Tuomarien kirja
542
tivat sekä vaimon että hänen
isänsä tulessa.
7 Mutta Simson sanoi heille:
Koska te näin teette, niin toti-
sesti minä en lakkaa, ennenkuin
olen kostanut teille.
8 Ja hän pieksi heitä pahasti
kupeisiin jos kinttuihinkin. Sitten
hän meni ja asettui asumaan
Eetamin kallioluolaan.
9 Silloin filistealaiset lähtivät liik-
keelle, leiriytyivät Juudaan ja le-
vittäytyivät Lehin tienoille.
10 Ja Juudan miehet kysyivät:
Miksi te olette tulleet meitä vas-
taan? He vastasivat: Me olemme
tulleet sitomaan Simsonin teh-
däksemme hänelle, niinkuin hän
teki meille.
11 Niin kolmetuhatta miestä
Juudasta meni Eetamin kallioluo-
lalle, ja he sanoivat Simsonille:
Etkä tiedä, että filistealaiset hal-
litsevat meitä; mitä oletkaan
meille tehnyt! Hän vastasi heille:
Niinkuin he tekivät minulle, niin
minäkin tein heille.
12 He sanoivat hänelle: Me tu-
limme sitomaan sinut antaak-
semme sinut filistealaisten käsiin.
Mutta Simson sanoi heille: Van-
nokaa minulle, ettette itse lyö
minua kuoliaaksi.
13 Niin he vastasivat hänelle
sanoen: Emme lyö; me ainoas-
taan sidomme sinut ja annamme
sinut heidän käsiinsä, mutta
emme sinua surmaa. Ja he si-
toivat hänet kahdella uudella
köydellä ja veivät hänet pois
kalliolta.
14 Kun hän saapui Lehiin, niin
filistealaiset riensivät riemuhuu-
doin häntä vastaan. Silloin Her-
ran henki tuli häneen, ja samalla
köydet hänen käsivarsissaan oli-
vat kuin tulen polttamat ai-
vinalangat, ja hänen siteensä su-
livat pois hänen käsistänsä.
15 Ja hän huomasi tuoreen aa-
sinleukaluun, ojensi kätensä, otti
sen ja löi sillä kuoliaaksi tuhat
miestä.
16 Ja Simson sanoi: Aasinleuka-
luulla minä löin heitä läjään, löin
kahteen, aasinleukaluulla löin
heitä tuhannen miestä.
17 Sen sanottuaan hän heitti
leukaluun kädestänsä. Niin sen
paikan nimeksi tuli Raamat-Lehi.
18 Mutta kun hän oli kovin ja-
noissaan, niin
hän huusi Herraa ja sanoi: Sinä
annoit palvelijasi käden kautta
