JUDITIN KIRJA
2601
set ja Moabilaiset Holoferneksen
tykö, ja sanoivat: ei Israelin lap-
set tohdi varjella itsiänsä meitä
vastaan keihäillä ja nuolilla; mut-
ta vuorilla ja kukkuloilla, joissa
he rauhassa ovat.
9. Sentähden anna varjella kai-
vot, ettei he saisi vettä; niin täy-
tyy heidän kuolla ilman miekkaa,
eli hätä vaatii heidät antamaan
kaupungin, jonka he luulevat
voittamattoman olevan, että se
on vuorilla.
10. Tämä neuvo kelpasi Holofer-
nekselle ja hänen sotaväellensä;
ja hän asetti miestä joka kaivon
tykö.
II 11. Kuin he kaksikymmentä
päivää olivat kaivoja vartioineet,
ja Betulisaas ei ollut enää vettä,
ei kaivoissa eikä muualla, niin
ettei he yhtään päivää enään
itsiänsä taitaneet virvoittaa, ja
heidän täytyi joka päivä antaa
mitalla vettä kansalle.
12. Silloin tulivat kaikki miehet ja
vaimot, nuoret ja vanhat Otsian
tykö, vanhimmat ja lapset, valit-
tivat kaikki yhteen suuhun.
13. Ja sanoivat: Jumala olkoon
teidän ja meidän vaiheellamme
tuomari, että te saatatte meidät
senkaltaiseen hätään, ettette
anna meidän tehdä rauhaa As-
syrialaisten kanssa.
14. Ja sentähden Jumala on
meidät myynyt heidän käsiinsä,
ja ei meillä ole yhtään apua,
mutta meidän täytyy nääntyä ja-
noon heidän silmiensä edessä,
ja hukkua surkiasti.
15. Sentähden kutsukaat kokoon
kaikki, jotka kaupungissa ovat,
että me antaisimme itsemme
Holoferneksen haltuun;
16. Sillä on parempi, että me
annamme itsemme ja pääsemme
henkiin, kunnioittain Jumalaa,
kun että me hukumme, ja tu-
lemme kaikelle maailmalle hä-
piäksi, kuin meidän täytyy näh-
dä, että meidän vaimomme ja
lapsemme surkiasti meidän sil-
mäimme edessä kuoleman pitää.
17. Me todistamme tänäpänä
taivaan ja maan ja meidän
isäimme Jumalan edessä, joka
meitä rankaisee meidän syn-
tiemme tähden, että me olemme
rukoilleet teitä antamaan Holo-
fernekselle kaupunkia, ettemme
äkisti kuolisi miekalla, ja ettem-
me kaikki nääntyisi janosta.
18. Silloin oli suuri itku ja valitus