ENSIMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
740
minun sieluni on päästänyt kaik-
kinaisesta ahdistuksesta;
30. Niinkuin minä sinulle Herran
Israelin Jumalan edessä vanno-
nut olen ja sanonut: Salomo si-
nun poikas pitää oleman kunin-
gas minun jälkeeni, ja hän pitää
istuman minun istuimellani minun
edestäni; niin minä teen tänäpä-
nä.
31. Niin BatSeba lankesi kasvoil-
lensa maahan ja kumarsi kunin-
gasta, sanoen: onneksi herralleni
kuningas Davidille ijankaikkisesti!
32. Ja kuningas David sanoi:
kutsukaat Zadok pappi, Natan
propheta ja BenaJa Jojadan
poika. Ja he tulivat kuninkaan
eteen.
33. Ja kuningas sanoi heille: ot-
takaat kanssanne teidän herran-
ne palveliat, ja asettakaat poika-
ni Salomo minun muulini päälle,
ja viekäät häntä Gihoniin,
34. Ja Zadok pappi ja Natan
propheta voidelkaan hänen Is-
raelin kuninkaaksi. Ja soittakaat
basunalla ja sanokaat: onneksi
kuninkaalle Salomolle!
35. Ja menkäät ylös hänen pe-
rässänsä, että hän tulis ja istuis
minun istuimellani, ja olis kunin-
gas minun edestäni: ja minä
käsken hänen olla Israelin ja
Juudan päämiehenä.
36. Niin vastasi BenaJa Jojadan
poika kuninkaalle ja sanoi:
Amen! Sanokaan myös niin Her-
ra, herrani kuninkaan Jumala!
37. Niinkuin Herra on ollut her-
rani kuninkaan kanssa, niin ol-
koon hän myös Salomon kanssa,
ja tehköön hänen istuimensa
suuremmaksi herrani, kuningas
Davidin, istuinta!
38. Ja pappi Zadok, ja Natan
propheta ja BenaJa Jojadan
poika, ja Kreti ja Pleti* menivät
alas, ja asettivat Salomon kunin-
gas Davidin muulin päälle ja vei-
vät hänen Gihoniin.
39. ja pappi Zadok otti öljysar-
ven majasta ja voiteli Salomon*,
ja he soittivat basunalla, ja kaik-
ki kansa sanoi: onneksi kuningas
Salomolle+!
40. Ja kaikki kansa meni ylös
hänen jälkeensä, ja kansa soitti
huiluilla, ja he olivat sangen
suuresti iloissansa, että maa va-
pisi heidän äänestänsä.
41. IV. Ja Adonia ja kaikki kut-
sutut, jotka hänen kanssansa
olivat, kuulivat sen, ja he olivat
