Paavalin kirje roomalaisille
2165
hänen armoonsa, ja me olemme
tulleet osallisiksi Jumalan kirk-
kauden toivosta, hänen rakkau-
destaan ja pelastuksesta 1 – 11.
Niin kuin Aadamin kautta synti
ja kuolema on tullut maailmaan,
niin Kristuksen kautta tulee van-
hurskaus ja elämä 12 – 19. Lain
kautta synnintunto suurenee, et-
tä armo tulisi sitä runsaammaksi
20, 21.
1 Koska me siis olemme uskos-
ta vanhurskaiksi tulleet, niin
meillä on rauha Jumalan kanssa
meidän Herramme Jeesuksen
Kristuksen kautta,
2 jonka kautta myös olemme
uskossa saaneet pääsyn tähän
armoon, jossa me nyt olemme,
ja meidän kerskauksemme on
Jumalan kirkkauden toivo.
3 Eikä ainoastaan se, vaan mei-
dän kerskauksenamme ovat
myös ahdistukset, sillä me tie-
dämme, että ahdistus saa ai-
kaan kärsivällisyyttä,
4 mutta kärsivällisyys koettele-
muksen kestämistä, ja koettele-
muksen kestäminen toivoa;
5 mutta toivo ei saata häpeään;
sillä Jumalan rakkaus on vuoda-
tettu meidän sydämiimme Pyhän
Hengen kautta, joka on meille
annettu.
6 Sillä meidän vielä ollessamme
heikot kuoli Kristus oikeaan ai-
kaan jumalattomien edestä.
7 Tuskinpa kukaan käy kuole-
maan jonkun vanhurskaan edes-
tä; hyvän edestä joku mahdolli-
sesti uskaltaa kuolla.
8 Mutta Jumala osoittaa rakkau-
tensa meitä kohtaan siinä, että
Kristus, kun me vielä olimme
syntisiä, kuoli meidän edestäm-
me.
9 Paljoa ennemmin me siis nyt,
kun olemme vanhurskautetut hä-
nen veressään, pelastumme hä-
nen kauttansa vihasta.
10 Sillä jos me silloin, kun vielä
olimme Jumalan vihollisia, tu-
limme sovitetuiksi hänen kans-
saan hänen Poikansa kuoleman
kautta, paljoa ennemmin me pe-
lastumme hänen elämänsä kaut-
ta nyt, kun olemme sovitetut;
11 emmekä ainoastaan sovitetut,
vaan vieläpä on Jumala meidän
kerskauksemme meidän Her-
ramme Jeesuksen Kristuksen
kautta, jonka kautta me nyt
olemme sovituksen saaneet.
