Paavalin kirje roomalaisille
2175
17 Sillä Raamattu sanoo faraol-
le: "Juuri sitä varten minä nostin
sinut esiin, että näyttäisin sinus-
sa voimani ja että minun nimeni
julistettaisiin kaiken maan pääl-
lä."
18 Niin hän siis on armollinen,
kenelle tahtoo, ja paaduttaa, ke-
nen tahtoo.
19 Sinä kaiketi sanot minulle:
"Miksi hän sitten vielä soimaa?
Sillä kuka voi vastustaa hänen
tahtoansa?"
20 Niinpä niin, oi ihminen, mutta
mikä sinä olet riitelemään Juma-
laa vastaan? Ei kaiketi tehty sa-
no tekijälleen: "Miksi minusta täl-
laisen teit?"
21 Vai eikö savenvalajalla ole
valta tehdä samasta savensa
seoksesta toinen astia jaloa, toi-
nen halpaa käyttöä varten?
22 Entä jos Jumala, vaikka hän
tahtoo näyttää vihansa ja tehdä
voimansa tiettäväksi, on suurella
pitkämielisyydellä kärsinyt vihan
astioita, jotka olivat valmiit hävi-
öön,
23 ja on tehnyt sen saattaak-
seen kirkkautensa runsauden ilmi
laupeuden astioissa, jotka hän
on edeltävalmistanut kirkkau-
teen?
24 Ja sellaisiksi hän myös on
kutsunut meidät, ei ainoastaan
juutalaisista, vaan myös paka-
noista,
25 niinkuin hän myös Hoosean
kirjassa sanoo: "Minä olen kut-
suva kansakseni sen, joka ei ol-
lut minun kansani, ja rakkaakse-
ni sen, joka ei ollut minun rak-
kaani.
26 Ja on tapahtuva, että siinä
paikassa, jossa heille on sanot-
tu: 'Te ette ole minun kansani',
siinä heitä kutsutaan elävän Ju-
malan lapsiksi."
27 Mutta Esaias huudahtaa Isra-
elista: "Vaikka Israelin lapset oli-
sivat luvultaan kuin meren hiek-
ka, niin pelastuu heistä vain
jäännös.
28 Sillä sanansa on Herra to-
teuttava maan päällä lopullisesti
ja rutosti."
29 Niinkuin Esaias myös on en-
nustanut: "Ellei Herra Sebaot oli-
si jättänyt meille siementä, niin
meidän olisi käynyt niinkuin So-
doman, ja me olisimme tulleet
Gomorran kaltaisiksi."
30 Mitä me siis sanomme? Että
pakanat, jotka eivät tavoitelleet
