vosotros os predecíamos que habíamos de pasar tribulaciones, como ha acontecido, y lo sabéis.

4 Ибо мы и тогда, как были у вас, предсказывали вам, что будем страдать, как и случилось, и вы знаете.

5 Sentähden minä, kun en enää jaksanut kestää kauemmin, lähetinkin tiedustelemaan teidän uskoanne, ettei vain kiusaaja liene teitä kiusannut ja meidän vaivannäkömme mennyt hukkaan.

5 Sen vuoksi, kun en kestänyt kauemmin, lähetinkin ottamaan selkoa uskostanne, ettei vain kiusaaja ole teitä kiusannut ja vaivannäkömme ollut turha.

5. Sentähden myös minä en taitanut enään malttaa itsiäni, mutta lähetin tietämään teidän uskoanne, ettei kiusaaja olisi teitä kiusannut, ja niin meidän työmme turhaksi tullut.

5. Sentähden en tainnut minä enämbi odotta mutta lähetin tutaxeni teidän uscoan ettei kiusaja olis teitä kiusannut ja nijn meidäm työmme olis turhaxi tullut.

5. Senteden ette' mine enämbe tainut odotta/ mutta wloslehetin ette mine tundisin teiden vskon/ Senpäle ettei se Kiusaija teite lehes kiusanut olisi/ ia meiden töen turhaxi tulis. (Sentähden etten minä enempi tainnut odottaa/ mutta uloslähetin että minä tuntisin teidän uskon/ Senpäälle ettei se kiusaaja teitä lähes kiusannut olisi/ ja meidän työn turhaksi tulisi.)

5. διὰ τοῦτο κἀγὼ μηκέτι στέγων ἔπεμψα εἰς τὸ γνῶναι τὴν πίστιν ὑμῶν, μή πως ἐπείρασεν ὑμᾶς ὁ πειράζων καὶ εἰς κενὸν γένηται ὁ κόπος ἡμῶν.

5. δια τουτο καγω μηκετι στεγων επεμψα εις το γνωναι την πιστιν υμων μηπως επειρασεν υμας ο πειραζων και εις κενον γενηται ο κοπος ημων 5. dia toυto kago meketi stegon epempsa eis to gnonai ten pistin υmon mepos epeirasen υmas o peirazon kai eis kenon genetai o kopos emon

5 Because of this, no longer forbearing (it), I also sent (Timothy), *that* I might know your° faith, lest the tempter (had) tempted you°, and our labor might become vain.

5. For this cause, when I could no longer forbear, I sent to know your faith, lest by some means the tempter have tempted you, and our labour be in vain.

5. Darum habe ich's auch nicht länger ertragen und ausgesandt, daß ich erführe euren Glauben, auf daß nicht euch vielleicht versucht hätte der Versucher und unsre Arbeit vergeblich würde.

5. Por lo cual también yo no lo pudiendo ya más aguantar, envié a reconocer vuestra fé, temiendo que no os haya tentado de algún modo el tentador, y que nuestro trabajo haya sido en vano.

5 Посему и я, не терпя более, послал узнать о вере вашей, чтобы как не искусил вас искуситель и не сделался тщетнымтруд наш.

6 Mutta nyt, kun Timoteus tuli teidän tyköänne meidän tykömme ja toi meille ilosanoman teidän uskostanne ja rakkaudestanne ja siitä, että te aina pidätte meitä rakkaassa muistossa ikävöiden meitä nähdäksenne niinkuin mekin teitä:

6 Mutta nyt, kun Timoteus tuli teidän luotanne meidän luoksemme ja toi meille ilosanoman uskostanne ja rakkaudestanne ja siitä, että aina pidätte meidät kalliissa muistossa ja ikävöitte meitä nähdä niin kuin mekin teitä,

6. Mutta nyt, kuin Timoteus tuli teiltä meidän tykömme ja ilmoitti meille teidän uskonne ja rakkautenne, että te aina meitä hyvässä muistossa pidätte ja halajatte meitä nähdä, niinkuin mekin teitä,

6. Mutta cosca Timotheus teidän tykönne palais ja ilmoitti teidän uscon ja rackauden että te aina meitä caikella hywällä muistatte ja halajatte meitä nähdä nijncuin mekin teitä.

6. Mutta nyt esken sittequin Timotheus meiden tygen teilde tullut ombi/ ia meille ilmoittanut on teiden vskon ia Rackaudhen/ ia ette te aina muistatta meiden pälen parahaxi/ halaten meite nehdhexen/ Ninquin me mös teite. (Mutta nyt äsken sittenkuin Timotheus meidän tykön teiltä tullut ompi/ ja meille ilmoittanut on teidän uskon ja rakkauden/ ja että te aina muistatte meidän päällen parhaaksi/ halaten meitä nähdäksen/ Niinkuin me myös teitä.)

6. Ἄρτι δὲ ἐλθόντος Τιμοθέου πρὸς ἡμᾶς ἀφ’ ὑμῶν καὶ εὐαγγελισαμένου ἡμῖν τὴν πίστιν καὶ τὴν ἀγάπην ὑμῶν, καὶ ὅτι ἔχετε μνείαν ἡμῶν ἀγαθὴν, πάντοτε ἐπιποθοῦντες ἡμᾶς ἰδεῖν καθάπερ καὶ ἡμεῖς ὑμᾶς,

6. αρτι δε ελθοντος τιμοθεου προς ημας αφ υμων και ευαγγελισαμενου ημιν την πιστιν και την αγαπην υμων και οτι εχετε μνειαν ημων αγαθην παντοτε επιποθουντες ημας ιδειν καθαπερ και ημεις υμας 6. arti de elthontos timotheoυ pros emas af υmon kai eυaggelisamenoυ emin ten pistin kai ten agapen υmon kai oti echete mneian emon agathen pantote epipothoυntes emas idein kathaper kai emeis υmas

6 But now, (after) Timothy came to us from you°, and proclaimed to us good-news (about) your° faith and love*, and that you° have a good remembrance of us always, longing to see us, just-as we also (long to see) you°.

6. But now when Timotheus came from you unto us, and brought us good tidings of your faith and charity, and that ye have good remembrance of us always, desiring greatly to see us, as we also to see you:

6. Nun aber, da Timotheus zu uns von euch gekommen ist und uns verkündigt hat euren Glauben und eure Liebe, und daß ihr unser gedenket allezeit zum besten und euch verlangt, uns zu sehen, wie denn auch uns nach euch,

6. Empero volviendo ahora de vosotros a nosotros Timoteo, y trayéndonos las buenas nuevas de vuestra fé y caridad; y que siempre tenéis buena memoria de nosotros, deseando ardientemente vernos, como también nosotros a vosotros:

6 Теперь же, когда пришел к нам от вас Тимофей и принес нам добрую весть о вере илюбви вашей, и что вы всегда имеете добрую память о нас, желая нас видеть, как и мы вас,

7 sentähden olemme teidän uskostanne, veljet, saaneet lohdutusta teihin nähden kaikessa hädässämme ja ahdistuksessamme;

7 niin olemme sen vuoksi, veljet, teidän uskostanne saaneet lohdutuksen teihin nähden kaikessa hädässämme ja ahdistuksessamme.

7. Niin me saimme teistä, rakkaat veljet, lohdutuksen kaikessa meidän vaivassamme ja tuskassamme, teidän uskonne tähden;

7. Silloin me saimma teistä rackat weljet lohdutuxen caikesa meidän waiwasam ja tuscasam teidän usconne tähden.

7. Silloin me saima (rackat Weliet) teiste lohutoxen/ caikesa meiden waiuasa ia tuskasa/ teiden vskona cautta. (Silloin me saimme (rakkaat weljet) teistä lohdutuksen/ kaikessa meidän waiwassa ja tuskassa/ teidän uskonne kautta.)

7. διὰ τοῦτο παρεκλήθημεν, ἀδελφοί, ἐφ’ ὑμῖν ἐπὶ πάσῃ τῇ θλίψει καὶ ἀνάγκῃ ἡμῶν διὰ τῆς ὑμῶν πίστεως·

7. δια τουτο παρεκληθημεν αδελφοι εφ υμιν επι παση τη θλιψει και αναγκη ημων δια της υμων πιστεως 7. dia toυto pareklethemen adelfoi ef υmin epi pase te thlipsei kai anagke emon dia tes υmon pisteos

7 Brethren, because of this, we were comforted on (the basis of) you° in all our affliction and calamity through your° faith,

7. Therefore, brethren, we were comforted over you in all our affliction and distress by your faith:

7. da sind wir, liebe Brüder, getröstet worden an euch in aller unsrer Trübsal und Not durch euren Glauben;

7. En ello, hermanos, recibímos consolación de vosotros en toda nuestra aflicción y aprieto, por causa de vuestra fé;

7 то мы, при всей скорби и нужде нашей, утешились вами, братия, ради вашей веры;

8 sillä nyt me elämme, jos te seisotte lujina Herrassa.

8 Sillä nyt me elämme, jos te seisotte lujina Herrassa.

8. Sillä nyt me elämme, jos te Herrassa pysytte.

8. Sillä nyt me elämme että te Herrasa pysytte.

8. Sille nyt me eleme ette te seisotta Herrasa. (Sillä nyt me elämme että te seisotte Herrassa.)

8. ὅτι νῦν ζῶμεν, ἐὰν ὑμεῖς στήκετε ἐν Κυρίῳ.

8. οτι νυν ζωμεν εαν υμεις στηκητε εν κυριω 8. oti nυn zomen ean υmeis stekete en kυrio

8 because now we live, if you° stand-firm in the Lord.

8. For now we live, if ye stand fast in the Lord.

8. denn nun sind wir lebendig, wenn ihr stehet im HERRN.

8. Porque ahora vivimos nosotros, si vosotros estáis firmes en el Señor.

8 ибо теперь мы живы, когда вы стоите в Господе.

9 Kuinka voimmekaan kyllin kiittää Jumalaa teidän tähtenne kaikesta siitä ilosta, mikä meillä teistä on Jumalamme edessä!

9 Minkä kiitoksen voimmekaan antaa Jumalalle tähtenne kaikesta siitä ilosta, jolla iloitsemme teistä Jumalamme edessä!

9. Minkä kiitoksen siis me taidamme Jumalalle antaa teidän tähtenne, kaikesta tästä ilosta, jolla me iloitsemme teistä meidän Jumalamme edessä?

9. Mingä kijtoxen sijs me taidamme Jumalalle anda teidän tähtenne caikesta tästä ilosta cuin meillä teistä meidän Jumalam edes on ?

9. Sille minge Kijtoxe' me taidama Jumalalle maxa teiden edesten caiken temen ilon edeste ioca meille ombi teiste meiden Jumala' edes? (Sillä minkä kiitoksen me taidamme Jumalalle maksaa teidän edestän kaiken tämän ilon edestä joka meillä ompi teistä meidän Jumalan edessä?)

9. τίνα γὰρ εὐχαριστίαν δυνάμεθα τῷ Θεῷ ἀνταποδοῦναι περὶ ὑμῶν ἐπὶ πάσῃ τῇ χαρᾷ ᾗ χαίρομεν δι’ ὑμᾶς ἔμπροσθεν τοῦ Θεοῦ ἡμῶν,

9. τινα γαρ ευχαριστιαν δυναμεθα τω θεω ανταποδουναι περι υμων επι παση τη χαρα η χαιρομεν δι υμας εμπροσθεν του θεου ημων 9. tina gar eυcharistian dυnametha to theo antapodoυnai peri υmon epi pase te chara e chairomen di υmas emprosthen toυ theoυ emon

9 For* what thanksgiving are we able to repay to God concerning you°? Over all the joy in which we are rejoicing before our God (is) because of you°,

9. For what thanks can we render to God again for you, for all the joy wherewith we joy for your sakes before our God;

9. Denn was für einen Dank können wir Gott vergelten um euch für alle diese Freude, die wir haben von euch vor unserm Gott?

9. Por lo cual ¿qué hacimiento de gracias podremos dar a Dios otra vez por vosotros, por todo el gozo con que nos gozamos a causa de vosotros delante de nuestro Dios;

9 Какую благодарность можем мы воздать Богу за вас, за всю радость, которою радуемся о вас пред Богом нашим,

10 Öin ja päivin me mitä hartaimmin rukoilemme saadaksemme nähdä teidän kasvonne ja täyttää sen, mitä teidän uskostanne puuttuu.

10 Yöt päivät me mitä hartaimmin rukoilemme nähdäksemme kasvonne ja täyttääksemme sen, mitä uskostanne puuttuu.

10. Yötä ja päivää rukoillen ahkerasti, että me teidän kasvonne näkisimme ja täyttäisimme, mitä teidän uskostanne puuttuu.

10. Me rucoilemma yötä ja päiwä ahkerast että me teidän caswon näkisim ja täyttäisim jos teidän uscostan jotakin puuttuis.

10. Me rucolema öte ia peiue sangen coua' ette me näkisim teiden casuon/ ia ylesteutteisimme ios iotakin teiden vskostan puuttuis. (Me rukoilemme yötä ja päiwää sangen kowaa että me näkisimme teidän kaswon/ ja ylös täyttäisimme jos jotakin teidän uskostan puuttuisi.)

10. νυκτὸς καὶ ἡμέρας ὑπερεκπερισσοῦ δεόμενοι εἰς τὸ ἰδεῖν ὑμῶν τὸ πρόσωπον καὶ καταρτίσαι τὰ ὑστερήματα τῆς πίστεως ὑμῶν;

10. νυκτος και ημερας υπερ εκπερισσου δεομενοι εις το ιδειν υμων το προσωπον και καταρτισαι τα υστερηματα της πιστεως υμων 10. nυktos kai emeras υper ekperissoυ deomenoi eis to idein υmon to prosopon kai katartisai ta υsteremata tes pisteos υmon

10 exceptionally beseeching (God) night and day, *that* we may see your° face and may mend the things lacking of your° faith.

10. Night and day praying exceedingly that we might see your face, and might perfect that which is lacking in your faith?

10. Wir bitten Tag und Nacht gar sehr, daß wir sehen mögen euer Angesicht und erstatten, so etwas mangelt an eurem Glauben.

10. Orando de noche y de día con grande instancia, que veamos vuestro rostro, y que cumplamos lo que falta a vuestra fé?

10 ночь и день всеусердно молясь о том, чтобы видеть лице ваше и дополнить, чего недоставало вере вашей?

11 Mutta hän itse, meidän Jumalamme ja Isämme, ja meidän Herramme Jeesus (Kristus) ohjatkoon meidän tiemme teidän tykönne.

11 Mutta itse Jumalamme ja Isämme ja Herramme Jeesus (Kristus) ohjatkoon tiemme luoksenne.

11. Mutta itse Jumala ja meidän Isämme, ja meidän Herra Jesus Kristus saattakoon meidän tiemme teidän tykönne.

11. Mutta idze Jumala ja meidän Isäm ja meidän Herram Jesus Christus asettacon meidän tiem teidän tygön.

11. Mutta itze Jumala/ ia meiden Isen/ ia meiden HErran Iesus Christus/ asettaca' meiden tien teide' tyge'. (Mutta itse Jumala/ ja meidän Isän/ ja meidän Herran Jesus Kristus/ asettakaa meidän tien teidän tykön.)

11. Αὐτὸς δὲ ὁ Θεὸς καὶ πατὴρ ἡμῶν καὶ ὁ Κύριος ἡμῶν Ἰησοῦς Χριστὸς κατευθύναι τὴν ὁδὸν ἡμῶν πρὸς ὑμᾶς·

11. αυτος δε ο θεος και πατηρ ημων και ο κυριος ημων ιησους χριστος κατευθυναι την οδον ημων προς υμας 11. aυtos de o theos kai pater emon kai o kυrios emon iesoυs christos kateυthυnai ten odon emon pros υmas

11 Now may our God and Father himself and our Lord Jesus Christ, steer our way toward you°.

11. Now God himself and our Father, and our Lord Jesus Christ, direct our way unto you.

11. Er aber, Gott, unser Vater, und unser HERR Jesus Christus schicke unsern Weg zu euch.

11. Mas el mismo Dios y Padre nuestro, y el Señor nuestro Jesu Cristo encamine nuestro viaje a vosotros.

11 Сам же Бог и Отец наш и Господь наш Иисус Христос да управит путь наш к вам.

12 Ja teille Herra antakoon yhä enemmän ja runsaammin rakkautta toisianne kohtaan ja kaikkia kohtaan, niinkuin meilläkin on teitä kohtaan,

12 Herra tehköön teidät rikkaammiksi ja ylitsevuotaviksi rakkaudessa toisianne kohtaan ja kaikkia kohtaan, niin kuin mekin olemme teitä kohtaan,

12. Mutta Herra lisätköön teitä ja antakoon rakkauden yltäkylläisen olla teidän seassanne ja jokaista kohtaan, niinkuin mekin teille olemme:

12. Mutta Herra lisätkön teitä ja andacon rackauden täydellisyden olla teidän seasan ja jocaista cohtan ( nijncuin mekin teille olemma )

12. Mutta Herra lisetkön teite/ ia andacan Rackauden teudelisen olla teiden keskenen/ ia iocaitzen cochtan (ninquin me mös olema teihin) (Mutta Herra lisätköön teitä/ ja antakaan rakkauden täydellisen olla teidän keskenän/ ja jokaisen kohtaan (niinkuin me myös olemme teihin))

12. ὑμᾶς δὲ ὁ Κύριος πλεονάσαι καὶ περισσεύσαι τῇ ἀγάπῃ εἰς ἀλλήλους καὶ εἰς πάντας, καθάπερ καὶ ἡμεῖς εἰς ὑμᾶς,

12. υμας δε ο κυριος πλεονασαι και περισσευσαι τη αγαπη εις αλληλους και εις παντας καθαπερ και ημεις εις υμας 12. υmas de o kυrios pleonasai kai perisseυsai te agape eis alleloυs kai eis pantas kathaper kai emeis eis υmas

12 And may the Lord increase (in) you° and (this increase) to abound in love* toward one another and toward all men, just-as we also (do) toward you°;

12. And the Lord make you to increase and abound in love one toward another, and toward all men, even as we do toward you:

12. Euch aber vermehre der HERR und lasse die Liebe völlig werden untereinander und gegen jedermann (wie denn auch wir sind gegen euch),

12. Y el Señor os haga crecer y abundar en amor los unos para con los otros, y para con todos, así como también nosotros para con vosotros.

12 А вас Господь да исполнит и преисполнит любовью друг к другу и ко всем, какою мы исполнены к вам,

13 vahvistaaksensa teidän sydämenne nuhteettomiksi pyhyydessä meidän Jumalamme ja Isämme edessä, meidän Herramme Jeesuksen tulemuksessa, kun hän tulee kaikkien pyhiensä kanssa.

13 Vahvistaakseen sydämenne nuhteettomiksi pyhyydessä Jumalamme ja Isämme edessä Herramme Jeesuksen (Kristuksen) tullessa* kaikkien pyhäinsä kanssa.

13. Että hän teidän laittamattomat sydämenne vahvistais pyhyydessä, Jumalan ja meidän Isämme edessä meidän Herran Jesuksen Kristuksen tulemisessa, kaikkein hänen pyhäinsä kanssa.

13. Että teidän sydämen wahwistettu ja laittamatoin olis pyhydes Jumalan edes ja meidän Isäm meidän Herran Jesuxen Christuxen tulemises ynnä caickein hänen pyhäins cansa.

13. ette teiden sydhemen wahwistettu ia laittamatoin olis/ pyhydhes Jumalan edes/ ia meiden Isen/ meiden Herran Iesusen Christusen tulemises/ ynne caikein henen Pyheins cansa. (että teidän sydämen wahwistettu ja laittamatoin olisi/ pyhyyden Jumalan edessä/ ja meidän Isän/ meidän Herran Jesuksen Kristuksen tulemisessa/ ynnä kaikkein hänen pyhäinsä kanssa.)

13. εἰς τὸ στηρίξαι ὑμῶν τὰς καρδίας ἀμέμπτους ἐν ἁγιωσύνῃ ἔμπροσθεν τοῦ Θεοῦ καὶ πατρὸς ἡμῶν ἐν τῇ παρουσίᾳ τοῦ Κυρίου ἡμῶν Ἰησοῦ Χριστοῦ μετὰ πάντων τῶν ἁγίων αὐτοῦ.

13. εις το στηριξαι υμων τας καρδιας αμεμπτους εν αγιωσυνη εμπροσθεν του θεου και πατρος ημων εν τη παρουσια του κυριου ημων ιησου χριστου μετα παντων των αγιων αυτου 13. eis to steriksai υmon tas kardias amemptoυs en agiosυne emprosthen toυ theoυ kai patros emon en te paroυsia toυ kυrioυ emon iesoυ christoυ meta panton ton agion aυtoυ

13 *that* he might establish your° hearts, blameless in holiness before our God and Father, in the presence of our Lord Jesus Christ, with all his holy-ones.

13. To the end he may stablish your hearts unblameable in holiness before God, even our Father, at the coming of our Lord Jesus Christ with all his saints.

13. daß eure Herzen gestärkt werden und unsträflich seien in der Heiligkeit vor Gott und unserm Vater auf die Zukunft unsers HERRN Jesu Christi samt allen seinen Heiligen.

13. Para que sean confirmados vuestros corazones en la santidad irreprensibles delante del Dios y Padre nuestro, en la venida del Señor nuestro Jesu Cristo con todos sus santos.

13 чтобы утвердить сердца ваши непорочными во святыне пред Богом и Отцем нашим в пришествие Господа нашего Иисуса Христа со всеми святыми Его. Аминь.