ENSIMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
741
jo atrioineet; ja kuin Joab kuuli
basunan äänen, sanoi hän: mitä
se meteli ja töminä tietää kau-
pungissa?
42. Ja kuin hän vielä puhui, kat-
so, niin tuli Jonatan papin AbJa-
tarin poika. Ja Adonia sanoi: tu-
le, sillä sinä olet luja mies ja
tuot hyviä sanomia.
43. Jonatan vastasi ja sanoi
Adonialle: totisesti, herramme
kuningas David on tehnyt Salo-
mon kuninkaaksi.
44. Ja kuningas on lähettänyt
hänen kanssansa papin Zadokin,
ja prophetan Natanin, ja Bena-
Jan Jojadan pojan, ja Kretit ja
Pletit: he ovat hänen istuttaneet
kuninkaan muulin päälle.
45. Ja Zadok pappi ja Natan
propheta ovat voidelleet hänen
kuninkaaksi Gihonissa, ja he ovat
sieltä menneet ylös iloissansa,
niin että kaupunki tömisi. Se oli
se meteli, kuin te kuulitte.
46. Vielä sitte istuu Salomo val-
takunnan istuimella.
47. Ja kuninkaan palveliat ovat
myös menneet siunaamaan her-
raamme kuningas Davidia, sano-
en: antakoon sinun Jumalas Sa-
lomolle paremman nimen kuin
sinun nimes on, ja tehköön hä-
nen istuimensa suuremmaksi
kuin sinun istuimes on! Ja ku-
ningas rukoili vuoteessansa.
48. On myös kuningas näin sa-
nonut: kiitetty olkoon Herra Isra-
elin Jumala, joka tänäpänä on
antanut vielä istuvan minun is-
tuimellani, että minun silmäni
sen nähneet ovat!
49. Niin hämmästyivät ja nousi-
vat kaikki jotka Adonia kutsunut
oli, ja menivät itsekukin tiellensä.
50. Vaan Adonia pelkäsi Salo-
moa, nousi ja meni ja tarttui alt-
tarin sarviin.
51. Ja se ilmoitettiin Salomolle,
sanoen: katso, Adonia pelkää
kuningas Salomoa, ja katso, hän
tarttui alttarin sarviin ja sanoi:
vannokaan kuningas Salomo mi-
nulle tänäpänä, ettei hän lyö
palveliaansa kuoliaaksi miekalla.
52. Salomo sanoi: jos hän tah-
too olla toimellinen mies, niin ei
pidä yksikään karva hänestä
lankeeman maan päälle*; mutta
jos jotain pahuutta hänessä löy-
detään, niin hänen pitää kuole-
man.
53. Ja kuningas Salomo lähetti
ja tuotti hänen alas alttarilta, ja
